Työtä ei saa, akateeminen tutkinto näyttää pahentavan asiaa. Ei auta työkokemuskaan, eikä se että olen ihan ok tyyppi.
Lohduksi veronmaksajille: elätänä itseni säästöilläni, en siis syö leipäänne. Vielä suuremman ilon tarjonnee tieto siitä, että kun säästöni loppuvat aion päättää päiväni, koska en ole tottunut kerjäämään.
Siitäkin tulee säästöä, että mielentervystoimistoonkaan en pääse puhumaan tilanteestani, koska sitä ennen on päästävä yleislääkäruille terveyskeksukseen, johon sain ajan kuukauden päästä. Silloin olen varmaankin jo aika paljon rauhallisempi kuin nyt.
Lohduksi veronmaksajille: elätänä itseni säästöilläni, en siis syö leipäänne. Vielä suuremman ilon tarjonnee tieto siitä, että kun säästöni loppuvat aion päättää päiväni, koska en ole tottunut kerjäämään.
Siitäkin tulee säästöä, että mielentervystoimistoonkaan en pääse puhumaan tilanteestani, koska sitä ennen on päästävä yleislääkäruille terveyskeksukseen, johon sain ajan kuukauden päästä. Silloin olen varmaankin jo aika paljon rauhallisempi kuin nyt.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei, tsemppiä!Varmasti joku ratkaisu löytyy sinunkin tilanteeseesi!Itse entisenä akateemisena työttömänä sain vihdoin ja viimein töitä erilaisten harjoittelujen yms. jälkeen.No, tosin vaihdoin alaakin sitten lopulta.Entinen ala ei poikinut kuin pätkätöitä.Millähän alalla itse mahdat olla?Olin työttömänä todella masentunut, mutta selvisin siitä.Yritä jaksaa ja mieti, mitä vaihtoehtoja sinulla olisi.Ja jos ei ole voimavaroja (kirjoituksesi vaikuttaa kyllä synkältä), voisi kyllä kuvitella tai ainakin toivoisi niin, että jokin nopeakin aika lääkärille tai MTT:hen järjestyisi.
Heikot sortuu elon tiellä, tännehän on tultu kitumaan, harva sitä tajuaa.
Koska et kertonut alaasi, on vaikea antaa oikein mitään neuvoja. Sen sanon kuitenkin, että työttömyys ei ole sinun syytäsi, vaan niiden, jotka tekevät (tai jättävät tekemättä) koko yhteiskuntaa kattavia taloudellisia päätöksiä, sillä sen verran paljon työttömyyttä löytyy Suomesta.
Aamulehti otsikoi tänään, että insinöörejä valmistuu oppilaitoksista pilvin pimein ja työnantajat epäilevät massasisäänottojen alentavan oppilasaineksen laatua ja siten myös valmituneiden ammattitaitoa. Tämäkin on vain yksi esimerkki siitä, että työttömyyttä yritetään piilottaa työntämällä työttömät "oppilaiksi" - heikolla menestyksellä. Muutaman vuoden sisässä tulee tapahtumaan paljon muutoksia, sen verran räjähdysaltis tästä tilanteesta on tulossa, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.
Koska elämme (vielä) edes jollakin tasolla hyvinvointiyhteiskunnassa, olet lain mukaan oikeutettu perusturvaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi et voi sitä nostaa, jos tilanteesi on tuollainen - ja kun et ole siihen edes tipan tippaa syyllinen.
Tuo vetoaminen veronmaksajiin on hiukan ontuvaa: vastuu toisista ja yhteiskunnan rakentamisesta on hyvinvointiyhteiskunnassa kollektiivinen: ei ole olemassa jotain tiettyä korvamerkittyä rahaa, joka olisi peritty joltain johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Näistä asioista on päätetty äänestämällä ja sitten laadittu lait, joiden mukaan sinulle kuuluu tietty perusturva. Saithan koulutuksesikin ilmaiseksi, vai oletko siitäkin pahoillasi? Sitten toki on näitä vastarannankiiskejä, mutta heistähän ei kannata välittää: karavaani kulkee ja koirat haukkuvat...
Oletko ajatellut muuttoa ulkomaille? Suomi on ollut ja tulee aina olemaan Euroopan syrjäisin alue: kylmä, pimeä, vihamielinen maa, jota asuttaa pieni ja kateellinen kansa. Suomi on ollut aina muuttotappiomaa ja tulee olemaan jatkossakin, vaikka kuinka hehkuttavat kilpailukykyisyydestä ja kansainvälisyydestä. Sinä tiedät totuuden.
.. on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä!
Ajattele vähän pitemmällä tähtäimellä. Itsekontrollisi on vähän liian tiukka. Keneltä olet siihen mallin ottanut? Nuorempana minäkin tein päätöksiä epäitsenäisesti eli sen mukaan, mitä mieltä muut olivat. Nyt vähän kokeneempana teen sen mukaan, mikä on itselleni parasta (vaikka se yhteiskuntaa hetkellisesti köyhdyttäisikin).
Soita ensimmäiseksi sosiaalitoimiston päivystykseen, heidän velvollisuutensa on auttaa! Rupea toimimaan itsesi parhaaksi. Tukia saa jokainen ihminen tässä yhteiskunnassa, nekin jotka eivät niitä edes tarvitse, mutta ottavat silti. Ei ole häpeä nostaa työttömyyskorvausta - pitäähän ihmisen syödä. Mitä me muut muka hyödymme, jos sinä nyt päiväsi päätät!?
Hae itsellesi ystäviä netin kautta! Hyvää päivänjatkoa!
Elämässä tulee aina yllätyksiä vastaan, eikä kaikkeen pysty mitenkään varautumaan. -Ihmisen on pakko joskus tinkiä periaatteistaan ja on otettava vastaan apua, kun sitä tarvitsee. Se on joustamista, eikä siinä ole mitään häpeällistä. Älykäs ihminen osaa joustaa! Sä tarvitset apua tänään, joku toinen huomenna ja sä voit olla huomenna se avunantaja!
En minäkään kuvitellut, että elämäni olisi mennyt juuri näin, kuin se on mennyt. Toimiminen vaatii voimia, mutta apua on saatavilla, kun vain suostuu sitä vastaanottamaan. Kyllä Suomessa on vielä ihmisiä, jotka haluavat auttaa.
Minulla ainoat "tulot" on työmarkkinatuki ja asumistuki, jotka jäävät toimeentulon miniminormin alle. Sosiaalitoimisto AUTTAA minua eikä myönnä toimeentulotukea. Sosiaalitoimisto myöskin AUTTAA minua jätämällä tekemättä kielteisen toimeentulotukipäätöksen ja tämän mukavan saatavilla olevan avun vuoksi minun ei tarvitse käyttää aikaani turhien valitusten tekemiseen.
Voisi hiukan ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa tuollaista propagandaa "auttavista viranomaisista" suoltamaan.
mukaan ap. oli vailla lähinnä henkistä tukea nyt ensialkuun. Tätä tarkoitin ihmisten auttamishalulla. -Lisäksi ap. ei ollut hakenut edes peruspäivärahaa, mikä hänelle ilman muuta kuuluisi. Toivottavasti hän nyt ymmärtää lähteä sitä hakemaan - ei sen, tai asumistuen, hakeminen tee hänestä huonompaa ihmistä. Se on tämän päivän yhteiskunnassa arkipäivää, että näin on tehtävä, jos ei halua kuolla nälkään.
Sulla on ollut huono tuuri, kun et saa edes minimitoimeentuloa. Kuitenkin sosiaalityöntekijöillä on oikeus tehdä myös harkinnanvaraisia päätöksiä ja jos jollakulla asiakkaalla on tuuria eli saa asiantuntevan sosiaalityöntekijän apua, niin tuloksena on minimitoimeentulon ylittävä päätös. Ikävä, ettei sun kohdalla ole näin käynyt. -Minä olen valmis kritisoimaan sosiaalitoimiston päätöksiä, joten mitään propagandaa heidän hyvyydestään en rupea julistamaan.
Pekka Himanen totesi sopivasti, että elämän tarkoitus ei ole Sunnuntai (jolloin lötkötellään sohvalla) eikä Perjantai (jolloin tehdään töitä) vaam siis Lauantai, jolloin tehdään ne asiat, jotka on aina haluttu tehdä.
Aika nokkela lausunto Himaselta. Käytännössä tilanne on kuitenkin sellainen, että pejantai (eli työ) on ehdoton edellytys lauantain (harrastukset ym. vapaa-aika) viettämiselle.
Vaikka usein vedotaan maksuttomiin harrastuksiin kuten kirjastoihin, musiikiin, ulkoiluun ym. ei se kuitenkaan vastaa enemmistön käsitystä Pekka Himasen määritelmän mukaisesta lauantaista. Itsekin olen "entisessä elämässäni" tottunut matkustelemaan, liikkumaan kavereiden seurassa ja harrastamaan monia asioita, jotka maksavat. Työttömyyden myötä nämä lauantai-aktiviteetit on pitänyt jättää lähes kokonaan. Päivät kuluvat maanantaista sunnuntaihin saman tylsän joutilaisuuden merkeissä. Tämän katkaisee vain satunnaiset työhaastattelut, jotka hetkeksi herättävät toivoa paremmasta tulevaisuudesta - yleensä kuitenkin turhaan.