En tiedä kuinka hyvin tämä tekstini soveltuu tänne palstalle mut kivahan se olis tietää että mikä mättää..kun koskaan ei ymmärrä mitä miehen päässä liikkuukaan.
Istun siis yksin huoneessani tietokoneella,poikaystävä nukkuu sikeästi viereisessä(ei asuta saman katon alla)
Hermostuin siitä,koska tunnen ettei mieheni näe mitään syytä puhua asioistaan minulle.Avautuminen mistään häntä vaivaavasta asiasta ei taida tulla kyseeseenkään koska ei ole edes kertonut olevansa vanhempiini textiviestiyhteyksissä! (heillä on hyvät välit)
Ei nähnyt asian liittyvän minuun?eli kuinka mikää asia liittykään sitten minuun että voisi minullekki joskus vain kertoa omista asioistaa.Itse olen ollut aina avoin muttei huvita paljoa omista ongelmistakaan enää selittää kun ei toinen osapuolikaan sitä tee.
Sitten,minä sanon häntä kullaksi,ihanaksi..hän ei sano minulle KOSKAAN mitään ihanaa.Ei edes mitään tuollaista pientä.
Sitten,suutahdin sängyssä siis tästä "puhumisesta" että käänsin selkäni vihaisena ja häntä ei pätkääkään kiinnostanut että olin loukkaantunut ja käyn nukkumaan vihaisena.Hänkin käänsi selkänsä ja nukkuu nyt sikeästi.
Ja viimeisenä,minä olen vielä se osapuoli kuka voisi aina harrastaa sen yhden kierroksen seksiä ennen nukkumaanmenoa silloin kun yhdessä nukutaan,ja tuntuu välillä todella ilkeältä kun mies ei ole se "yrittävämpi" osapuoli eikä halua nyhvätä minussa kun peiton alle mennään.
Vituttaa aivan sairaasti tällä hetkellä ja itkettikin.Juuri nyt minun piti olla hänen kanssaan kiehnäämässä mutta ei.Ei tällainen pelkästään riitä minulle kun ei tunne että toinen todella ON HULLUNA minuun.En halua olla mikään "hälläväliä" suhde vaan sellainen että todella säväyttäisin hänen sisintään.Kuitenkin haluaa olla ihan tiivisti yhdessä ja on luotettava ja välittävä noin muuten.Ota siitäkin sitten selvää mitä haluaa.En haluaisi usein höyryt korvissa olla yksin yöllä hereillä.Tämä ei ole ensimmäinen kerta..
Istun siis yksin huoneessani tietokoneella,poikaystävä nukkuu sikeästi viereisessä(ei asuta saman katon alla)
Hermostuin siitä,koska tunnen ettei mieheni näe mitään syytä puhua asioistaan minulle.Avautuminen mistään häntä vaivaavasta asiasta ei taida tulla kyseeseenkään koska ei ole edes kertonut olevansa vanhempiini textiviestiyhteyksissä! (heillä on hyvät välit)
Ei nähnyt asian liittyvän minuun?eli kuinka mikää asia liittykään sitten minuun että voisi minullekki joskus vain kertoa omista asioistaa.Itse olen ollut aina avoin muttei huvita paljoa omista ongelmistakaan enää selittää kun ei toinen osapuolikaan sitä tee.
Sitten,minä sanon häntä kullaksi,ihanaksi..hän ei sano minulle KOSKAAN mitään ihanaa.Ei edes mitään tuollaista pientä.
Sitten,suutahdin sängyssä siis tästä "puhumisesta" että käänsin selkäni vihaisena ja häntä ei pätkääkään kiinnostanut että olin loukkaantunut ja käyn nukkumaan vihaisena.Hänkin käänsi selkänsä ja nukkuu nyt sikeästi.
Ja viimeisenä,minä olen vielä se osapuoli kuka voisi aina harrastaa sen yhden kierroksen seksiä ennen nukkumaanmenoa silloin kun yhdessä nukutaan,ja tuntuu välillä todella ilkeältä kun mies ei ole se "yrittävämpi" osapuoli eikä halua nyhvätä minussa kun peiton alle mennään.
Vituttaa aivan sairaasti tällä hetkellä ja itkettikin.Juuri nyt minun piti olla hänen kanssaan kiehnäämässä mutta ei.Ei tällainen pelkästään riitä minulle kun ei tunne että toinen todella ON HULLUNA minuun.En halua olla mikään "hälläväliä" suhde vaan sellainen että todella säväyttäisin hänen sisintään.Kuitenkin haluaa olla ihan tiivisti yhdessä ja on luotettava ja välittävä noin muuten.Ota siitäkin sitten selvää mitä haluaa.En haluaisi usein höyryt korvissa olla yksin yöllä hereillä.Tämä ei ole ensimmäinen kerta..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa mun entiseltä suhteelta. Puhumattomuus johti eroon kun aloin painostamaan että hän alkaisi puhuun ja hän tietty ahdistu moisesta. Tottakai tiedän että oli väärin alkaa painostamaan, mutta muita mahdollisuuksia ei enää siinä vaiheessa ollut kun olin käyttäny jo kaikki keinot, esim: Annan kaikkien asioden olla ja annan hänen tulla minun luokseni kun hänellä on asiaa. Aloitan keskustelut hellävaraisesti, miten päivä on mennyt, jos hän vaikutti kireältä -ja saada hänet sitä kautta kertoa asioita.
Oli siinä muitakin syitä erota, mutta paras ratkaisu ikinä. Eilen erosta tuli vuosi täyteen ja vaikka se sillon sattu ja tuntu, ettei selviä, niin kyllä elämä on makeaa ilman paskaa suhdetta. Loppujen lopuksi analyysini on se, että mies ei rakastanu tarpeeksi, tai vaikka rakasti, ei halunnut olla suhteessa kanssani.
Toivon että saat miehesi puhumaan, mutta suuttumalla ja painostamalla se ei ainakaan onnistu!
Tiedän kuinka vittumaista oli mennä vihasena nukkumaan .
(vaikka äijä tiesi kuinka inhosin sitä! --jonka vuoksi käytti tätä hyväkseen ja sai mut ärsyyntymään lisää. Sillon kun meillä meni hyvin ja suutuin jostain, hän ei ikinä antanut mun mennä nukkumaan vihaisena... )
Puhumattomuutta miehen puolelta on liikkeellä.. ja siitä aiheutuvaa raivoa. Sanoisin, että suhde voi ehkä onnistua, mutta vaatii hillittömästi työtä (omakohtainen kokemus) sekä halua toiselta osapuolelta muuttua. Se halu syntyy vasta yleensä tämän henkilön oman kriisin kautta, ei muiden vaatimana. Joten, jollei miestäsi kiinnosta asioiden jakaminen, kannattaisi harkita eroa. Puhumattomuudesta avoimen ihmisen kanssa ei useimmiten seuraa kuin hankaluuksia. On vaikea tietää, mitkä ovat yhteiset elämän tavoitteet tai onko niitä ylipäätään, jollei toinen avoimesti kerro niitä.
Tuo on kyllä tosiaan aika ongelmallinen tilanne...
olen nimittäin useana iltana itkeny itsenikin uneen samanlaisen tilanteen takia...
Olemme seurustelleet noin 1,5vuotta josta puoli vuotta olemme asuneet saman katon alla. Aluksi avomieheni puhui suhteellisen avoimesti tunteistaan...yms.ja kertoi rakastavansa minua,mutta viime aikoina(siis sen jälkeen kun muutimme yhteen)nuo rakkauden tunnustukset ovat jääneet oikeastaan kokonaan pois eli hän kyllä kutsuu minua päivittäin kullaksi(yms..muilla hellittely nimillä), kutsuu tekstiviesteissä minua rakkaaksi, sanoohumalassa rakastavansa minua, MUTTA viimeiseen kahteen kuukauteen en ole kuullut sitä häneltä selvinpäin :/ en vaikka itse joka yö toivotan hänelle kauniita unia ja kerron rakastavani häntä...siitä minullekin iltaisin sitten paha mieli tuleekin ja itken itseni uneen hänen tuhistessa vieressä.
Minusta meillä menee hyvin(nautimme toistemme seurasta,saamme toisemme nauramaan ja vietämme paljon aikaa yhdessä)mutta kertokaa hyvät miehet ja miksei kanssa sisaretkin pitäisikö minun olla huolissani suhteemme tilasta tai huolissani että pavopuolisnoi, joku kaunis päivä toivottaakin minulle hyvää loppu elämää...
Mutta koita kestää ja vaikka yrittää jutella poikaystäväsi kanssa...usean siitä on apua =)
...kun vaimo kyseli mieheltään, että mikset koskaan sano rakastavas mua, ja mies vastasi että oonhan mä kerran jo sanonut, kerron kyllä jos tilanne muuttuu :D
"Istun siis yksin huoneessani tietokoneella,poikaystävä nukkuu sikeästi viereisessä(ei asuta saman katon alla)
Hermostuin siitä,koska tunnen ettei mieheni näe mitään syytä puhua asioistaan minulle.Avautuminen mistään häntä vaivaavasta asiasta ei taida tulla kyseeseenkään koska ei ole edes kertonut olevansa vanhempiini textiviestiyhteyksissä! (heillä on hyvät välit)"
Siis sulla on poikaystävä, joka ei asu kanssasi saman katon alla ja mies, joka ei avaudu sulle?
Mä en tajunnu...Tekstis on tosi sekavaa ja väsyttää lukea tuollaista sillisalaattia....
on sillisalaattia,ainakin jos tunteistaan ajatteli selostaa..harvemmin sitä osaa tarkasti ja selkeästi kuvailla tunnetta...pitäs olla vissiin erikseen aikuisten aivotukset ja junioreille omansa..tulis vähemmän tollosia typeriä kommenteja...mitkä voisi jättää viksuuttaan sanomattakin..kuten tietty tänkin....
;-))
No ensinäkin,otitko huomioon,että olen siis suuttuneena ja itkuisena noussut sängystä ja tullut kirjoittamaan tänne?
Poikaystäväksi häntä mielummin sanon kuin miesystäväksi.Mutta sanon muös "mieheni",koska "poikani" kuulostaisi aika typerältä?
Niin,ei asuta saman katon alla mutta yhdessä tietysti paljon ollaan ja nukutaankin.Ja sitten aloitin "ongelmieni" latelun tuollla Hermostuin siitä...
Pahoittelen jos et pysty kommentoimaan tekstiäni sen "sekaisuuden" takia.
jokuhan teidän suhteessa mättää henkisellä tasolla. Riitelettekö(esim mies laiska kotitöissä), nalkutatko, määräiletkö, etkö anna hänen "löhötä" vapaasti vaan vaadit koko ajan johonkin toimintaan, olisiko hänellä harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita joita et hyväksy.
Kuulostaa ehkä hassulta, mutta kaikki tällaiset asiat vaikuttavat siihen, haluaako mies seksiä kanssasi. Miehesi herkkä ego kaipaa sinulta hyväksyntää ja ihailua.
Omien kokemusteni pohjalta sanoisin seuraavaa.
Mies haluaa usein, toisinaan jopa monta kertaa päivässä. Ongelma on siinä, että silloin kun mies haluaa, sinä et halua, tai et ole lähistöllä. Sinulla sama tilanne. Mies joutuu hoitelemaan hommat omin käsin. Mikä huono asia, koska frustroituu siitä, toisaalta myös on paukut lopussa silloin kun pitäisi sinun kanssa jaksaa. Mies ei tiedä saako tänään, tai sitten et olekaan sillä tuulella, joten jää ilman. Siitä syystä pakko purkaa paineita omin käsin.
Ota asia puheeksi. Kysy mieheltä suoraan runkkaako ja kuinka usein, ja koska viimeksi. Jos kieltää, niin älä usko, sillä kaikki miehet tekee sitä(käsittääkseni myös kaikki naiset). Sano vaikka, että seuraavan kerran kun aikoo tehdä sitä, niin soittaa sulle. Asia täytyy nostaa pöydälle. Muuten teidän suhde ja seksielämä kuihtuu pois. Molemmilla on "salaisia" haaveita ja haluja, mutta kumpikaan ei tiedä toisen haluista.
Kenties sun mies haluaisi seksiä muulloinkin kuin nukkumaanmenoaikaan. Ehkä hänellä on joitakin fantasioita. Ehkä hän haluaisi, että tekisit sen käsin hänen puolestaan. Voisit kertoa myös, että sinäkin teet sitä itsesi kanssa. Tehkää sitä julkisesti toistenne nähden. Avoimuutta seksielämään. Teidän kummankin toiveet jää muuten täyttymättä.
ihan selvästi. Itsellä oli samantyyppisiä ongelmia edellisessä suhteessa ja meillä tilanne päättyi eroon. Yritin liikaa parantaa tilannetta ja puhua ja saada hantä kertomaan, mikä mättää. Mutta luulen, että hän hautoi jo eroa siinä vaiheessa ja mitään ei ollut enää pelastettavissa :( Se harmittikin,et tuntui ettei toinen halua edes selvittää ongelmia.
Neuvon siis, et yrität selvittää hänen kanssaan ongelmat ennen kuin on liian myöhäistä...mutta varo painostamista tai ahdistamista. Minä sain kuulla aika monta kertaa, että jauhan samaa asiaa tai et haastan riitaa samasta asiasta aina. Vaikka kuvittelin vain keskustelevani minua painavista asioista - meidän ongelmista.
-Se on muuten ihan totta, että miehet ei halua seksiä silloin kun jutussa on jotain mätää...