Mä petin mun miestä. Taas, vaikka aina vannon että nyt oli viimeinen kerta.. Ollaan oltu 5 vuotta yhdessä, ja mä oon pettänyt sitä neljän eri miehen kans, yhden kans mulla oli lyhyt suhde. Oon aina rakastanut miestäni eniten koko maailmassa, ja tiedän, että hänkin rakastaa minua. Tämä pettämiseni alkoi muutaman vuoden seurustelun jälkeen, kun mieheni petti minun luottamukseni. Ei pettänyt, vaan lähti käveleen yhtäkkiä. Tuli myöhemmin takaisin, aloitettiin alusta ja kaikki meni näennäisesti hyvin. Sitten minä lipsahdin kerran, sitten toisen.. Nyt mua pelottaa etten koskaan pääse tästä helvetin kierteestä, haluan vain olla ja rakastaa mutta olen heikko. En voi tietää ja olla varma, onko miehenikään minulle uskollinen, tiedän hänen olevan "flirtti", mutten koskaan uskoisi menevän sänkyyn toisen naisen kanssa. Nämä mun pettämiseni on kaikki kännijuttuja ollut, siksi mietinkin pitäisikö kieltäytyä alkoholista kokonaan.. Tulen hulluksi, enkä voi olla itseni kanssa. Kun vois vaan leijua pois ja tulla takaisin puhtaana ja hyvänä ihmisenä, eikä olla enää tällaisena likaisena saastaisena lutkana mikä nyt oon. Kertokaa onko kukaan muu pettäjä vasten tahtoaan? Onko tämä joku sairaus johon pitää hakea hoitoa?? Miten mä selviän tästä? En halua kertoa miehelleni, koska tiedän että hän jättäisi mut heti. Olen itsekäs, enkä ansaitse miestäni, tiedän, mutta auttakaa mua. Jajajaa edes joku tämä kohtalo, onko ketään muuta tällaista?
Vihaan itseäni
Pettäjä huora
82290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tunteen.. Ja se loppui vasta sitten kun oma mieheni petti mua. Kävi pilkka omaan nilkkaan.
Et ole saastainen lutka,vain eksynyt.Anna itsellesi anteeksi,älä ole myöskään itsellesi liian ankara. Aivan varmasti jokaisella meistä on jokin luuranko kaapissa.
Kiitos lohdun sanoista.. Kadun todella tekojani ja yritän muuttua, mukava kuulla että maailmassa on edes joku joka ei tuomitse suoraan vaan katsoo asiaa myös minun kannaltani. Enkä aio miehelleni kertoa, ja jos luoja suo niin hän ei mistään koskaan saa kuullakaan. Se repisi hänet palasiksi.
Tekstisi oli kuin olisin sen itse kirjoittanut!Joten et ole ainoa joka tekee tuollaista rakkaalleen, mutta ei osaa lopettaa...Itse olen vakavasti harkinnut viinan juonnin lopettamista, mutta en tiedä pystynkö..Ja samoin psykiatrin apu on käynyt myös mielessä.
Eli olen seurustellut melko löyhästi pari vuotta. Kaukosuhde, jossa olemme yhdessä päättäneet, etteivät känniseksit satunnaisesti kaada suhdetta. Nyt kävi kuitenkin niin, että jötkäkaverini jumittui samaan naiseen, ja se otti liian kovalle, vaikka itsellänikin on vastaavaa ollut. Päätimme, että mikäli aiomme tosissamme olla, on muut jutut lopetettava. Viimeisin tilanne nyt kuitenkin on, ettemme taida olla valmiita "vakavaan" yhdessä oloon ja tulevaisuuden suunnitteluun, vaan päätimme erota. Älä anna oman suhteesi ajautua pisteeseen, josta ei saa enää mennyttä takaisin. Tunnen heittäneeni loistavan suhteen romukoppaan. Ja vaikka olemme molemmat vastuussa, ei se paranna oloa kuitenkaan. Suru tulee aina välillä. Välillä kuitenkin tiedän tehneemme oikean ratkaisun. Emme olleet vielä valmiita..
Mulla on sama ongelma. Mä rakastan mun miestäni enemmän kuin ketään koskaan, mutta silti (ei aina) kännissä mä oon pettänyt sitä. Ja myös neljän eri ihmisen kanssa. Yhtäkään suhdetta mulla ei oo ollut ja kaikki on vaan semmosia kännisekoiluja, mut mä kans ajattelen että en koskaan pääse tästä kierteestä eroon. Pahin mokani on kuitenkin se, että menin sänkyyn mieheni parhaan kaverin kanssa!!! Kuvitelkaa. Aina meillä on ollut semmosta viatonta flirttiä ja huulen heittoa, mut sit kun se ei jäänytkään enää siihen ni mä huolestuin itsestäni. Tästä on aikaa jo yli puoli vuotta, mutta nyt mun omatunto on vasta alkanut kolkuttaa.
Ja pakko myöntää, mä tunnen vieläkin vetoa sen kaveria kohtaan. VAIKKA rakastankin omaa kultaani koko sydämestäni. Olen jo vähän epätoivoinen.
Kyllä se vaan on niin, että ihminen itse tekee valinnat. Oli sitten selvänä tai kännissä. Joskus autoilun historian alkuaikoina kolarissa kuskin humalatila katsottiin tuomiossa lieventäväksi asianhaaraksi. Ei päde enää.
Minusta aika selkärangatonta toheloida kaikenlaista ja sitten yrittää luikerrella vastuusta: "Enhän mä muuten, mut ku olin kännissä..." Pettäminen ja kaikki muukin epärehellisyys toista ihmistä kohtaan on enemmänkin luonteenpiirre, josta voi, vastuun tekosistaan ottamalla, opetella pois, vaikka ihan alkajaisiksi alkamalla kunnioittamaan omaa aviopuolisoa enemmän.
Ratkaisu on että jäät kiinni ja miehesi pahoinpitelee sinut kunnolla. Ei tee mieli sen jälkeen pettää. Itse aion seuraavan kerran kun joudun petetyksi kylmästi hakata naisen sairaalaan. Muutaman kuukauden kakku pahoinpitelystä, aivan sama! Minulta meni mielenterveys ja elämä kun jouduin petetyksi.