miksi välttelyä..

Mies halusi eron, minä olisin halunnut hänet takaisin mutta hän tapasi toisen. Sen jälkeen hän muuttui vältteleväksi, tulee vain lapsia katsomaan, lähtee heti pois, ei katso silmiin ja on vihainen monesta asiasta.
En ole hänelle kiusaa tehnyt, en valehdellut hänestä ja minä en eroa aiheuttanut.
Onko kyseessä häpeä oman käytöksen johdosta, tiedä häntä mutta toisaalta minun on näin helpompi kuin että hän olisi mukava minua kohtaan.

Toisen kanssa meneneminen tekee sen. Hän ei kykene katsomaan sinua silmiin. Silti tilanne voi muuttua myöhemmin, jos saatte sovittua välinne.

Ilmeisestikin exäsi häpeää tekemisiään. Oletteko eroprosessin aikana keskustelleet erosta ja näin käsitelleet asian loppuun? Ellette ole, niin keskustelkaa (jos itselläsi on vaan halukkuutta, pakostahan ei voi keskustella), ettei keskeneräinen asia turhaan kuluta.

Monta avioeroa seuranneena ja itsekin eroamasa olevana toivoisin, että mieheni ja minun välillä olisi asiallista kanssakäymistä tasan tarkkaan sen verran kuin lasten asiat vaatii. Tietysti toivoisin, ettei panettelua esiintyisi kummankaan puolelta. Ainakin itse voin hoitaa asiat ilman katsekontaktia tavatessa, mutta mieluiten hoitaisin asiat puhelimessa. Eikö se ole mahdollisille uusille kumppaneillekin helpompaa, että entinen elämä on tosiaan entistä?

itse välttelen ex vaimon katsekontaktiakin, koska saan takaisin vaan ivaa, silkkaa ivaa.
Nälvimistä uudesta naisestani-nykyisin vaimostani.
Pilkkaa milloin mistäkin.
Miksi kohdata.
Se on käsittääkseni vain eräs puolustautumiskeino hänellä. Tuli nuorempi ja syrjäytti hänet. Ei voi kuin ottaa iva ja pilkka aseeksi.

Minä välttelen ex:ni kanssa katsekontaktia yksinkertaisesti sen takia, että hän ällöttää minua niin paljon. Erosimme kylläkin ihan yhteisestä päätöksestä, ulkopuolisia suhteita ei ollut kuvioissa ja olemme kyenneet keskustelemaan lapsiamme koskevista asioista joten kuten. Mutta tämä ällötys! En yksinkertaisesti voi sille mitään.