Kävi niin et viikonloppuna muutaman kuukauden pituinen "juttu" (eli ei seurustelua mut jotain säpinää kuitenkin) päättyi.. Ja se päättyi juuri niin kuin pelkäsinkin joskus..
Mut nyt on ollut outo fiilis.. Toisaalta ei harmita yhtään koko jutun loppuminen mut toisaalta tuntuu kuin pian saan hirveen itkukohtauksen ja oon vielä surullisempi kuin nyt..
Mut ehkä oli hyväkin ettei tätä kestänyt kauemmin, ja etten olisi rakastunut väärään tyyppiin, joka loppujen lopuksi ei ookaan mulle se oikea..
Toisaalta kuitenkin on sad olo, ja tosi yksinäistäkin mut toisaalta onneksi eräs avasi mun silmät ja tajuamaan et mä voisin saada jotain parempaakin ja ettei se oo maailman ainut mies...
Mut nyt on ollut outo fiilis.. Toisaalta ei harmita yhtään koko jutun loppuminen mut toisaalta tuntuu kuin pian saan hirveen itkukohtauksen ja oon vielä surullisempi kuin nyt..
Mut ehkä oli hyväkin ettei tätä kestänyt kauemmin, ja etten olisi rakastunut väärään tyyppiin, joka loppujen lopuksi ei ookaan mulle se oikea..
Toisaalta kuitenkin on sad olo, ja tosi yksinäistäkin mut toisaalta onneksi eräs avasi mun silmät ja tajuamaan et mä voisin saada jotain parempaakin ja ettei se oo maailman ainut mies...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Noita elaman kolahduksia sattuu jokaiselle, tuo ei ollut viela edes paha :) Koita jaksaa, kohta se paistaa taas aurinko.