Mulla on kauhea pelko että mun påoikaystävä jättä minut koska olen hänen ensimmäinen tyttöystävä ja yleensä tyttö(siis hän oli poika kun me tavattiin). Minä en ollut enää neitsyt kun tavattiimme ja olin kokenut aika paljon ennen häntä. Minulle jo riittä kumppanin vaihtelua, mutta mua pelotta että hänellä kohta alkaa se vaihe milloin halutaan naida mitä useampien naisen kanssa! Ei se minua haitta jos hän pettä, ymmärrän sen koska hän varmaan halua kokea seksia toisen kanssa verrataaksen millaista se on mun kanssa. Mutta pelkään silti että se låähtee kokonaan. jos jollakin oli sama tilanne tai muuten luule että vois antaa neuvon niin ole hyvä kirjoittele tänne. Odotan innolla!
Pelko
Minja
9425
0Äänestä
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itselläni on tilanne toisinpäin, eli olen itse ekaa kertaa suhteessa, poikaystävälläni taas on ollut 6 seksipartneria.
Enkä edes ole kertonut hänelle, että hän oli ensimmäiseni!
Se on tässä vaiheessa jokseenkin vaivaannuttavaa, kun minulla oli neitsyyden menetyshetkellä ikää jo 254.
Mutta olet oikeassa, kyllä sitä alkaa haluta "kehittää" itseänsä, en ole koskaan saanut orgasmia ja muutenkin seksi jännittää minua ihan hirveästi vielä vuoden jälkeenkin ekakerrasta. Tuntuu että seksin ja vakavan suhteen tullessa yhtenä pakettina olikin liikaa, enhän ole ehtinyt hurvitella ollenkaan!
Ei se muuten vaivaisi, mutta kun toinenkin saanut harrastaa seksiä seksin takia, mutta minulla se on ollut aina vain "vakavassa mielessä"...
En tiedä miten tässä käy, mutta olen päättänyt että jos petän, kerron siitä heti kun se on tapahtunut, kuten myös kokemattomuudestani. Jätän sitten hänen päätettäväkseen, miten pitäisi toimia, hän kun on meistä se kokenut osapuoli..
Haluaisin että mies kertoisi pettämisestä ja jos silmissä olis vielä se rakkauden hehku kyllä hän anteeksi sais ja suhde jatkois. Mutta jos hehku häviä ei muuta kun miettimään mitäköhän tekis seuraavaks: antais mennä vai yrittä vielä.
ei silmissä ole enää mitään rakkauden hehkua, jos on pettänyt. ei sellaista tehdä, jos todella rakastetaan ja kunnioitetaan toista ihmistä!eri asia tietty, jos on sovittu, että ollaan vapaassa suhteessa ja kumpikin tekee mitä lystää. mutta jälkeenpäin on ainakin minulta pettämistä anteeksi anella, jos ennen tätä ei ole sovittu, että naidaan ketä vaan.
Niin sitä ikää oli sitte 24.. Että meinasin revetä ku luin mitä oli tullu kirjoitettua...
Olen samassa tilanteessa, eli mieheni on minulle eka joka asiassa. Hurvittelua ei tee mieli kummankaan, en kykenisi menemään sänkyyn tuntemattoman ihmisen kanssa. Jos hurvitella pitää, niin on parempi laittaa suhde katkolle ja toivoa että kumppani ottaa myöhemmin takaisin kuin pettää, sillä se on raukkamaista ja loukkaa toista sydänjuuria myöten! Ajatelkaa ihmiset joskus toisia ennen omia, rakkaita mielihalujanne! Hurvitelleilta kavereilta olen kyllä kuullut ettei se vieras kalu sen herkullisempaa ole, päivastoin, huonot muistot pysyy ja säilyy.
Joo Helppohan se sun on sanoa kun et ole ikinä vakavasti seurustellu. Kyllä mäkin kersana mietin että helppoahan se on mutta kyllä mä sanon että vaikee se on kestää kun toinen kertoo kuinka ihanaa sillä oli sen ja sen kaa ja itsellä ei ole mitään millä vastata niin alkaa tuntua siltä että kyllä tässä itsekkin osaa ja voisin kokeilla myös sitä mahtavaa seksiä. Sitten vielä sanoisin että se oli tosi panokone eikä mikään tollanen lakana ku sä niin kyllä helpottais....
Mulla oli kerran poikaystävä, jolta vein poikuuden. Oltiin kolme vuotta yhdessä. Kahden vuoden jälkeen meillä alkoi menemään sukset ristiin. Petin häntä pariin otteeseen entiseni kanssa. Minua kaduttaa vieläkin. Ei ole helppoa elää (varmaan koskaan) sen asian kanssa, että olen pettänyt toisen luottamuksen. Mies totesi vaan kerran rakastelun jälkeen, että hän haluaisi "panna" muitakin muijia. Se riitti minulle.
Nyt minä olen vuoden seurustellut tosi ihanan miehen kanssa. Hän on minua ennen rakastellut yhden naisen kanssa. Minua pelottaa jos hänellekkin tulee tarve päästä "panemaan" muita naisia.
Minä en enään taas pystyisi edes kuvittelevani rakastella muitten kanssa kuin hänen.
Olen kertonut hänelle menneisyyteni ja uskoo minua etten enään ikinä petä. Hän huomaa että se koskee minua vieläkin, vaikka siitä on melkein kolme vuotta aikaa.
Olen itse ollut samankaltaisessa suhteessa (tosin poika oli kokeneempi kuin sinun tilanteessa) mutta ikinä ei tarvinnut pelätä pettämistä. Päinvastoin, kumppanilleni oli (liian)kova pala sulatella aiempia hurvitteluitani (ennen tätä suhdetta siis)...
Vaikka poikakaveri olisi kuinka kokematon en silti hyväksyisi pettämistä ja olen sitä mieltä ettei kenenkään tarvitse sitä sietää. Jos poitsusi kaipaa uutta lihaa, ei teidän ole mitään järkeä olla yhdessä. Eri asia sitten jos "irrottelujakson" jälkeen palaisitte yhteen kun kaverisi tajuaisi että olet se oikea ja voisit hyväksyä tämän kokeilut. Itse en kylläkään em. tilanteessa jäisi odottelemaan "tuhlaajapojan paluuta" maailmalta vaan jatkaisin omaa elämää avoimin silmin. Joka tapauksessa suhteen aikana on raukkamaista hakea uusia kokemuksia =seksipartnereita. Joku älypää voisi nyt heittää että ainahan voi kokeilla vapaata suhdetta. Mun puolesta kaikessa rauhassa, jos haluaa itseään satuttaa. Mutta kaikein älyttömintä olisi että suhde on vapaa vain toisen osalta!
Kuitenkin, toivon että saatte suhteenne toimimaan. Toivottavasti se ei vaan tapahdu sinun kustannuksella... Take care!! =)
Osa mun pelosta on varma sekin että me emme harrasta muutenkin mun mielestä tarpeeksi seksia, noin 1 kerta viikossa. Meidän tapamisen alussa hänellä oli ongelma kun esinahka oli liian kireä eikä oikeastaan voitu tehdä mitään. Yritimme mutta se kiristi niin paljon että kun alkoi vähänkin pistämän häneen kalun niin lopetimme. Eli hänen poikkuuden vieminenkin kesti jonkin aika. En ole hänelle kertonut yhtään mitään omista seksikokemuksista ennen häntä, pitäiskö?
Joskus luulen että hän tuntee minut ihan kuin epäpuhtaaksi, että joskus vaikka mä teen aloitteen ei suostu. Vai jäikö hänelle se pelko että kun se esinahka kiristi liika niin kalusta lähti veto kokonaan.
Yritän kysellä mutta se on aina tietokonen ääressä ja jos ei ole niin sitten heti mennän johonkin kavereille, kävelylle tai muuten jossain käydään.
Rakastan kyllä miestäni yli kaiken ja se on totta en koskaan kennenkään kanssa tuntenut samoin kaikki muut mun elämän miehet olivat vain seksiä ei rakkautta.
Nyt en halua missään nimessä hävitä hänet!
Kiitos kaikille vastaneille!
Jos löytyy lisää kommentteja, niin olkaa hyvä odotan edelleen innolla!