Tapasin n.vuosi sitten kauniin hoikan sulottaren jonka kanssa päätimme mennä lyhyen seurustelun jälkeen heti kimppaan, mutta minulla tuli melkein heti yhteen menomme jälkeen lähes vuoden opiskelu matka ulkomaille jolloin emme voineet edes nähdä toisamme vaan soittelimme ja lähettelimme sähköposteja.
Odotin innokkaasti päivää jolloin pääsisin kauniin rakkaani luokse takaisin suomeen ja se päivä tuli vihdoin. Riensin lentokentältä kotia innokkaasti... Mutta, järkytys oli sanoinkuvaamaton, kotona odotti jotain aivan muuta kuin se kaunis hoikka sulotar jonka viimeksi näin... pahin painajaiseni toteutui, siellä makasi sohvalla kauhea ryhävalas... ajattelin mielessäni eii ei tämä on väärä asunto tai tuo olento on joku muu ja kysyin nieleskellen missä kultani? valas nousi sohvalta hymyillen epämuodostuneeksi paisuneella naamallaan jota en ollut tuntea ja lyllersi luokseni pulleat taikinaiset kädet levällään ja halasi sanoen "ihanaa kun palasit kotiin, olen odottanut jo malttamattomana". Silloin kaikki pimeni ja nyt olen todellakin tässä painajaisessa ehkä loppuikäni.
Selitystä en ole saanut miksi miksi näin pääsi käymään koska inhoan lihavia naisia ylikaiken. En ole harrastanut seksiä tämän oudon otuksen kanssa näkemiseni jälkeen, olen keksinyt syitä miten välttää seksi ja keinot alkavat loppua. Miten miten ihmeessä täysjärkinen nainen voi lihoa vuodessa lähes 40kg???? Mietin vain kuumeisesti keinoja jättää tämä otus mahdollisimman pian.
Ja huom. hän ei ole raskaana.
Odotin innokkaasti päivää jolloin pääsisin kauniin rakkaani luokse takaisin suomeen ja se päivä tuli vihdoin. Riensin lentokentältä kotia innokkaasti... Mutta, järkytys oli sanoinkuvaamaton, kotona odotti jotain aivan muuta kuin se kaunis hoikka sulotar jonka viimeksi näin... pahin painajaiseni toteutui, siellä makasi sohvalla kauhea ryhävalas... ajattelin mielessäni eii ei tämä on väärä asunto tai tuo olento on joku muu ja kysyin nieleskellen missä kultani? valas nousi sohvalta hymyillen epämuodostuneeksi paisuneella naamallaan jota en ollut tuntea ja lyllersi luokseni pulleat taikinaiset kädet levällään ja halasi sanoen "ihanaa kun palasit kotiin, olen odottanut jo malttamattomana". Silloin kaikki pimeni ja nyt olen todellakin tässä painajaisessa ehkä loppuikäni.
Selitystä en ole saanut miksi miksi näin pääsi käymään koska inhoan lihavia naisia ylikaiken. En ole harrastanut seksiä tämän oudon otuksen kanssa näkemiseni jälkeen, olen keksinyt syitä miten välttää seksi ja keinot alkavat loppua. Miten miten ihmeessä täysjärkinen nainen voi lihoa vuodessa lähes 40kg???? Mietin vain kuumeisesti keinoja jättää tämä otus mahdollisimman pian.
Ja huom. hän ei ole raskaana.
Vastaukset 65
Vanhimmat
päivässä. Söi suruunsa.
Paa se laihtumaan 150gr päivässä niin vuoden päästä on tasan sama kuin tutustuessanne. ;)
...ja sex laihduttaa joten hommiin hommiin...
Ei se onnistu kun syöminen vie kaiken voiton ja seksi ei maistu kummallekkaan enää. Taas pitää lähteä kauppareissulle hakemaan herkkuja.
Ensiksi sinun täytyy kauniisti yrittää sanoa että et halua olla hänen kanssa, mutta jos se ei auta niin sano ihan suoraa niin se on parempi.Tai puhutte asiasta. Ja voit kysyä miksi hän lihonnut niin paljon vuoden aikana.Koska siihen on pakko olla jonkin syy.Kyllä se on varmaan ollut aikamoinen järkytys. Kyllä ihminen voi lihota niin paljon vuodessa,koska minä laihduin melkein kolmenkymmentä kiloa vuodessa.
Syy on se kun yksinkertaisesti rakastaa herkkujen syömistä. Kun hän alkaa syömään nii tuntuu kuin hän olisi jossakin aivan toisessa ulottuvuudessa tuskin edes huomaa minua. Tiedän, että on turha puhuakaan laihduttamisesta kun hän ei käy enää edes ulkona. Alkaa tuntumaan, että saalisti minut hyväuskoisen mihen vain, että kustannan hänelle ruat ja haen niitä, muuhun en enää kelpaakkaan. Kun joku hänen lempi tv ohjelmistaan alkaa hän melkeinpä ajaa minut muualle, että saa rauhassa katsoa ohjelmiaan ja syödä herkkujaan.
fdgfdgfdgfd
Kerro sille naiselle, että sutasit hutsua vieraassa maassa, ilman spärdäriä. Nyt on sitten pelko persiissä saitko taudin, sen ison H:n.
Kaiken lisäksi se suttura on tiineenä sulle, niin eiköhän se lähde lätkimään sieltä.
Ihmisten lihomistaipumuksen takia tein suhteen alussa jo diilin, että mies ei kasvata kaljamahaa. Hänkin oli samaa mieltä, että lihominen ei ole hyväksi. Harrasti paljon urheilua jne. Itse olen aina rakastanut kokkailua ja ruokaa, ja kun muutimme yhteen, jonkun ajan kuluttua jotkut miehelleni jo huomauttivatkin että on tullut vatsaa.. sitten katsoin vanhoja valokuvia..! Eli minun herkkutyylinen syömiseni oli tarttunut häneenkin, sillä erolla että syön vähemmän ja pienempiä annoksia. Sitten uhkasinkin että meillä alkaa dieetti.. ja on se vähän näkynytkin :) Tosin tässä tapauksessa ei ollut kyse monesta kilosta. Vaakaan hän ei ole vielä suostunut menemään, kun rajana oli n. 5 kg hänen alkuperäisestä painostaan, että sitä ei pidä ylittää, koska jos lihoo vuodessa 5kg, ja seuraavana vuonna 5kg.. sitä on nopeasti paisunut valaaksi. Tuo tyttöystäväsi tarina on kyllä mielenkiintoinen, olen itsekin nähnyt yllätyslihoneita ihmisiä. Hauskinta se on juuri silloin, jos kyseessä on joku kaunotar joka on kaiken lisäksi aina tiennyt olevansa hoikempi kuin muut, ja sitten näkee kuinka hän on päästänyt itsensä lihomaan.. hehheh. Olen myös hyvin vahingoniloinen ärsyttävästä naapuristani, kun olen huomannut että hänellä on alkanut housut jäädä liian pieniksi, ja sen äijä on melkein kaksi kertaa pienempi :D
Mutta, suoraan sanottuna jos minulle kävisi nyt noin, pistäisin äijän laihdutuskuurille, ja toisaalta kun meillä on tämä diili, ei niin pitäisi päästä käymäänkään.
Ja jos joku täällä alkaa puhua ulkonäöstä ja rakkaudesta, niin höpöhöpö, kyllä ihmiseltä saa hoikkuutta vaatia, en halua esim litistyä sänkyyn ja tahdon muutenkin miehen joka jaksaa liikkua jne.
Lihomaan päin on rakkani nyt ei siinä auta diilit eikä mitkään. 5 kilon rajat on aikoja sitten hänellä rikottu on varmasti lihonut paluunikin jälkeen sen 5kg tai enemmän.
Siis sen 5kg lihonut vielä sen 40 kilon päälle lisäksi ja loppua ei näy.
Ei siinä varmaan paljoa muu auta kuin vaihtaa naista, jos ei halua valaan kanssa elää. Ja sitten sen uuden kanssa tehdä diili :)
Samaa mieltä sun kanssa. Ihan turhaa jeesustelua höpöttää, että vain sydän merkitsee. Ei kukaan halua olla susiruman ryhävalaan kanssa.
Kun itsekin liikun paljon niin kyllä mä haluan, että ukkonikin sitten liikkuu, eihän homma toimi jos intressit ovat erilaiset!
Sulle alkuperänen, laita pulla rivi menee ovesta ulos ja kun emäntäs alkaa noukkia niitä niin paiskaa ovi perässä kiinni ja lykkää takalukkoon. =D Tai sitten ala ajattelee joka aamu, että "onko tämä kaikki todellakin minun". Kihu kihu!! Sullahan on tuplasti enemmän naista nyt ku ennen. Hih hih..
mieltä tosta että rakkaus ja ulkonäkö ja höpöhöpö. Jos ei ihminen huolehdi itsestään niin korvien välissä on jotain vikaa. Se on fakta homma!
Yllättävä ja nopea lihominen voi johtua sairaudesta, esim. käpyrauhasen toiminnasta tai monista diabeettisista oireista. Patista avokkisi lääkärille. Huom. nopea lihominen myös lisää monille kroonisille sairauksille altistumista, joten voit perustella patistelusi huolella hänen terveydestään. Lääkäri varmaan uskaltaa ihmetellä hänen ylipainoaan ihan ääneenkin.
Ööö... joo kuulostaa tosi mystiseltä että herkkuja kaiket päivät syömällä lihoo. Varmaan joku eksoottinen sairaus. Ei se siitä syömisestä ja sohvalla makaamisesta voi johtua. Ei se sen oma vikaa oo, kun sillä on joku sairaus jolle se ei voi mitään. Sitä pitää ymmärtää ja sääliä ja ostaa sille lisää pullaa.
Mutta 40kg on aika paljon! 7000kcal tarkoittaa yhtä rasvakiloa, eli hän olisi syönyt 280 000 kaloria ylimääräistä vuoden aikana. Eli joka päivä n. 800kcal ylimääräistä. Tämä tarkoittaa - käytännössä - pariasataa grammaa karkkia, pitsaa, sikspäkkiä... Joka ikinen päivä. Koska elimistö myös vastustaa jossain määrin voimakasta lihomista, todellinen ruoan määrä on ollut todennäköisesti suurempi.
Koska kirjoitus oli ilmeinen provo, niin antaa olla enempää kommentoimatta. Muistakaa kuitenkin että fyysisesti ja psyykkisesti terve ihminen ei liho 40kg vuoden aikana!
Mitä mietit. Sanot sille läskille just niinku asiat on. Että se ei oo sama ihminen mihin rakastuit ja että järkytykses oli niin sanoinkuvaamaton että oot ollut jotenkin shokissa jälleentapaamisen jälkeen. Mutta nyt se loppuu, koska sadankilonkeijukainen ei vaan oo sua varten.
Siis jos susta ei oo miestä tekeen tota selväks moiselle proteiinimyllylle niin kyllä sussakin on jotain pahasti vialla...
Oletko henkisesti tosiaan niin heikko mies, että nyt vaan siedät tilannetta, etkä tee asialle mitään? Itse en katselisi tuollaista naista päivääkään. Itse asiassa en varmaan edes tuntia. Tai no, tunnin voisin katsella, jonka aikana keskusteltaisiin asiat halki.
Koska kumminkin selvästi välität naisesta edelleen, niin minä antaisin sinuna hänelle kaksi vaihtoehtoa: mässäily tai minä. Jos hän valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, niin sitten laaditte tiukan dieetin ja hankkiudutte naisesi kiloista eroon. Ja pidät huolen siitä, että kuri pysyy.
Tällaisten tilanteiden syntymistä voi jonkin verran ehkäistä siten (kuten joku nainen tässä sanoikin tehneensä), että sovitaan pelisäännöt kilojen kertymisen suhteen jo etukäteen. Itse en ihan suoraan ole koskaan näin tehnyt, mutta olen kyllä aina vihjannut naisilleni jotain tämänsuuntaista... Eli ettei lihominen ole hyvä juttu.
On reilumpaa suoraan kertoa mikä oikeasti mättää ja antaa siihen ratkaisuvaihtoehtoja, kuin yrittää olla "kohtelias" ja "satuttamatta" toista. Koska tuo sanomatta jättäminen satuttaa eniten pitkässä kuusessa!!
Ja kun ongelman saa sanotuksi, on toisella ainakin teoriassa mahdollisuus yrittää tehdä jotain oman onnensa eteen. Ja se jos mikä on suhteessa tärkeää!!!!!!
mä säälin sitä sun naista.. se varman syö suruunsa, kun olet noin helvetin kylmä ja kusipäinen äijä. Ei tommonen syöminen ole psyykkisesti terveen ihmisen touhua. Mitä jos sanoisit sille jotain nättiä, tai ottaisit syliin? Ihan oikeesti.
Mun mielestäni miehen sietokyky on venynyt yllättävän pitkälle... Itse en tuollaisessa tilanteessa olisi todennäköisesti jäänyt kovin pitkäksi aikaa tilannetta ihmettelemään. Tai riippuu vähän asianhaaroista. Jos meillä olisi ollut naisen kanssa hyvin pitkä yhteinen historia ja olisimme olleet syvästi rakastuneita, voisin ehkä kestää tilannetta, JOS nainen myöntyisi tiukkaan dieettiin. Eli kilot pois vähintään yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin.
ja se on jo monessa sun viestissä eri kohteissa huomattu, joten ei tarvitse kysellä!!
SIETOKYKY? JOS TÄÄ ON PROVO, NI SIT ERITTÄIN HUONO SELLAINEN. SULLE EI OLE ILMEISESTI TAPAHTUNUT VIELÄ MITÄÄN NIIN KAUHEAA (LÄHEISEN KUOLEMA, AUTO-ONNETTOMUUS, LÄHEISEN SAIRAUS YMS.)ETTÄ OSAISIT ARVOSTAA IHMISTÄ IHMISENÄ. JOKAINEN VOI LAIHTUA, MUTTA JOS ASENNE ON JO VALMIIKSI NOIN PINNALLINEN, ENPÄ USKO ETTÄ HÄN AINAKAAN SINUN TAKIASI VIITSII.
Tuo viesti nyt tarkoitettu mulle..?
Silmä häiriö..!! Eihän tämä ollut linkitetty mulle! Mun moka!!
Kyllä lihavien ihmisten kanssa voi olla ystäviä ja heitä voi rakastaakin, mutta niin kauan kuin ollaan suht' nuoria ja terveitä, niin itse en ainakaan mitään eroottista/romanttista suhdetta halua lihavan ihmisen kanssa. Ja sehän olisi vain itsepetosta, jolla ei varmasti olisi onnellista loppua kuitenkaan.
Turha yhdistää mitään sairauksia ja onnettomuuksia tähän, kun kysymys on yksinkertaisesti naisen addiktiosta makeaan ja rasvaiseen ruokaan.
En muuten halua myöskään tupakoivaa tai alkoholisoitunutta naista itselleni, ihan ruumiinrakenteesta riippumatta.
Yyy:n kanssa.
Missä on myötätunto aloittajaa kohtaan? Onko hänen pakko niellä omat tunteensa (joista ei ole itsekkään ylpeä) ja esittää jotain muuta kuin mitä on, jotta voisi tehdä naisensa onnelliseksi?? Ymmärrättekö ettei tämä ole mahdollista? Ei voi tehdä toista onnelliseksi jos itse kärsii, ja kokee valehtelevansa suhteessa. Ainut tapa saada hyvä suhde on olla rehellinen itselleen ja toiselle. Jos lihavuus on kynnyskysymys, niin silloin se on. Ei se tee ihmisestä halveksittavaa tai huonompaa kuin me muut, joilla on varmasti aivan vastaavia, joskin erilaisia kynnyskysymyksiä.
Ja täytyy muistaa, että jos kumppani lihoo pikkuhiljaa siinä yhteiselonaikana, niin siihen tottuu huomaamatta, eikä se aiheuta suunnatonta järkytystä. Mutta jos toisen näkee noin tramaattisen muutoksen jälkeen, niin se olisi järkytys kenelle tahansa. Toista voi olla vaikea enää edes tunnistaa.
Eikö keskustelun aloittaja olisi saanut järkyttyä? On helppoa sanoa toiselle kuinka hänen PITÄISI elää ja toimia, kun oikeasti kannattaisi miettiä että miten toinen PYSTYY tai KYEKENEE elämään ja toimimaan.
Jos minä olisin tuo tarinan nainen, niin haluaisin että mies kertoo minulle heti mikä mättää. Se kirpasis aluksi, mutta siitä selviäisin. Kamalampaa olisi kuulla totuus vaikkapa 2 vuoden jälkeen kun eroaisimme, ja olisin laihtunut takaisin hoikaksi.
Kyllä mä ainakin ihan itte pakerran mun kiloni pois aina sitä mukaa kun niitä joskus tuppaa tulemaan. Kun on "isoluinen" niin pitää koko ajan vähän vahtia itteään, ettei ihan pyllimakkaraksi ala:)
Hmmm jos tarina oli totta, mikä estää sinua ottamasta ja lähtemästä? Jos et siedä naista, ei ole mitään järkeä jäädä kitumaan.
40 kg vuodessa on niin paljon että luulen naisen sairastuneen pahimmanlaatuiseen syömishäiriöön. Voisit suositella hoitoon menemistä.
Tuollainen lihavuus voi muuttaa persoonallisuudenkin kokonaan, ei siis mikään ihme ettet kestä. Nosta kytkintä vaan.
Tekisit sitäpaitsi naiselle palveluksen. Nehän kun tunnetusti laihtuu kun tulevat jätetyksi ;)
eli binge eating disorder. Syömishäiriö, joka aiheuttaa pakonomaista ahmimista. Sairastunut lihoo lyhyessä ajassa huomattavasti. Syynä ahdistus, masennus, yksinäisyys jne. jota yrittää helpottaa syömällä.
Ihan niinkuin anoreksia ja bulimiakin, ahmimishäiriö on ahdistava, masentava ja aiheuttaa sairastuneelle häpeää ja huonoa itsetuntoa. Eli mitä jos jättämisen sijaan ohjaisit hänet lääkäriin ja tukisit häntä.
Tosin syvällä sisimmissäni näen vielä sen hoikan ja mukavan sulottaren ja en ehkä siksi halua jättää häntä nii helposti. Kokeilen vielä muutamaa keinoa jos ne ei auta nii ei tässä auta muukaan kuin jättää. Pahinta on tunne, että hän käyttää vain hyväksi minua, tunnen olevani pelkkä renki. Hän ei näytä pahemmin enää tunteitaan minua kohtaan ja olen taka-alalla kaikessa ja puhumiset tuntuvat menevän seinille. Jos ulkonäkö suljetaan pois jäljelle jää vain tympeäksi muuttunut luonne joka tässä loppujenlopuksi pahinta tekeekin koska hän on aivan erilainen kuin tutustuessamme aivan kuin eri ihminen olisi mennyt häneen.
hän käyttää hyväksi sinua? ei jumalauta.. Mene hoitoon. siis sinä. Miten olisi HÄNEN TUKEMINEN????
Siis missä sitä pitäis tukea, siinä syömisessä vai?
Ja voitko mitenkään olla ottamatta tätä henkilökohtasena hyökkäyksenä sun kiloja vastaan? Katsos kun nyt ei ole kysymys SINUSTA, koita ymmärtää.
Kertomuksesi mukaan vaimollasihan on selvästi jokin pielessä. Jospa hänellä ei olekaan mukava mies, jospa mies onkin tuottanut hänelle pettymyksen ja hän on jäänyt kiinni. Ok oma vika, eikä siihen suruun tietenkaan syömään kannata ruveta, mutta sittenkin. Et kyllä vaikuta kovinkaan fiksulta tyypiltä, sori vaan ! Yritä auttaa ja jos ei onnistu, varmaan parempi tosiaan laittaa kantapäät vastakkain, kummallekin parempi.
Mietin vaan, että voiko ihminen muka lihoa 40 kg vuodessa, varsinkin, jos on ollut hoikka aiemmin. Se on hurja luku. Tuli vaan mieleen, että taidat liioitella siinä, ehkä vähän muussakin.
Ihan turhaa muuten määrittelet minutkin nyt lihavaksi, ihan vaan etukäteen valistan :)
Nimittäin ihminen voi olla eri mieltä tässä asiassa, vaikka ei olekaan lihava. Sulla on vähän turhan yksinkertainen ajatustapa. Muussakinko .. hmmm
Minä olen nimenomaan tukenut häntä ja tehnyt kaikki mitä hän pyytää, mutta kun keskustelut ei auta, siinähän se vika onki en osaa ehkä oikein tukea, en ole tällaisten asioiden asinatuntija. Hänellä kun ei omien sanojensa mukaan ole mitään ongelmia hän sanoo olevansa vain sellainen ei sen kummempia.
provoilija.
... vaan usein lihovat parikymmentä täytettyään, miehille ne kilot tulevat myöhemmin.
Yksi lukioaikainen ystävä lihoi kymmeniä kiloja ja muuttui olemukseltaan apaattiseksi. Kai ne kilot painaa sitten mieltäkin.. Ennen hän oli todella kaunis ja virkeä.
Ehkä kilojen pudotus nostaisi mielialaa? Voisitteko yhdessä alkaa harrastamaan jotain, esim. ulkoilua, punttisalia, spinningiä...? Syömisen sijaan on keksittävä jotain muuta puuhaa.
Sääli, että sinulle ja hänelle kävi noin, mutta kannattaisi vielä taistella, jos tyttö suostuu.
Ihan vaan tiedoksi että olen fitness urheilija rasvaprossalla 17.että tuskinpa tosiaan on kyse MINUN LÄSKEISTÄNI. Tyttöytävääsi kävi vain sääliksi. sori.
Olisko naisellasi mielenterveysongelmia jos kerran luonnekin tuntuu muuttuneen? Syönyt sitten ongelmiinsa? Ymmärrän täysin pettymyksesi ja minusta sinun pitäisi keskustella naisesi kanssa asiasta yhdessä mistä muutos johtuu ja pystyykö hän tekemään asialle mitään.
siis ajatella että ihminen muuttuu vuodessa. Ho hoijaa. Onks äitis muka samanlainen kun silloin ku se meni isäs kanssa naimisiin. Ja hei etkö ole sitten ite muuttunut vuodessa. Tais mennä koulutus hukkaan.. olis ehkä kannattanu jäädä sinne ulkomaille.
...sillä näiden femakoiden mielestähän mies on aina syyllinen, mitä ikinä sitten tekeekin (tai jättää tekemättä). :)
Oikeasti mun mielestäni olet ollut poikkeuksellisen kärsivällinen mies naisesi suhteen, ei kyllä monikaan mies jaksaisi tuollaista touhua kovin kauaa katsella.
Niin keskenkasvuisen tapaista tekstiä.
Kyllä moni mies jaksaa vielä pahempaakin samoin kuin moni nainen. Sinä et vain tiedä sitä, ehkäpä vielä joku päivä..
BED tulee sanoista "binge eating disorder" ja tarkoittaa ahmimishäiriötä, pakonomaista ylensyömistä. Henkilöt, joilla on tämä sairaus, syövät valtavia määriä ruokaa ja yleensä vielä nopeasti. He tiedostavat oman kontrolloimattoman syömisensä ja kärsivät siitä. BED on luultavasti syömishäiriöistä yleisin ja tavallisempi naisilla kuin miehillä. Potilaat saattavat välillä lihoa ja välillä laihtua eli tapahtuu ns. jojo-ilmiö.
Varmuudella ei tiedetä, mikä BED:n aiheuttaa. Yli puolet potilaista on masentuneita. Kiukustuminen, surullisuus, huolestuminen, ikävystyminen tai stressi saattaa laukaista ylensyömisen. Sairauden seurauksena saattaa tulla monenlaisia terveysongelmia, kuten alkoholinkäyttöä, uniongelmia ja itsemurha-ajatuksia. Useimmat häpeävät ongelmaansa ja yrittävät piilottaa sen. He oppivat niin taitaviksi salaamisessa, etteivät edes perhe tai läheisimmät aina ole siitä tietoisia. BED:n hoitona käytetään mm. masennuslääkkeitä, erilaisia terapioita ja vertaisryhmiä.
Hei vaikutat todella lapsellista ja kykenemättömältä asettumaan toisen ihmisen asemaan. Sun juttujas leimaa vihamielisyys naisia kohtaan (katkeruus, ko?), kypsymättömyys nähdä ihmisessä muutakin kuin ulkonäkö. Jos ihmisellä on hätä, niin sä käännät selkäsi ja puukotat vielä perään? missä sun inhimillisyys on? Ei maailma pyöri pelkän ulkonäön ympärillä. Toivottavasto elämä koulii sinuakin, ja joku päivä ymmärrät mikä on tärkeää... kasva aikuisesti! Ei kukaan nainenkaan lihavaa miestä ottaisi, jos saisi kahdesta valita, mutta jos lähimmäinen lihoo, en minä ainakaan kääntäsiis selkääni jos oikeasti välitän. YRITÄ NYT VÄHÄN TULLA SIELTÄ PINTAKERHOISTA TÄHÄN MAAILMAAN! Ps. Minä EN ole lihava nainen (163c, ja 55kg)
sympatiani menevät tarinan miehelle ja yyyy:lle... vaikka olenkin nainen ja ikää jo 37.
Kun toista ei vain voi pakottaa rakastamaan sellaista mitä ei rakasta, ja tunteitaan ei voi hallita. Jos minun mieheni muuttuisi vuoden eron aikana "mehtäläiseksi" tai minun ajattelutapani mukaan jonkinlaiseksi "hihhuliksi", niin yhteiselo ei varmasti onnistuisi. Ei tarinan miehellä kyse ole siitä etteikö välitä toisesta, haluaisi ymmärtää toista ja tehdä "oikein". Kyse on siitä että kun ei tunteitaan pysty pakottamaan erilaisiksi kuin ne on, niin mitäs sitten tehdään?
Minun mieheni jätti minut kun sairastuin pahasti, enkä enään kyennyt harrastamaan seksiä yhtä usein ja mielikuvituksellisesti kuin ennen. Hänelle se oli kynnyskysymys, ja hän tämän minulle myös kertoi. Vaikka asia kirpaisikin, niin en silti olisi halunnut elää hänen kanssaan loppuelämää tietäen, että hän on onneton kanssani. Nyt olen tervehtynyt (mistä ei voinut olla edes varma), ja aikaa onnettomuudesta on kulunut kohta 3vuotta. En usko että olisin nykyistä onnellisempi jos olisimme pysyneet yhdessä.
USKOMATONTA MITEN PINNALLISTA JOIDENKIN ELÄMÄ VOI OLLA. "Minun mieheni jätti minut kun sairastuin pahasti, enkä enään kyennyt harrastamaan seksiä yhtä usein ja mielikuvituksellisesti kuin ennen".
Onpa varmaan tosirakkautta!
Niin kyllä minuakin tympii ihmisten pinnallisuus, suorastaan raivostuttaa lukea tuollaisten yyyy:n tapaisten ihmisten juttuja. Mutta tavallaan on realistista ottaa huomioon, että sellaisia ihmisiä vain on. Ja jos sellainen sattuu kohdalle tai jos ihminen itse sen jollain tapaa tunnistaa itsessään, on parempi, että tiet erkanevat. Jos toisen ulkomuoto tai toimintakyky tai muu ovat tärkeitä asioita, menevät henkisen puolen yli, silloin ei ole toivoa enää siinä suhteessa. Parempi erota kuin, että toinen tuntee joka päivä itsensä entistä enemmän huonoksi ja riittämättömäksi. Parempi antaa molemmille tilaisuus sopivampaan, pintaihmiselle sitä pintaa mitä haluaa ja toisaalta toiselle syvällisemmin ajatteleva ihminen. Koska kyllä niitäkin löytyy, oikeastaan aika paljonkin.
Se mikä on sitten rakkautta on eri juttu. Itse olen kyllä sitä mieltä, että, jos ulkomuoto on kynnyskysymys, rakkaudesta ei ole tietoakaan.
Joten silloinhan ei menetä mitään, jos sellaisen ihmisen menettää ..
Mikään
ei ole typerämpää kuin 30:nen eukko joka on 14-vuotiaan tasolla.Siis,
emmä tiä mikä näille naisille olis hyvä: äijät rakenneuttaa sellaset
talot ku rouvat haluaa, on kesämökkiä ja möksällä veneet, kun kanarialle
ei kiinnosta lähtee, niin ostetaan sit Olympia matkatston japanin
kiertokiertomaa ja 30:s lahjaksi kahentonnin
timanttisormusta. Sitku maristaan kun on niin tylsää ja äijäs on kaikki
viat. JA SE LIHOO.
Ainut vika on oma kehittymättömyys ja kypsymättömyys kun ollaan
oltu ylä-asteelta asti saman MUIJAN/ÄIJÄN kans, niin kaikki asiat on
kertakaikkiaan niin hyvin, ettei anneta mitään arvoa puolisolle, joka
perse ruvella hommaa kaikki ed.mainitut asiat. Sitte iskee 30:n kriisi
ja JÄTETÄÄN TOINEN KUN ON LIHONNUT. eI VIITTITÄ TUKEA JA KANNUSTAA LAHDUTTAMISEEN YMS YMS. Ja sitte itketään muutaman kuukauden päästä kunnan 70-luvun vuokrakämpässä
etten mä tätä halunnu. Siis, Jumalauta! Tää eo vaan voi olla s....n kypsymätöntä. Ja nää tän palstan miehet: jos nainen on teille vaan pelkkä seksiä varten, KÄYKÄÄ HUORISSA MIKADOSSA TAI MENKÄÄ THAIKKUIHIN!
Minkä takia nähdä hirveä vaiva, että pääsee pukille naisen kanssa, kun saman asian saa netistä 100 kertaa helpomalla ja 100 kertaa parempien muijien kanssa? Ne antaa kaiken lisäksi milloin itselle huvittaa.
....kestää kaikkee aina niin helvetisti ja todistella jotain sillä. Joskus on vaan luovuttava ja rakennettava jotain uutta. Jos alkuperäinen kirjoittaja ei tule onnelliseksi, eikä tämän nainen halua tehdä asialle yhtään mitään, niin kyllä varmasti yksin on parempi. Ei siis tarvitse välttämättä mitään toista heti.
Ärsyttää tosiaan kaikki sellaiset, jotka ovat ensimmäisenä syyttelemässä, kakaraksi, pinnalliseksi tai joksikin muuksi jos vähän vaatii jotain ulkonäköön liittyvää.
Jos mies pysyttelee kunnossa, niin voi sitä myös naiseltakin vaatia kohtuuden rajoissa. Tämähän on sitä tasa-arvoa mistä täällä feministit aina kaikottaa, joten sovelletaan sitä nyt tähänkin, eikä vain aina valikoiden.
Itse rääkkään itseäni, jotta pysyy kunnossa ja kauniit hoikat naiset ovat realistista riistaa. Näin se vaan on. Enkä häpeä myöntää sitä. Kaikki on vaan loppujen lopulta siitä kiinni mitä itse haluaa missäkin elämän vaiheessa.
Toisen kirjoituksesta paistoi läpi, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Miksi säälit?
Mikä siinä muuten on, että naiset lihovat usein kun parisuhteeseen ryhdytään? Itse olen tätä todistanut monta kertaa.
Älkää nyt jumankauta huvikseen lihoko! Raskaus ja pillerit yms. ymmärretään kyllä.
Niin ja kun naiset saavat sitten lapset isommiksi, itsensä laihdutetuksi ja tolpilleen, kuntoilevat ja syövät terveellisesti, miehet rupeavat lihomaan. Nelikymppisillä on usein vatsaa jo ihan kivasti ja viiskymppisenä ne yrittävät laihduttaa. Sitten luovuttavat :)) Kun ei se pienenekään se kumpu.
Ei se pikku pallero mitään siinä haittaa, onpahan sopivan pullea papaksi sitten !
Noo tää oli vähän karrikoitua.. ei näitä asioita aina niin tarvitse totisesti ottaa. Makkarat ja kummutkin pienenee helpommin, kun ei nipota, opettelee vaan huolehtimaan itsestään, pikkuhiljaa.
Tosiasiassa aika usein näyttää käyvän niin, että nainen ruvetessaan huolehtimaan kodista ja lapsista, ei muistakaan huolehtia itsestään. Hän tavallaan keskittyy ja uhrautuu, mikä on tietysti hyvä asia, mutta huonokin. Ja vie jonkin aikaa ennen kuin sen sisäistää, että itsestään on hyvä huolehtia. Tavallaan toisten sanomiset ja ilkeilyt vaan pahentavat tilannetta. Muutoksen on aina lähdettävä ihmisestä itsestään, hänen omista tarpeistaan. Näin luulen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=2000000000000009&posting=22000000010140264
törkeästi päähän, jos tuollain itselleen kävisi. mikään ei kuulosta epäeroottisemmalta, kun tuo sinun tapauksesi. ja on varmasti vaikea kuvitellakkaan sänkyhommia...vaikka pinnallisuus onkin perseestä. sen verran olen seuraillut naisia....että niillä on ollut vähän tapana ottaa kiloja, silloin ku ne seurustelee. Kai ne sit kelailee, et enään ei omasta kunnosta tarvitse
välittää, ku äijä salettiin pitää kun on mistä ottaa kiinni....erittäin väärin ajateltu.
JOS PELKÄSTÄÄN SÄNKYHOMMIA AJATTELEE, NIIN SITTEN TOSIAAN KANNATTAA EDELLEEN KÄYDÄ IHAN REILUSTI HUORISSA. AJATTELES JOS LÄHIMMÄISESI KUOLISI VAIKKA AUTOONNETTOMUUDESSA? MUN SERKKU KUOLI KEVÄÄLLÄ 27VUOTIAANA, SILLE JÄI PIENI VAUVA ILMAN ÄITIÄ. OLISITKO SINÄ SIINÄ TILANTEESSA KATUNUT JOS OLISIT JÄTTÄNYT HÄNET AIMEMMIN VAIN KILOJEN TAKIA? SITÄPAITSI KILOT SAA AINA POIS.
Otan osaa serkkusi puolesta ja tilanne kuulostaa todella pahalta. Noin ei toivo käyvän kenellekkään.
Ehkei kuitenkaan kannata vetää asiayhteyttä läheisen kuoleman ja ihmisten ulkomuotojen välille.
Pointtini oli vaan se, että koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, joten kannattaisi keskittyä niiden kilojen sijaan vaikka rakastamaan aidosti toista. Tää kyseinen jamppakin voi huomata jo tänään että "ryhävalas" onkin jäänyt auton alle. Well, kukin elää tyylillään, mutta mä olen ainakin jo tähän ikään (26) oppinut arvostamaan sitä mitä mulla on, enkä itkemään kaikkien pinnallsten asioiden vuoksi. KILOT SAA POIS, IHAN OIKEESTI, tosin arkkuun ei kukaan saa mukaansa yhtään mitään, joten kannattais nauttia jos on oikeesti ihminen josta välittää. No, jokainen oppii tämän ajallaan ja ehkäpä elämä koulii vielä aloittajaakin HUOMAAMAAN MIKÄ OIKEESTI ON TÄRKEÄÄ...
Niin, mutta näissä tapauksissahan onkin ehkä niin, että ei oikeesti välitetäkään.. Siinä se juttu on!
Ihminen esineellistetään ja otetaan hyöty.
Pitää sattua omalle kohdalle jotain, joka pysäyttää ja herättää, sitten vasta käsittää mikä on tärkeää.
Tai mikä oli..
Ja voihan se sattua kenelle vaan, ulkoinen olemus tai piirre muuttuu, tulee vajavaiseksi onnettomuuden seurauksena tai muuten. Se voi tapahtua hetkessä, silloin soisi läheisen ihmisen käsittävän ja jaksavan.
Aivas näin, jos läskit alkaa ärsyttämään niin, että tahtoo pois, niin kyllä siitä on rakkaus kaukana.
Mä tiedän, että helvtin naurettavat asiatkin voi alkaa ärsyttämään toisessa ihmisessä niin paljon, että suhde on kallistumaisillaan rotkoon. Tottahan tuokin, ettei hautaan saa mitään mukaan, eikä ketään ja onko silläkään nyt väliä mitä muut enää sinusta ajattelee kun ollaan mullan alle päädytty. Kyynisesti voi ajatella ja todella kylmästi. En mä kannata kuitenkaan tota, että jätetään toinen heti kun itseä alkaa ärsyttään joku juttu toisessa tai itsessö, mille voi tehdä jotain. Ehkä vaikeuksista voi kasvaa jos ihmiset ovat kuulleet.
Tehköön kukin tavallaan. Toiset oppivat nopeammin ja enemmän, toiset eivät halua oppia.
pysyyks ihan skidisti rauhottumaan. se on ikävää miten sun serkullesi kävi...mut funtsin vain sitä, kuinka nihkeet olisi, jos oma muija lihois noin karkeesti.
Aika paha homma... sanoisin, että jos et ihan tosissaan rakasta naistasi niin jätä se. Jos kerran lihoo tolleen, voi olla että lihoo toistekkin vaikka nyt saisi ne kilot pois. heti kun seuraava masennus iskee niin tulee parikyt kiloo lisää. Ja sitten taas tää asian toinen puoli eli itse seurustelen elämäni miehen kanssa ja en jättäisi vaikka hän lihoisi 50 kiloa. yhdessä urheilisimme yms. Eli kai tässä on pohjimmiltaan kyse siitä kuinka tärkeä naisesi on sinulle. Jos on tärkeä niin sitten puhut hänelle ja näet vaivaa ja sovitte laihduttamisesta. Mutta ei kukaan tietysti kauaa tollaista jaksa, eli jos muu ei auta niin laitat sen valintatilanteen: joko laihtuminen (ihan oman terveydenkin takia) tai sitten laitatte suhteen katkolle. Voit perustella sitä sillä, että et koe häntä enää haluttavana ja että haluaisit olisitte molemmat suht. normaalipainoisia jotta voisitte yhdessä harrastaa kaikkea yms. Luulis ymmärtävän?
Niin juuri, reilu peli, molempien kannalta.
Mies saa mahdollisuuden löytää sellainen nainen, jonka pinta pitää toiminnot yllä ja nainen saa miehen, joka arvostaa häntä eri tavalla.
Molemmille parempi, tyhjä kärvistellä ja katkeroitua.
Ero on parasta varmaan..
Jos kuitenkin jättäisitte nämä analyysit, koska ammattitaitonne ei kuitenkaan riitä niiden tekemiseen. Jossittelu ei hyödytä mitään...
Mä en jättisi mun miestä vaikka se lihoisi satakiloa. Rakastan sitä niin paljon. Ei 7 vuoden jälkeen toisesta ajattele niin pinnallisesti. Hän on tärkein ihminen mulle maailmassa, enkä IKINÄ jättäisi häntä.
Hyvin on muuten mielenkiintoista, että ihminen voi muuttua eläimeksi, tämä olikin täysin uutta minulle O___o
Ei mutta ihan tosi, eikö tässä(kin) tapauksessa olisi voinut käyttää edes _hieman_ järkeä tuossa viestin kirjoittamisessa. Rumilla nimityksillä haukkuminen nyt ei ainakaan ketään auta, eikä se ole edes hauskaa.
No...neuvoni: ammu itsesi.