Ongelmani on seuraavanlainen:
Poikaystävälläni on ollut "peliä" erään nuoremman naisen kanssa. Tiedän tämän siitä, että vaikka hän tavantakaa kieltääkin moisen touhun, olen salapoliisityöllä löytänyt hänen puhelimestaan raskauttavan asianhaaran, nimittäin mutimediaviestin! Tekstiviestit mies tajuaa poistaa ja varmaan on tuokin multimedia viesti jäänyt sinne vahingossa. Multimediaviestin oli mies itse välittänyt sähköpostistaan puhelimeensa.
Kysymykseni kuuluukin siis: miten voisin murtautua poikaystäväni sähköpostiin? onko kellään vinkkejä asian tiimoilta?
Poikaystävälläni on ollut "peliä" erään nuoremman naisen kanssa. Tiedän tämän siitä, että vaikka hän tavantakaa kieltääkin moisen touhun, olen salapoliisityöllä löytänyt hänen puhelimestaan raskauttavan asianhaaran, nimittäin mutimediaviestin! Tekstiviestit mies tajuaa poistaa ja varmaan on tuokin multimedia viesti jäänyt sinne vahingossa. Multimediaviestin oli mies itse välittänyt sähköpostistaan puhelimeensa.
Kysymykseni kuuluukin siis: miten voisin murtautua poikaystäväni sähköpostiin? onko kellään vinkkejä asian tiimoilta?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Sulla ei ole oikeutta tehdä sellaista! Ja jos sen teet, niin toivottavasti poikaystäväsi älyää haastaa sinut oikeuteen. Sitten on mukavaa miettiä käräjillä, kannattiko urkkia.
Itsellänikin on joskus ollut tilaisuus lukea mieheni kirjeitä, kun joku vosu Viron työkomennukselta rakastui häneen. Äkkiäkös olisin höyryttänyt kirjeen auki jne. Niin alas ei silti viitsinyt vajota. Ja yhdessä ollaan jo onnellisesti kuudetta vuotta.
Muista: enää ei ole olemassa aviorikosta, mutta edelleen toisen henkilökohtaisiin asiakirjoihin sekaantuminen on rikollista! (vrt. kirjesalaisuus ja laki tietosuojasta)
joo-o... kuusi vuotta olemme mekin taivalta taittaneet eikä aiemmin ole mitään tällaisia merkkejä ollut, joten ymmärrät varmaan huoleni?
En ole koskaan ollut mustasukkainen aiemmin, tämä asia on lähestulkoon jo päättänyt suhteen enkä voi olla tietämättä tai tulen hulluksi! Menen ilomielin vaikka linnaankin kunhan vaan saan tietää!!!
Kuulostaa siis siltä, että olet jo itsekin päätynyt eroon ajatuksen tasolla. Mitä sä siis enää teet sillä tiedolla, petetäänkö sua?
Jos haluaisit elvyttää suhdettanne, toimisit toisin. Oletko ajatellut, jos vaikkapa keskustelisit miehesi kanssa? Kertoisit suoraan, että löysit viestin jne.
Se on varmaa, että lennät laidan yli heti, jos miehesi saa tietää sinun ronkkineen hänen sähköpostejaan. Ainakin minä heittäisin mieheni heti pellolle, jos hän urkkisi minun postejani.
...ei auttanut. Hän vain tokaisi, ettei voi sille mitään jos ko. nainen lähettää hänelle viestejä/posteja...
Jos se näyttää paskalta, haisee paskalta ja maistuu paskalta, se on paskaa. Näin se vain on. Jos olet jo mielessäsi päättänyt, että miehesi sinua pettää, eroa. Jos taas haluat vielä elvyttää avioliittosi, elvytä sitä.
Oletetaan, että eroat. Mitä teet sillä tiedolla, että miehesi on pettänyt? Te eroatte, ja sillä hyvä.
Oletetaan, että jatkatte. Mitä teet sillä tiedolla, että miehesi on pettänyt? Teidän suhteessanne vallitsee nyt epäluottamus. Se korjaantuu vain luottamuksella. Mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että sinä luotat mieheesi ja että miehesi luottaa sinuun. Et varmasti rakenna luottamusta sillä, että tongit hänen sähköpostinsa.
Oon tän tarinan paha akka... Tosin en sun tapauksessas toivottavasti. Ollaan pidetty yhden maailman ihanimman miehen kanssa yhteyttä tässä jo useemman kuukauden. Mies on arvatenkin varattu. Välimatka aiheuttaa sen, ettei nähdä tarpeeksi usein, ja voisinkin ajatella, että jos näkisimme useammin, niin seurustelisimme jo.
Joka tapauksessa, tämän miehen naisystävä on järjettömän mustasukkanen, mitä en sinänsä ihmettele yhtään, koska syytä on. Aiemmin hän on tarkastanut miehen tekstiviestit, puhelut ja sähköpostit (ei aavistustakaan, miksi mies suostuu tollaseen...) ja nyt viimesimpänä tuomion oli saaneet myös "epäilyttävät" puhelinnumerot...
Ikävä kyllä se ei ole lainkaan lopettanut yhteydenpitoamme. Mun mielipide on, että tää tilanne on ihan sairas, ja tollasella suhteella ei oo mitään toivoa. Voin sanoa, että kenenkään puhelimelle en oo itse mennyt enkä tule menemään. Pettämisestä jää kiinni varmasti muutenkin, jos vaan haluaa katsoa totuutta silmiin.
Ei kannata murtautua kenenkään sähköpostiin. Olet nyt päästänyt kiusaajan valloilleen, eikä mikään ole sille tarpeeksi. Sun oman mielenrauhan takia..unohda sähköpostit ja kännykät. Keskity pitämään omaa miestäsi oikein hyvänä. Suuntaa energiasi vaikka kampaajalla käyntiin tai johonkin rakentavampaan. Kun pidät huolta suhteesta niin kyllä se mieskin asettuu. Jos ei asetu niin väkisin ei voi ketään pitää.
lässytystä nää kaikki jauhaa. Ainut miten pääsisit sähkäriin, on tietää salasana. Ei o helppo jutska, mut yritä miettii miehes aivoilla (joten ei VOI olla kovin vaikeeta)mitä laittais salasanaks..
Ymmärrän että selvyys on saatava HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ. Kun noitten miesten logiikkaan näyttää turhan usein kuulua lause; "kiistä kaikki, aina".
Sinulle ja muillekin tuota ehdottaville tiedoksi, että toisen sähköpostiin murtautuminen on rikos, josta voi tulla vuosi linnaa. Käytännössä tuollaisessa tapauksessa vankeutta tuskin tuomitaan, joten sakoilla selviää. Onko sitten mukava maksella sakkoja, kun asiaa on ensin puitu käräjillä?
Jos poikakaverillasi on oma tietokone, niin laita webbiselaimesta salasanojen ja käyttäjätunnusten tallennus päälle, hyvät mahikset on ettei hän edes huomaa sitä :D
Miksi et kysyisi suoraan? Jos hän ei ole halukas näyttämään sinulle sähköpostejaan ihan noin yhtäkkisesti niin hänellä varmaankin on jotain salattavaa.
No niin nyt on faktaa!
Poikaystävän sähköpostiin murtautuminen ei onnistunut, mutta puhelutietoihin kyllä! Ja niinhän se valitettavasti oli, että kaikki mikä näyttää, haisee ja tuntuu paskalta, on hyvin todennäköisesti sitä itseään.
Miehen puhelutiedoissa kuukaudesta toiseen soitettuja puheluja 3-6 tuntia ja tekstiviestäjä 160-170!!! Että kärähtihän se!
Mitäs meinaat tehdä? Jos poikaystävälläsi on järkeä päässä, hän vie jutun poliisille. Katsos kun pettäminen ei ole laitonta, mutta toisen puhelutietoihin murtautuminen on.
Oletko nyt tyytyväinen, kun sait toisen käräytettyä? Kannattiko käyttää aikaa siihen?
Yks paskan maku, vaikka veis jutun presidentille!
Ainakin sain jätkän käräytettyä!
Ei ainakaan enää ikinä älytä mua!
Kerrothan tämän episodin seuraavalle mahdolliselle kumppanillesi, jonka kanssa rupeat seurustelemaan.
Ihan vaan sen vuoksi, että hän tietää sitten.
Jos mun puhelintani ja tietojani muija urkkisi,
siis periaatteessa tulis loppu, vaikka mitään ei löytyisikään. Luottamus on erittäin tärkeää.
Asioista pitää osata neuvotella, puolin ja toisin.
Luottamus myös lisää luotettavuutta.
"Ei ainakaan enää ikinä älytä mua!"
Sanotko siis, että jos et olisi puhelinta tutkinut, olisi poikaystäväsi saanut kusta sinua silmään vaikka loppuelämäsi. Oletko tosiaan sellainen, että mies saa tehdä sinulle mitä vaan, kunhan ei petä - tai ainakaan jää siitä kiinni?
No en tiedä olisiko se onnistunut siinä kovin pitkään, mutta ainakin puoli vuotta on peliään jo pitänyt (puhelutietojen mukaan) minun tietämättäni. En halunnut moista uskoa, mutta noin kovaa faktaa ei mitenkään enää voi sinisilmaisenä tuijotella.
aiemmin 6 1/2 vuoden suhteemme aikana ollut mustasukkainen, ennen kuin sain vahingossa asian selville tai ehkä osan myös päättelin. Mies lupasi jo aiemmin lopetta yhteydenpidon naiseen ja tämä oli tavallaan vain tarkistus hänen sanalleen. ja näinhän se oli! Ei kannattanutkaan luottaa!!! Enkä enää usko sanaakaan, mitä sanoo!
En kyllä usko, että "vainoharhaisuus" tai mustasukkaisuus jää minulle pysyväksi luonteenpiirteeksi, sillä ne ei ole aiemmin sinne kuuluneet. Ja totta kai haluaisin vielä uskoa miesten vilpittömyyteen, mutta vaikeaa se taitaa olla!
ootteko tosiaan noin säälittäviä, että olette heti poliisisetää apuun hakemassa, jos olette itse "rikollisuuden" suhteessanne aloittaneet?
Silloin jos seurustelet jonkun kanssa, niin ei pitäisi salaisuuksia olla ollenkaan! Ennen omia puhelimia ja nettejä jokainen oli oma itsensä ja suhteessa voitiin paljon paremmin.
tuntuisiko sinusta kivalta, jos vuosien päästä huomaisit elämästäsi monta vuotta olleenkin pelkkää kusetusta ja valetta. Jokaisella on kuitenkin oikeus oikeaan onneen ja elämään. Etkö olisi katkera, jos tajuaisit olleesi vain joku pelinappula tai rahallinen investointi kumppanillesi, jota itse rakastat enemmän kuin elämää?
Jos toinen ei ole luottamuksesi arvoinen, niin miksi itsekään olisit. Ja jos toinen haluaa jatkaa kusetuslinjaa hinnalla millä hyvänsä, niin silloin ei voi kuin yrittää itse ottaa asioista selvää. Jos et voi luottaa toisen sanaan, niin silloin ainut, mikä merkitsee ja auttaa luottamaan on toisen näyttö. Miten voi vähään aikaan uskoa toisen sanomisiin, jos sieltä on hetki sitten tullut pelkkää paskaa ulos!
Sinullakin menevät omenat ja appelsiinit sekaisin, joten oikaisenpa vähän.
"jos olette itse "rikollisuuden" suhteessanne aloittaneet?"
Pettäminen ei ole rikos, eikä se ole "rikos". Se on joidenkin moraalin mukaan väärin, muttei siitä voida lähteä tuomitsemaan ketään lakiin perustuen. Sinun logiikkasi mukaan mies saa hakata pettäneen vaimon siniseksi. Jos naisella on oikeus tehdä rikos pettänyttä miestä kohtaan, niin tokihan miehellä on oikeus tehdä rikos pettänyttä naista kohtaan. Eikös vaan?
"Silloin jos seurustelet jonkun kanssa, niin ei pitäisi salaisuuksia olla ollenkaan!"
Niin varmaan, joo. Missä olet töissä? Saatko sinä kertoilla kaikki työasiasi puolisollesi? Minä en saa, eikä saa vaimonikaan. Kumpikin on mukana hommissa, joihin liittyviä asiakkaitakaan ei välttämättä saa kertoa muille. Varmaan työnantaja tykkäisi hyvää, jos tonkisin vaimoni puhelinta ja siinä samalla saisin selville esimerkiksi sen, mitä patenttihakemuksia työnantajalla on suunnitteilla.
Lisäksi täytyy muistaa ystävien salaisuudet. Jos ystäväni kertoo minulle jotain henkilökohtaista, se on tarkoitettu minulle, eikä vaimolleni. En tietenkään silloin kerro sitä vaimolleni.
"Jokaisella on kuitenkin oikeus oikeaan onneen ja elämään."
Tästä olen melkein samaa mieltä - tosin tietyille ihmisille en soisi elämää ollenkaan. Meissä on vain se ero, että minun mielestäni parisuhteen onni on luottamuksessa eikä kyttäämisessä.
"Jos toinen ei ole luottamuksesi arvoinen, niin miksi itsekään olisit."
Tuo perustelu kännykän tutkimiselle on aika hataralla pohjalla. Jos jo valmiiksi tietää, että puoliso valehtelee, ei kännykkää tietenkään tarvitse tutkia. Jos taas ei tiedä, kännykkää ei saa tutkia. Ei lain mukaan, eikä ainakaan minun moraalini mukaan. Eli mikä on se tilanne, jossa kännykkää saisi moraalisi mukaan tutkia ja jossa tutkimisesta olisi hyötyä?
Vai onko niin, että jos toinen on pettänyt, saa toinen tehdä mitä vaan rikollista? Ks. ylle kirjoittamani.
"Miten voi vähään aikaan uskoa toisen sanomisiin, jos sieltä on hetki sitten tullut pelkkää paskaa ulos!"
Tähänkin vedotaan jatkuvasti. Suurin osa suhteista on varmasti sellaisia, että todisteita paskan puhumisesta ei ole nyt eikä niitä ole ollut aikaisemmin. Toisin sanoen normaalissa suhteessa ei ole mitään hyvää syytä tutkia kännykkää. Epänormaali suhde puolestaan on asia erikseen, mutta kuten yllä jo kirjoitin, sellainen suhde on menossa hyvin kovaa vauhtia kohtia loppuaan. Kännykän tutkiminen harvoin siinä tilanteessa enää mitään auttaa.
Itse taidat puhua nyt viinirypäleistä...
Kyllä pettäminen ON rikos.Sitä toista osapuolta kohtaan. En tarkoita mitään lakisontaa. Olet sitoutunut kumppaniisi jo avioliiton valassa. Ihmiset ovat seurustellessaankin jollain tavoin sitoutuneita toisiinsa. Mitä järkeä olla yhdessä, jos se on niin vaikeaa, että pitää pettää. Tai sitten voi jo alussa ilmoittaa, että mua sitten kiinnostaa muutkin. Tällaisen nuijan kuuluisi ehdottomasti elää yksin ja sotkea vain oma elämänsä.En ole missään vaiheessa puhunut kenenkään hakkaamisesta. Fyysinen väkivalta on asia, josta ei tässä keskustelussa ollut kyse.Henkinen väkivalta kylläkin. se mitä teet toiselle henkisesti pettäessäsi, on monesti paljon haavoittavampaa kuin fyysinen.
En tarkoita etteikö salaisuuksia suhteessa olisi jollain tasolla. Puhuin nyt edelleenkin suhteen pettämisestä ja muista siihen samaa sukupuolta liittyvistä ihmisistä.Ja kyllä olen itse hoitoalalla ja tiedän, mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus. Patenttihakemuksetkaan eivät liity suhteessa tapahtuvaan pettämiseen. Ja ystävien salaisuudetkin ovat itsestään selvyyksiä. Miksi teet tästä näin ongelmallista...
On totta, että parisuhde perustuu luottamukselle. mutta mitä sitten kun se luottamus on saanut kolhun. Kuvitellaan tilanne, jossa olet elänyt kumppanisi kanssa teinivuosista lähtien. Hän on sinulle aviomies, ystävä ja ihminen johon luotat eniten maailmassa. Et voisi ikinä kuvitella, että juuri hän yhtäkkiä pettää. Niin kauan kun asiat ovat olleet hyvin ja ovat hyvin, niin eihän mitään aihetta mihinkään kyttäämiseen edes ole!
On tavattoman vaikea yrittää luottaa, kun tietää toisen valehdelleen. Jos itse haluaisin toisen oikeasti luottavan minuun tällaisen tapauksen jälkeen ja haluaisin oikeasti olla menettämättä häntä, niin tekisin kaikkeni ettei hänen tarvitsisi miettiä enää lojaalisuuttani.
Minua ei häiritsisi, vaikka meillä olisi sama puhelin tai nettiosoite. Muutama vuosi takaperin näin olikin varmasti usealla, koska matkapuhelimia ei kuitenkaan ole kymmeniä vuosia ollut.Miten silloin siis pärjättiin, kun on niin paljon noita "patenttisalaisuuksiakin..."
Suhde elää ja kaikkea siinä sivussa voi tapahtua. Mutta virheistä pitäisi oppia jotain. Sen verran velkaa mielestäni kumppanilleen on ettei tee hänestä naurunalaista. Vaan jos asia oikeasti on niin, että haluaa suhteen lopettaa, niin kyllä silloin pitäisi olla munaa myös sanoa se. Ja mitä aikaisemmin asian saa puheeksi, sitä helpompi on myös korjata suhdetta. Vuosia jatkunutta pettämistä on vaikea antaa anteeksi.
Ja suurin osa suhteista, joissa pettämistä tapahtuu on ikävä kyllä paskanpuhumista. Harva myöntää heti kättelyssä pettäneensä, vaan asiaa yritetään salata siinä toivossa ettei asiasta tarvitsisi keskustella eikä itsellekään tulisi huono omatunto. Periaate on se, että mitä toinen ei tiedä= sitä ei ole tapahtunutkaan. Näin ei tarvitse oikeastaan edes ajatella, mitä tekee.
Eihän kukaan toista ihmistä tosissaan rakastava halua kumppaninsa kärsivän. on helppo ajatella nuorena tekevänsä sitä ja tätä ja etenkin silloin jos toinen pettää, niin eikun kenkää ja uutta tilalle. Mutta elämä ei mene niin. Järjellä ajatellen päätökset ovat helppoja, mutta kun on tunteet pelissä, niin elämä ei olekaan enää niin yksinkertaista..
Juuri näin! Nykyajan pikkuprinsessat ja -prinssit ottavat vaikka mieluummin turpiinsa kuin hyväksyvät sen tosiseikan, että puoliso on saattanut havaita näkökentässään tilapäisesti kauniimman, kiinnostavamman ja fiksumman yksilön.
Mikäs rikos se nyt on, jos vähän "vahingossa" tutkii toisen henkilökohtaisia viestejä: sehän on kauniisti ilmaistuna moraalia!
Suurta moraalia ja oikeellisuuden tajua osoittaa myös se, että jos puoliso hipaiseekin vierasta yksilöä, niin heti on otettava nokkiinsa ja erottava. Moraalinen ihminen ei anna toisen "älyttää" eikä moraalinen ihminen edes anna anteeksi. Heti vaan osituksen tekoon ja huoltajuuskiistoihin, kun yksi rakkausviesti löytyy puhelimesta!
Vaikka pettäminen on väärin, joskus tuntuu siltä, että petetty ihminen saa tehdä aivan mitä sattuu. Jos puoliso pettää, niin petetyllä on oikeus kiukutella loppuelämänsä, kiristää, kostaa ja panetella. Joskus tuntuu siltä, että nykyihmisillä käsitteet moraali, rehellisyys, oikeus ja itsekkyys menevät sekaisin!
Ihmiset ovat onneksi erilaisia ja reagoivat asioihin eritavoin. Toiset eivät yrityksistä huolimatta pääse petetyksi tulemisesta eroon ja katkeroituvat loppuelämäkseen. Suhteen jatkaminen voi olla mahdotonta tällöin molemmille osapuolille, koska asiasta tulee riippakivi ja nousee esille riitatilanteissa.
Toiset ehkä osaavat ajatella asiaa vain harvoin ja jopa unohtavat sen.
Mutta asiaa ei auta moralisointi tai lakipykäliin vetoaminen. Ainut joka auttaa on puolison ymmärrys ja pienoinen oman yksityisyyden vähempi vartiointi.
"Kyllä pettäminen ON rikos."
Pettäminen ei ole rikos. Eikä se muutu rikokseksi sillä, että sinä niin luulet tai väität.
"En tarkoita mitään lakisontaa."
Keskustelusta ei tule mitään, jos toinen (eli tässä tapauksessa sinä) keksii vakiintuneille sanoille uusia merkityksiä. Miten voisimme keskustella, kun sinä käytät sanoja eri merkityksissä kuin muut ihmiset?
Jätin lopun viestistäsi lukematta. En viitsi tuhlata aikaani siihen, koska mistä tiedän, mitä milläkin sanalla tarkoitat? On turha lukea tekstiä, joka on kirjoitettu kielellä, jota ei ymmärrä.
Tyypillistä miestä..."jätin lopun lukematta" Ois kannattanu lukea. Mä ymmärsin kaiken täysin. Ei ollu ongelmia. Mut mihenä sun onkin vaikea ymmärtää... Ehkäpä se putkiaivoissa vaikuuttanee asiaan...
Netissä on paljon fiksuakin luettavaa, joten miksi vaivautuisin lukemaan tekstejä, joissa sanojen merkitystä joutuu arvailemaan? Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, on keskustelu erittäin vaikeaa, jos osapuolet eivät puhu samaa kieltä.
Ajattele asiaa vaikka niin, että uskottomuus-palstalla joku pitäisi pettämisenä sitä, että mies katsoo Citymarketin kassaneitiä silmiin. Sitten tämä joku julistaisi, miten pettäminen on OK, kun eihän se ole muuta kuin silmiin katsomista. Eihän tuollaisen kanssa voisi oikeasta pettämisestä puhua.
No, nyt sitten joku pitää pettämistä rikoksena, jota se ei ole. Asioista keskustelu ei yksinkertaisesti onnistu, jos niistä käytetään ihan erilaisia termejä.
Heh!
Ajattelin vastata lyhyesti, että ymmärrät varmasti. Pettäminen ON aviorikos. Se on oma asiasi, jos elät elämääsi lakipykäliä tuijotellen. Onneksi on kuitenkin vielä ihmisiä, jotka ajattelevat, miltä toisesta osapuolesta oikeasti tuntuu.
Jee, tämähän on hauskaa:
Autoilu on ympäristörikos vaikkei se olekaan oikeasti rikos: aina myrkytät viattomia ihmisiä autosi pakokaasuilla. Ja aina joku voi jäädä auton alle.
Eukko, käypä kansakoulu uudestaan ja opettele käyttämään asianmukaisesti termejä. Rikos on lakitermi, etkä sinä voi määritellä ko. asioita uudelleen. Ilmaise asiasi edes siten, että pettäminen on minun mielestäni rikos. Tai että pettäminen pitäisi lukea rikokseksi.
Ehkä ei uppoa moinen asia kovaan kaaliisi. Tämän siitä saa kun Seiska on nykyään suositumpi kuin Hesari...
Olet ajastasi jäljessä. Aviorikos poistettiin Suomen laista joskus aikoja sitten. Vaikka siis pettäminen olisikin aviorikos, sillä ei ole enää mitään merkitystä. Aviorikos ei siis enää ole rikos. Aivan samoin kuin maamyyrä ei ole myyrä, vaikka siinä esiintyykin myyrä-sana.
Käyttämällä rikos-sanaa pettämisen yhteydessä sinä ja muut samoin kirjoittavat ilmeisesti yritätte antaa pontta mielipiteellenne. Pettäminen on mielestäsi väärin, joten täytyyhän sen olla rikoskin. Mutta kun ei se niin mene. Moni asia on maailmassa väärin, mutta ei se silti ole rikos. Siihen vain täytyy sinunkin sopeutua. Minäkin voisin luetella vaikka heti ainakin kymmenen väärää, mutta täysin laillista asiaa.
Mun on nyt jo ihan pakko kommentoida tota sun kirjoittelua, kun olen itte tämän aiheen aloittanutkin (epäsuorasti).
Pettäminen on ihan perseestä eikä siihen asiaan liittyvää tunteiden sekamelskaa voi kukaan, joka ei ole samaa kokenut, käsittää!
Niinpä sanon sinulle "suomen kieltä KORREKTISTI käyttävä" voitko painua vittuun halkomaan noita hiuksia?!
Painuhan itse vittuun. Ei kuulu sinulle, mitä minä täällä kirjoitan. Tänne saa jokainen kirjoittaa, mitä haluaa, eikä sinulla ole siihen mitään sanomista. Jos ei kirjoitukseni miellytä, jätä lukematta. Niinhän minäkin teen niille kirjoittajille, joiden jorinaa ei jaksa lukea.
Oletko sinäkin sitä mieltä, että pettäminen oikeuttaa petetyn rikokseen? Onko näin? Sitähän olen jo aikaisemmin kysynyt, mutta selvää vastausta en ole saanut? Jos pettäminen (ei rikos) oikeuttaa murtautumaan toisen sähköpostiin (rikos), niin miksei pettäminen oikeuttaisi johonkin muuhunkin rikokseen, esimerkiksi hakkaamiseen.
Luulet olevasi jotenkin uhri tai hyvä, kun sinua on petetty. Samanlainen sinä olet kuin muutkin, ja kun kirjesalaisuuden rikkominen on rikos, niin rikollinen sinäkin olet. Jos rikos (jota pettäminen ei tosin ole) oikeuttaa rikokseen, niin eikös sinua saa jatkossa pettää, kun olet itsekin syyllistynyt luottamuksen rikkomiseen.
Epätoivoinen mieli tekee mitä tahansa. Jotkut jopa ensin tappavat lapset, muijan ja lopulta itsensä, ettei muija vaan lähde toisen matkaan. Minä tarkastin puhelintiedot eikä ollut edes vaikeaa. Olen varmasti mielestäsi yks piru!
Ja edelleen sanon, että petetyksi tulemisen aiheuttamia henkisiä kärsimyksiä (myös fyysisiä) ei voi laittaa minkäänlaiseen mittakaavaan, ellei se ole osunut kohdalle.
Niin onhan se petetyksi tuleminen hankala asia, varsinkin, jos on luottanut toiseen. Ja luottamukseenhan se parisuhde perustuu, kun asiat kunnossa ovat. Mutta sinisilmäinen ei tietystikään kannata olla. Ja toisaalta se on myös itsetuntokysymys. Petetyksi tulemisen heikentää itsetuntoa ainakin joksikin aikaa, mutta luultavasti se tulee takaisin, ehkä mietiskelyjen jälkeen jopa parempana. Silti voi käydä niin, että on vaikea enää luottaa. Mutta on se myös itsetuntokysymys siinä mielessä, että toistahan ei voi omistaa, omaa elämää ei voi rakentaa toisen varaan, ainoastaan yhteistä tulevaisuutta voi ajatella.
Niin tiedän, mitä on petetyksi tuleminen. Siitä tuli minulle loppujen lopuksi hyvä oppi"tunti" elämän koulussa. Se oli meille molemmille vaikeaa, jouduin käymään läpi omia ja toisen tekemisiä ja sitä mikä johti pettämiseen. Olemme eronneet, totesimme vuoden kuluttua siitä episodista, että se on loppu. Tajusin, että olin ollut hiukan liian luottavainen ja omaan työhöni liiaksi sitoutunut, jättänyt mieheni vaille huomioita. Enkä halunnut nähdä sitä, vaikka hän valittikin. Silmät avautuivat siinä vaiheessa, kun hän kertoi minulle tekosestaan. Ja oli se helkkarin vaikeaa, mutta salapoliisiksi en ruvennut, enkä olisi ruvennutkaan. Ehkä minun ei tarvinnutkaan, mutta ei se muutenkaan kuulu toimintatapoihini. Asiat ovat yksinkertaisia, jos en kelpaa, niin sitten en, jos joku toinen on parempi, niin sitten on, ei voi mitään .. En tiedä onko se toisen syy, jos hän ei enää rakasta minua. Meidän tapauksessamme rakkaus oli kadonnut minultakin, mutta tokihan se silti ottaa päähän, kun toinen menee vieraisiin.
Olemme tällä hetkellä hyvissä väleissä, en ole katkera ja minulla on uusi ihminen elämässäni.
Johon luotan, sattuneesta huolimatta..
" Luulet olevasi jotenkin uhri tai hyvä, kun sinua on petetty." Kertoo jo paljon siitä millainen todella "inhimillinen" ihminen siellä toisessa päässä on. Toteaisit varmasti noin raiskatulle, jos olisit raiskaaja ja hakatulle, jos olisit hakkaaja, kun toteat niin kerran petetyllekin, kun olet pettäjä.
Pääasia, että sinusta tuntuu hyvältä ja oikeutetulta teolta. Jos olisi aivan pakko valita kumman kenkiin joutuisin, niin valitsisin sen pettäjän saappaat. Petetyn elämä monesti lopullisesti pilalla, niin koita siinä sitten elämääsi rakentaa ja jatkaa, jos sattuu vielä törmäämään kaltaiseesi ihmiseen.
Toivottavasti elän loppuelämäni siellä rautakaudella, enkä ikinä joudu tänne nykymaailman hienoon sikakastiin!
Minä en ole pettäjä, enkä missään vaiheessa ole väittänytkään olevani pettäjä. Luulet vain, että koska en ole samaa mieltä kanssasi, olen pettäjä. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta.