Risteily

Naiseni oli kaveriporukalla laivalla. Ja petti siellä viellä kaverin tutun kanssa. Kerran luottamus on mennyt niin ei ole enää asiaa laivalle. Jos ei sitä kestä niin sitten saa mennä laivalle, mutta en ole enää kotona odottamassa. Eihän sitä tiedä sitten joskus vuosien päästä kun taas voi luottaa toiseen täydellisesti, vai voiko koskaan? Ei siinä mitään jos se olisi ollut pelkkä akti mutta viestittelyä jatkui vielä jonkin aikaa ennen kuin laitoin sen poikki, eli se oli jo suhde koska siinä oli tunteita mukana. Tosin meillä meni silloin aika huonosti, mutta ei ole syy pettää toisen luottamusta. Saa nähdä mitä tuleman pitää.

Tarkoitatko siis, että tyttöystävä/poikaystävä, avomies/avovaimo, aviomies/vaimo ei saa lähteä risteilylle kavereittensa kanssa? MIKSI kavereiden kanssa hauskapito kuuluisi sinkkuelämään? Voi luoja mitä kaikkea täältä löytyykään...

kysyn vain kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että tyttöystävä/poikaystävä, avomies/avovaimo, aviomies/vaimo ei saa lähteä risteilylle kavereittensa kanssa? MIKSI kavereiden kanssa hauskapito kuuluisi sinkkuelämään? Voi luoja mitä kaikkea täältä löytyykään...

Lue lisää

Niin minäkin luulin,kun mies lähti kavereitten kanssa, että viatonta miesporukassa oloa, eihän siinä mitään väärää, mutta toisin kävi. Kyllä näköjään väärään ihmiseen luottaa, jos mieheen luottaa..

eienääkoskaan kirjoitti:

Niin minäkin luulin,kun mies lähti kavereitten kanssa, että viatonta miesporukassa oloa, eihän siinä mitään väärää, mutta toisin kävi. Kyllä näköjään väärään ihmiseen luottaa, jos mieheen luottaa..

Lue lisää

Otan osaa kokemasi johdosta. Mutta usko pois, syy ei ole laivan vaan miehesi. Miksi siis tehdä risteilyistä kaiken pahan alku ja juuri? Uskoton osaa olla uskoton muuallakin, uskollinen osaa olla uskollinen myös laivalla. Jos et luota, anna kenkää, jos luotat, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa...

kysyn vain kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että tyttöystävä/poikaystävä, avomies/avovaimo, aviomies/vaimo ei saa lähteä risteilylle kavereittensa kanssa? MIKSI kavereiden kanssa hauskapito kuuluisi sinkkuelämään? Voi luoja mitä kaikkea täältä löytyykään...

Lue lisää

Niinpä niin, parisuhteesta otetaan "parhaat palat" silloin, kun itselle sopii ja muut ajat juostaan kaveriporukalla ties missä. Elämänhän kuuluu olla yhtä hauskuutta ja oma siippakin on vain hyödyke, vai mitä? Ehkä elämä vielä opettaa, ehkä ei...

rajapyykki kirjoitti:

Niinpä niin, parisuhteesta otetaan "parhaat palat" silloin, kun itselle sopii ja muut ajat juostaan kaveriporukalla ties missä. Elämänhän kuuluu olla yhtä hauskuutta ja oma siippakin on vain hyödyke, vai mitä? Ehkä elämä vielä opettaa, ehkä ei...

Lue lisää

No voi jestas teitin kanssa =) Jos olet vakaasti sitä mieltä, että parisuhteessa elävä ei tarvitse lainkaan muita ihmisiä elämäänsä, niin toivotan sinulle lämpimästi onnea tulevaisuuteesi ja samalla kuitenkin pelkään pahinta. Ystävät eivät saa sulkea pois mahdollisuutta parisuhde-elämästä, mutta ei myöskään toisinpäin. Eiköhän ihmissuhteet, siis monikossa, kuulu ihmiseen ihan luonnostaan?

En edes ala pohtia taustoja, miten sain tekstistäni väännettyä ulos, että elämän kuuluu olla vain hauskuutta ja siippa on vain hyödyke. En usko että vika oli minussa, ajatuksissani tai niiden ilmaisutavassa.

Elämä opettaa minulle todennäköisesti vielä paljon. Mutta toivottavasti ei koskaan kohtelemaan rakkaimpiani kuin omaisuutta. Minun on vaikea mieltää omaa ajatustapaani vääräksi, koska sen avulla olen ylläpitänyt uskollista, tasapainoista ja onnellista parisuhdetta jo 8 vuotta. Ja risteilyillä on käyty molemmat =)

kysyn vain kirjoitti:

No voi jestas teitin kanssa =) Jos olet vakaasti sitä mieltä, että parisuhteessa elävä ei tarvitse lainkaan muita ihmisiä elämäänsä, niin toivotan sinulle lämpimästi onnea tulevaisuuteesi ja samalla kuitenkin pelkään pahinta. Ystävät eivät saa sulkea pois mahdollisuutta parisuhde-elämästä, mutta ei myöskään toisinpäin. Eiköhän ihmissuhteet, siis monikossa, kuulu ihmiseen ihan luonnostaan?

En edes ala pohtia taustoja, miten sain tekstistäni väännettyä ulos, että elämän kuuluu olla vain hauskuutta ja siippa on vain hyödyke. En usko että vika oli minussa, ajatuksissani tai niiden ilmaisutavassa.

Elämä opettaa minulle todennäköisesti vielä paljon. Mutta toivottavasti ei koskaan kohtelemaan rakkaimpiani kuin omaisuutta. Minun on vaikea mieltää omaa ajatustapaani vääräksi, koska sen avulla olen ylläpitänyt uskollista, tasapainoista ja onnellista parisuhdetta jo 8 vuotta. Ja risteilyillä on käyty molemmat =)

Lue lisää

Ja mitenköhän sinä sait tekstistäni käsityksen, ettei ihmisillä saisi olla muuta elämää parisuhteen lisäksi? Nythän oli puhe ainoastaan risteilyistä ;)! Mutta kukin tavallaan ja tyylillään, pääasia että molemmat osapuolet pelaavat samassa joukkueessa samoilla säännöillä =)

rajapyykki kirjoitti:

Ja mitenköhän sinä sait tekstistäni käsityksen, ettei ihmisillä saisi olla muuta elämää parisuhteen lisäksi? Nythän oli puhe ainoastaan risteilyistä ;)! Mutta kukin tavallaan ja tyylillään, pääasia että molemmat osapuolet pelaavat samassa joukkueessa samoilla säännöillä =)

Lue lisää

Pahoittelen. Syyllistyin tulkitsemiseen. "muut ajat juostaan kaveriporukalla ties missä" kuulosti kyllä mielestäni siltä, että kavereiden kanssa "juokseminen" melkein missä vain olisi kiellettyä ja väärin.

En kyllä ymmärrä sitäkään, miksi nimenomaan risteilyt olisivat kiellettyjen listalla. Jos haluaa pettää, sen voi tehdä ilman mertakin.

Viimeinen lauseesi oli kyllä enemmän kuin asiaa, sen allekirjoitan täysin! En vain voi lakata ihmettelemästä näitä monien nykyisiä sääntöjä... mutta mitäpä minun ihmettelyistäni, jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Valitettavan usein se kuitenkin menee kontrolloinniksi. Hienoa, jos teillä ei!

kysyn vain kirjoitti:

Otan osaa kokemasi johdosta. Mutta usko pois, syy ei ole laivan vaan miehesi. Miksi siis tehdä risteilyistä kaiken pahan alku ja juuri? Uskoton osaa olla uskoton muuallakin, uskollinen osaa olla uskollinen myös laivalla. Jos et luota, anna kenkää, jos luotat, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa...

Lue lisää

katsos, kun risteilyllä ollaan yö poissa kotoa, mitä mieheni ei muuten tee. Olenhan minäkin ollut tyttöporukalla laivamatkalla,muttei käynyt mielessäkään olla uskoton.

kysyn vain kirjoitti:

Pahoittelen. Syyllistyin tulkitsemiseen. "muut ajat juostaan kaveriporukalla ties missä" kuulosti kyllä mielestäni siltä, että kavereiden kanssa "juokseminen" melkein missä vain olisi kiellettyä ja väärin.

En kyllä ymmärrä sitäkään, miksi nimenomaan risteilyt olisivat kiellettyjen listalla. Jos haluaa pettää, sen voi tehdä ilman mertakin.

Viimeinen lauseesi oli kyllä enemmän kuin asiaa, sen allekirjoitan täysin! En vain voi lakata ihmettelemästä näitä monien nykyisiä sääntöjä... mutta mitäpä minun ihmettelyistäni, jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Valitettavan usein se kuitenkin menee kontrolloinniksi. Hienoa, jos teillä ei!

Lue lisää

Niin, kavereiden kanssa voi "juosta" niin monella eri tavalla ja eri paikoissa. Kontrollointia tai ei, mutta mielestäni esim. risteilyt, baarit ja etelänmatkat kaveriporukalla ovat kiellettyjä hedelmiä parisuhteessa (lue: alkoholi ja tanssiminen). Voihan niitä ystäviä tavata muutenkin, vaikkapa kahvilassa, harrastuksissa tai kotona, miksi aina pitää päästä johonkin levottomaan menomestaan ventovieraitten "hurmureiden" keskelle? Testaamaan omaa viehätysvoimaansa ehkäpä, jos on itsetunnon pönkityksen tarvetta?

Meillä onneksi molemmat on samaa mieltä näistä asioista, joten ei tarvitse kiristellä hampaitaan. Toivottavasti teilläkin.

rajapyykki kirjoitti:

Niin, kavereiden kanssa voi "juosta" niin monella eri tavalla ja eri paikoissa. Kontrollointia tai ei, mutta mielestäni esim. risteilyt, baarit ja etelänmatkat kaveriporukalla ovat kiellettyjä hedelmiä parisuhteessa (lue: alkoholi ja tanssiminen). Voihan niitä ystäviä tavata muutenkin, vaikkapa kahvilassa, harrastuksissa tai kotona, miksi aina pitää päästä johonkin levottomaan menomestaan ventovieraitten "hurmureiden" keskelle? Testaamaan omaa viehätysvoimaansa ehkäpä, jos on itsetunnon pönkityksen tarvetta?

Meillä onneksi molemmat on samaa mieltä näistä asioista, joten ei tarvitse kiristellä hampaitaan. Toivottavasti teilläkin.

Lue lisää

Jep, samaa mieltä ollaan mekin.

Vieraiden hurmureiden keskelle voi lähteä kavereiden kanssa ottamaan aurinkoa, shoppailemaan, sekä myös tanssimaan ja juomaan ihan niistä vieraista hurmureista välittämättä. Tanssiminen on mukavaa. Jos sellaiseen reissuun ei tunne tarvetta niin mikäs siinä, mutta voi siellä etelässä - ja risteilyllä - olla ihan puhtoisin papereinkin, usko pois.

eienääkoskaan kirjoitti:

katsos, kun risteilyllä ollaan yö poissa kotoa, mitä mieheni ei muuten tee. Olenhan minäkin ollut tyttöporukalla laivamatkalla,muttei käynyt mielessäkään olla uskoton.

Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat. Mutta onko miehesi sinun arvoisesi, jos hän on niin luotettava, että ette voi nukkua ilman toistenne valvovaa silmää? En aio jatkaa inttämistä, jokainen tekee omassa parisuhteessa omat ratkaisunsa. Mutta tuossa voisi olla miettimisen aihetta.

Entä jos joudut sairaalaan? Tai lähdet työmatkalle? Tai olet juuri petetyn ja jätetyn ystäväsi tukena ensimmäisenä yksinäisenä yönä? Voitko todella elää tuollaisen epäluuloisuuden keskellä? Jos voit, anna palaa. Minä en voisi.

kysyn vain kirjoitti:

Jep, samaa mieltä ollaan mekin.

Vieraiden hurmureiden keskelle voi lähteä kavereiden kanssa ottamaan aurinkoa, shoppailemaan, sekä myös tanssimaan ja juomaan ihan niistä vieraista hurmureista välittämättä. Tanssiminen on mukavaa. Jos sellaiseen reissuun ei tunne tarvetta niin mikäs siinä, mutta voi siellä etelässä - ja risteilyllä - olla ihan puhtoisin papereinkin, usko pois.

Lue lisää

Jep, pieni (mutta vain hyvin pieni) osa ihmisistä toimii puhtain paperein kaikissa edellämainituissa tilanteissa, mutta valitettavasti todella suuri osa sotkee paperinsa heti tilaisuuden tullen ja pilaa muidenkin maineen.

Eikä se tarkoita sitä, että epäilisi oman partnerinsa kuuluvan siihen enemmistöön, tämä nyt vaan on eräänlainen periaatekysymys, jota ei pysty järjellä selittää - selittämätön sääntö.

rajapyykki kirjoitti:

Niin, kavereiden kanssa voi "juosta" niin monella eri tavalla ja eri paikoissa. Kontrollointia tai ei, mutta mielestäni esim. risteilyt, baarit ja etelänmatkat kaveriporukalla ovat kiellettyjä hedelmiä parisuhteessa (lue: alkoholi ja tanssiminen). Voihan niitä ystäviä tavata muutenkin, vaikkapa kahvilassa, harrastuksissa tai kotona, miksi aina pitää päästä johonkin levottomaan menomestaan ventovieraitten "hurmureiden" keskelle? Testaamaan omaa viehätysvoimaansa ehkäpä, jos on itsetunnon pönkityksen tarvetta?

Meillä onneksi molemmat on samaa mieltä näistä asioista, joten ei tarvitse kiristellä hampaitaan. Toivottavasti teilläkin.

Lue lisää

Ei hyvänen aika! Minä en voisi kuvitellakkaan eläväni suhteessa, jossa en saisi käydä baarissa, reissussa tai risteilyllä kavereiden kanssa. Minulla ja lukioaikaisilla ystävilläni on ollut jo kohta 10 vuotena tapana pitää vähintään kahdet tyttöjen illat vuodessa; saunotaan, käydään ravintolassa, baarissa ja ehkä jopa jatkoillakin jonkun luona. Mielestäni tämä on täysin normaalia.

Mieheni taas on jo useita vuosia käyneet oman kaveriporukansa kanssa mökkeilemässä Lapissa pari kertaa vuodessa. Reissuun kuuluu tietysti myös ravintola- tai baari-illat. Enkä näe tässä mitään omituista, vaikka baarissa saattaakin olla sinkkuja tai hurmureita liikkeellä.

Molemmat tapaamme ystäviämme myös muissa merkeissä, mutta välissä on kivaa tehdä ystävienkin kanssa jotain vähän erikoisempaa. Kuten juuri mökkireissut tai baari-illat.

Hyvä jos olette miehesi kanssa löytäneet teille sopivat säännöt, niin mekin olemme. Minä en kiellä mieheltäni mitään, mistä itekään en haluaisi luopua, ja toisin päin. Luottamus ja kunnioitus kuuluu mielestäni parisuhteeseen, minä luotan mieheeni ja kunnioitan hänen mielipiteitään. Mielestäni luottamus ei ole kohdallaan, jos pitää kaveritapaamisia tai -reissuja "kielletyinä hedelminä", mutta ehkä minä en vain ymmärrä asioita sinun näkökulmastasi.

Meitä on moneksi, ja jokainen ihminen ja pariskunta tekee omat valintansa.

Nanna kirjoitti:

Ei hyvänen aika! Minä en voisi kuvitellakkaan eläväni suhteessa, jossa en saisi käydä baarissa, reissussa tai risteilyllä kavereiden kanssa. Minulla ja lukioaikaisilla ystävilläni on ollut jo kohta 10 vuotena tapana pitää vähintään kahdet tyttöjen illat vuodessa; saunotaan, käydään ravintolassa, baarissa ja ehkä jopa jatkoillakin jonkun luona. Mielestäni tämä on täysin normaalia.

Mieheni taas on jo useita vuosia käyneet oman kaveriporukansa kanssa mökkeilemässä Lapissa pari kertaa vuodessa. Reissuun kuuluu tietysti myös ravintola- tai baari-illat. Enkä näe tässä mitään omituista, vaikka baarissa saattaakin olla sinkkuja tai hurmureita liikkeellä.

Molemmat tapaamme ystäviämme myös muissa merkeissä, mutta välissä on kivaa tehdä ystävienkin kanssa jotain vähän erikoisempaa. Kuten juuri mökkireissut tai baari-illat.

Hyvä jos olette miehesi kanssa löytäneet teille sopivat säännöt, niin mekin olemme. Minä en kiellä mieheltäni mitään, mistä itekään en haluaisi luopua, ja toisin päin. Luottamus ja kunnioitus kuuluu mielestäni parisuhteeseen, minä luotan mieheeni ja kunnioitan hänen mielipiteitään. Mielestäni luottamus ei ole kohdallaan, jos pitää kaveritapaamisia tai -reissuja "kielletyinä hedelminä", mutta ehkä minä en vain ymmärrä asioita sinun näkökulmastasi.

Meitä on moneksi, ja jokainen ihminen ja pariskunta tekee omat valintansa.

Lue lisää

Olen siis MIES ja naiseni kanssa olemme samaa mieltä! Emme ikinä voisi elää sellaisen ihmisen kanssa, jolle kaverimenot ovat noin tärkeitä kuin sinulle. Onneksi ei tarvitsekaan. Ei mekään ymmärretä asioita sinun näkökulmastasi ;)! Täytyy vaan löytää se itselle sopiva kumppani, joka näkee samoja kulmia, that's it?

Eikä mekään kielletä toiselta mitään, mistä ei itse voisi 'luopua'. Ja luopuminen tässä tapauksessa on vapaaehtoista ja omasta itsestä lähtevää, ei mitään toisen pakottamista omiin sääntöihin.

rajapyykki kirjoitti:

Olen siis MIES ja naiseni kanssa olemme samaa mieltä! Emme ikinä voisi elää sellaisen ihmisen kanssa, jolle kaverimenot ovat noin tärkeitä kuin sinulle. Onneksi ei tarvitsekaan. Ei mekään ymmärretä asioita sinun näkökulmastasi ;)! Täytyy vaan löytää se itselle sopiva kumppani, joka näkee samoja kulmia, that's it?

Eikä mekään kielletä toiselta mitään, mistä ei itse voisi 'luopua'. Ja luopuminen tässä tapauksessa on vapaaehtoista ja omasta itsestä lähtevää, ei mitään toisen pakottamista omiin sääntöihin.

Lue lisää

Sori, oletusarvoisesti oletan, että jokainen tänne kirjoittava on nainen, varsinkin jos nikki ei anna viitteitä muusta. Mun moka :)

Kaverimenot ovat minulle tärkeitä, mutta en tietenkään ole joka viikko tai edes joka kuukausi menossa kavereiden kanssa baariin/mökkeilemään tai reissuun. Pidän yhteyttä ystäviini säännöllisesti, soitellaan, mailataa, chattaillaan ja nähdään kahvilla, en tahdo luopua ystävistäni.

Olemme mieheni kanssa eri paikkakunnilta, joten molempien vanhimmat ystävät asuvat pääsääntöisesti muualla. Monesti tapaan siis heitä samalla kun käyn vanhempiani moikkaamassa, mieheni kun ei aina ole mukana näillä reissuilla, hänen ei tarvitse kitua koko ilta kuuntelemassa meidän höpinöitä.

En voi käsittää, miten joku pariutumisen jälkeen voi luopua hauskanpidosta/reissuista/illanistujaisista ystävien kanssa hyvällä omatunnolla. Korjaa jos olen väärässä, mutta viestistäsi sain sellaisen kuvan, että teidän suhteessanne kaikki kaverimenot joihin liittyy alkoholi, tanssiminen tai julkisetpaikat illalla ovat kiellettyä hedelmää? Miten vedätte rajan? Onko saunominen kaverin luona ok, entäs jos haluaakin lähteä sitten jatkoille baariin? Entäs saako kiekko-ottelussa käydä ystävän kanssa, entäs jos tuleekin otettua muutama olut hallilla? Saako kahvilla käydä, entäs jos paikalla onkin paljon sinkkuja? Eikö se ole hirmu hankalaa vetää järkevää rajaa, jos osa menoista ovat kiellettyjä?

Hyvä jos olette molemmat yhtä mieltä tästä säännöstä, ja eihän minun tätä tarvi ymmärtää tai edes hyväksyä :)

Nanna kirjoitti:

Sori, oletusarvoisesti oletan, että jokainen tänne kirjoittava on nainen, varsinkin jos nikki ei anna viitteitä muusta. Mun moka :)

Kaverimenot ovat minulle tärkeitä, mutta en tietenkään ole joka viikko tai edes joka kuukausi menossa kavereiden kanssa baariin/mökkeilemään tai reissuun. Pidän yhteyttä ystäviini säännöllisesti, soitellaan, mailataa, chattaillaan ja nähdään kahvilla, en tahdo luopua ystävistäni.

Olemme mieheni kanssa eri paikkakunnilta, joten molempien vanhimmat ystävät asuvat pääsääntöisesti muualla. Monesti tapaan siis heitä samalla kun käyn vanhempiani moikkaamassa, mieheni kun ei aina ole mukana näillä reissuilla, hänen ei tarvitse kitua koko ilta kuuntelemassa meidän höpinöitä.

En voi käsittää, miten joku pariutumisen jälkeen voi luopua hauskanpidosta/reissuista/illanistujaisista ystävien kanssa hyvällä omatunnolla. Korjaa jos olen väärässä, mutta viestistäsi sain sellaisen kuvan, että teidän suhteessanne kaikki kaverimenot joihin liittyy alkoholi, tanssiminen tai julkisetpaikat illalla ovat kiellettyä hedelmää? Miten vedätte rajan? Onko saunominen kaverin luona ok, entäs jos haluaakin lähteä sitten jatkoille baariin? Entäs saako kiekko-ottelussa käydä ystävän kanssa, entäs jos tuleekin otettua muutama olut hallilla? Saako kahvilla käydä, entäs jos paikalla onkin paljon sinkkuja? Eikö se ole hirmu hankalaa vetää järkevää rajaa, jos osa menoista ovat kiellettyjä?

Hyvä jos olette molemmat yhtä mieltä tästä säännöstä, ja eihän minun tätä tarvi ymmärtää tai edes hyväksyä :)

Lue lisää

Meillä ei ole noita rajanvetämisongelmia, onneksi. Kumpikaan ei ennen pariutumistakaan ole kovasti perustanut kaikenmaailman kissanristiäisistä. Ja miksei niitä molempien kamuja voi tavata yhdessä?

Ymmärsin, että sun miehelles on "kitumista" se, jos hän joutuu kuuntelemaan naisporukan höpinöitä. Minulle taas miesten lätkä- ja autojutut on kitumista, paljon mieluummin jutustelen naisten kanssa syvällisiä :)

Siinä onkin ehkä se jutun ydin, että useimmiten naisten ja miesten jutunaiheet ja kiinnostuksenkohteet ovat NIIN eri planeetalta, että molemmilla on oltava kiinteät suhteet kavereihinsa, muuten arki käy liian raskaaksi kotona. Pitää ikäänkuin välillä saada lomaa puolisostaan ja syntyy niitä "kiellettyjä kaverimenoja". Olisiko näin?

rajapyykki kirjoitti:

Meillä ei ole noita rajanvetämisongelmia, onneksi. Kumpikaan ei ennen pariutumistakaan ole kovasti perustanut kaikenmaailman kissanristiäisistä. Ja miksei niitä molempien kamuja voi tavata yhdessä?

Ymmärsin, että sun miehelles on "kitumista" se, jos hän joutuu kuuntelemaan naisporukan höpinöitä. Minulle taas miesten lätkä- ja autojutut on kitumista, paljon mieluummin jutustelen naisten kanssa syvällisiä :)

Siinä onkin ehkä se jutun ydin, että useimmiten naisten ja miesten jutunaiheet ja kiinnostuksenkohteet ovat NIIN eri planeetalta, että molemmilla on oltava kiinteät suhteet kavereihinsa, muuten arki käy liian raskaaksi kotona. Pitää ikäänkuin välillä saada lomaa puolisostaan ja syntyy niitä "kiellettyjä kaverimenoja". Olisiko näin?

Lue lisää

Meidän suhteessa ei ole kiellettyjä menoja, kiellettyjä kavereita tai kiellettyjä paikkoja. Luottamusta löytyy, joten jos toinen haluaa yksin tai kaveriporukassa käydä baarissa, kyllä onnistuu.

Riippuu varmasit hyvin pitkälti, millaisessa kaveriporukassa on aiemmin liikkunut. Minun tyttökaveriporukka (12 tyttöä, suurin osa tuntenut toisensa ala-asteelta lähtien, vähintään yläasteelta) on aina ollut kova keksimään yhteisiä menoja; ollaan yövytty jonku mökillä, käyty naapurikaupungissa "rundilla", pidetty kotibileitä, saunailtoja, käyty ravintolassa syömässä, tehty retkiä luontoon, piknikejä ja käyty ihan rehellisesti vaan baarissa. Miehenikin poikaporukka (yhdessä myös ala-asteelta lähtisin) on kova touhuamaan; ampumaradalla käydään, pidetään saunailtoja, käydään laskettelemassa, mökkeilemässä, melomassa ja ihan vaan baarissa. Vanhemmiten (olemme nyt 25 ja 27) nämä menot ovat toki harventuneet, mutta molempien ystäväporukat kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa tekemään jotain kivaa. Mielestäni kyse ei ole kissanristiäisistä.

Miehelleni on todellakin "kitumista", jos hän joutuu minun ja 11 muun tytön kanssa samaan huoneeseen. Meidän jutut kun ovat melko pitkälti "sisäpiirin juttuja", juoruja ja hyvin tyttömäisiä asioita. Minua taas ei kiinnosta hänen ja hänen vanhojen ystäviensä juttuja.

Meillä on yhteisiä ystäviä, joita olemme saaneet uudella opiskelupaikkakunnalla koulun ja töiden välityksellä. Myös muutama vanha ystävä asuu nykyään täällä. Tottakai teemme asioita myös yhdessä, kuten kaikki pariskunnat. Nyt oli kuitenkin kyse sinun mielestäsi "kielletyistä menoista" joita minä en tajua.

Ei minun tarvitse saada lomaa puolisostani, mutta en myöskään halua viettää hänen kanssaan 24/7. Olemme yhdessä (harrastuksia lukuunottamatta) about joka ilta, ja näitä kaverimenoja on ehkä kerran kuukaudessa, korkeintaan. En suinkaan käy baarissa tyttöjen kanssa joka lauantai, eikä mieheni biljardia pelaamassa poikien kanssa joka sunnuntai.

En usko tuohon "miehet ovat marsilta naiset veenukselta", sekaporukoissa on useimmiten parhaimmat menot. Mutta ehkä joissakin suhteissa tuolta saattaa tuntua. Itse kun olen kiinnostunut autoista, jääkiekosta, formulasta ja muista "miehisistä" asioista en ole koskaan kokenut raskaaksi viettää aikaa miesseurassa. Silti en halua luopua ystävistäni, joita olen tuntenut kohta 20v.

Nanna kirjoitti:

Meidän suhteessa ei ole kiellettyjä menoja, kiellettyjä kavereita tai kiellettyjä paikkoja. Luottamusta löytyy, joten jos toinen haluaa yksin tai kaveriporukassa käydä baarissa, kyllä onnistuu.

Riippuu varmasit hyvin pitkälti, millaisessa kaveriporukassa on aiemmin liikkunut. Minun tyttökaveriporukka (12 tyttöä, suurin osa tuntenut toisensa ala-asteelta lähtien, vähintään yläasteelta) on aina ollut kova keksimään yhteisiä menoja; ollaan yövytty jonku mökillä, käyty naapurikaupungissa "rundilla", pidetty kotibileitä, saunailtoja, käyty ravintolassa syömässä, tehty retkiä luontoon, piknikejä ja käyty ihan rehellisesti vaan baarissa. Miehenikin poikaporukka (yhdessä myös ala-asteelta lähtisin) on kova touhuamaan; ampumaradalla käydään, pidetään saunailtoja, käydään laskettelemassa, mökkeilemässä, melomassa ja ihan vaan baarissa. Vanhemmiten (olemme nyt 25 ja 27) nämä menot ovat toki harventuneet, mutta molempien ystäväporukat kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa tekemään jotain kivaa. Mielestäni kyse ei ole kissanristiäisistä.

Miehelleni on todellakin "kitumista", jos hän joutuu minun ja 11 muun tytön kanssa samaan huoneeseen. Meidän jutut kun ovat melko pitkälti "sisäpiirin juttuja", juoruja ja hyvin tyttömäisiä asioita. Minua taas ei kiinnosta hänen ja hänen vanhojen ystäviensä juttuja.

Meillä on yhteisiä ystäviä, joita olemme saaneet uudella opiskelupaikkakunnalla koulun ja töiden välityksellä. Myös muutama vanha ystävä asuu nykyään täällä. Tottakai teemme asioita myös yhdessä, kuten kaikki pariskunnat. Nyt oli kuitenkin kyse sinun mielestäsi "kielletyistä menoista" joita minä en tajua.

Ei minun tarvitse saada lomaa puolisostani, mutta en myöskään halua viettää hänen kanssaan 24/7. Olemme yhdessä (harrastuksia lukuunottamatta) about joka ilta, ja näitä kaverimenoja on ehkä kerran kuukaudessa, korkeintaan. En suinkaan käy baarissa tyttöjen kanssa joka lauantai, eikä mieheni biljardia pelaamassa poikien kanssa joka sunnuntai.

En usko tuohon "miehet ovat marsilta naiset veenukselta", sekaporukoissa on useimmiten parhaimmat menot. Mutta ehkä joissakin suhteissa tuolta saattaa tuntua. Itse kun olen kiinnostunut autoista, jääkiekosta, formulasta ja muista "miehisistä" asioista en ole koskaan kokenut raskaaksi viettää aikaa miesseurassa. Silti en halua luopua ystävistäni, joita olen tuntenut kohta 20v.

Lue lisää

Meikäläinen lähestyy neljääkymmentä, joten näkemyserot johtuu jo siitäkin. Suoraansanottuna kuolisin stressiin, jos joutuisin touhuamaan yhtä paljon kaikenlaista "kivaa kaveriporukalla" kuin te. Tällainen pappa tykkää enempi rauhallisesta olosta ja oman kullan seurasta ;)
Mutta jokainen tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Teille sopii omanlaisenne elämä, hyvä niin.

rajapyykki kirjoitti:

Meikäläinen lähestyy neljääkymmentä, joten näkemyserot johtuu jo siitäkin. Suoraansanottuna kuolisin stressiin, jos joutuisin touhuamaan yhtä paljon kaikenlaista "kivaa kaveriporukalla" kuin te. Tällainen pappa tykkää enempi rauhallisesta olosta ja oman kullan seurasta ;)
Mutta jokainen tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Teille sopii omanlaisenne elämä, hyvä niin.

Lue lisää

Olet kyllä saanut täysin väärän kuvan meidän elämästä. Kuten jo olen yrittänyt sanoa, näitä "kivoja kaveriporukkahetkiä" on ehkä neljä kertaa vuodessa, ei mielestäni lainkaan kovin paljon. Toivottavasti määrät ei vähene vaikka kalkkiudutaan ja vanhuus iskee ;)

Viihdyn erittäin hyvin mieheni kanssa kotona, ja vähintään toinen ilta viikonlopusta vietetään kahdestaan kotona. Toinen ilta keksitään sitten joko jotain kivaa yhteisien kavereiden kanssa (kesällä ollaan paljon grillaitu, käyty rannalla, torilla, saunottu...) tai sitten käydään ravintolassa, elokuvissa tai vuokrataan leffa.

Olemme molemmat hyvin sosiaalisia ihmisiä, lisäksi pidämme kulttuurista ja urheilusta, joten usein menomme liittyvät näihin. Mutta, kuten sanoit, jokainen elää tyylillään: joku viihtyy kotona kaikki illat, toinen tahtoo käydä urheilemassa ja kolmas keksii kavereiden kanssa tekemistä.