Valmistuin pahaan aikaan. Jouduin ottamaan vastaan muuta kun oman alan työtä, osa-aikaista vieläkin. Kiinnostuin toimeksiantajan alasta, kävin omakustanneisesti sinänsä aika kalliita kursseja että pääsisin sille alalle mukaan, ja niin pääsinkin, hyvin pitkälti osa-aikaisen työkokemukseni avulla. Jonkin ajan päästä lähdin kokopäiväisesti opiskelemaan uutta alaa, ja nyt on jo ensimmäinen työ tiedossa.
Aika paljon yleistän nyt, mutta kysyn teiltä, työttömät, erityisesti pitkäaikaisista: miksette pyri itse työttömyydestä eroon? Haette vain kokopäiväistä työtä (kun olin osa-aikaisena, sinne oli hillitön työvoimapula, ja kaupungissa satoja työttömiä), harvemmin hakeudutte opiskelemaan joko jatko- tai täydennyskoulutukseen? Odotatte että työvoimatoimisto tulee ja potkii peffaan ennenkun lähetätte hakemuksia ja lähdette "työvoimapoliittisille" kursseille?
Välillä myös huvittaa nämä työttömien kirpputorit. Ihmisillä, joilla ei paljon muuta olekaan kun aikaa, pitää kirppiksensä auki jopa kymmenestä kolmeen päivällä. Juuri kun muut on töissä tai koulussa! Vai muille työttömilleko niitä tavaroita on tarkoitus myydä?
Aika paljon yleistän nyt, mutta kysyn teiltä, työttömät, erityisesti pitkäaikaisista: miksette pyri itse työttömyydestä eroon? Haette vain kokopäiväistä työtä (kun olin osa-aikaisena, sinne oli hillitön työvoimapula, ja kaupungissa satoja työttömiä), harvemmin hakeudutte opiskelemaan joko jatko- tai täydennyskoulutukseen? Odotatte että työvoimatoimisto tulee ja potkii peffaan ennenkun lähetätte hakemuksia ja lähdette "työvoimapoliittisille" kursseille?
Välillä myös huvittaa nämä työttömien kirpputorit. Ihmisillä, joilla ei paljon muuta olekaan kun aikaa, pitää kirppiksensä auki jopa kymmenestä kolmeen päivällä. Juuri kun muut on töissä tai koulussa! Vai muille työttömilleko niitä tavaroita on tarkoitus myydä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
ajatellut sitä että näillä osa-aikaisilla keikoilla ei elätetä perhettä,ei makseta alaikäisen lapsen oppikirjoja,ei sähkölaskua,ei lääkkeitä.
Se osa-aikainen työ ei anna sitä toimeentuloa mikä olisi tarpeen elämiseen
Kurkkasin äsken työkkärin sivuille ja tarkistin noi täkäläiset osa-aikapaikat.
Tarjolla oli yksi siivoojan paikka,1,5h/pv,eli 7,5h/viikko ja mainostenjakajan paikka 4h/viikko.
Mielenkoontoista olis tietää miten noilla elättää edes itsensä.
Ja koulutuksesta,miten hemmetissä kuvittelet että me olemme jotain kouluttamatonta porukkaa,minulla esimerkiksi on kolme eri ammattia.
"Harvenmmin hakeudutte opiskelemaan",mistähän tuo ajatus on peräisin.
Voi luoja kuinka olet pihalla työttömien maailmasta.
Täälläpäin ei ole mitään työttömien kirpparia mutta oletan että saattavat nuo aukioloajat olla myös kiinteistön omistajan määräämät.
Ja entäs jos sillä työttömällä joka on päivällä kirpparilla,onkin kotona lapsia jotka kaipaavat sitä äitiä koulupäivän jälkeen,eikö työttömällä mielestäsi ole oikeutta perhe-elämään?
Reilun puolen vuoden työttömyyden jälkeen, voin sanoa että systeemi on syvältä! Toistakymmentä hakemusta, yhteydenottoja työnantajiin, yritystä päästä työkkärin kursseille, kaikki tuloksetta. Yksi tarjous työkkäristä tuli, sekin vain puoli vuotta ja osapäiväinen. En onneksi saanut paikkaa, koska olisin jäänyt häviölle raha-asioissa! Nyt kun yritin päästä avoimen amk:n kurssille, sanottiin jo puhelimessa että ei käy, et saa sitten päivärahaa. Muutaman päivän ja tunnin koulutuksesta ajattelin että onpa röyhkeää. Kun vielä sanoin historiani, että tässä kuitenkin yritetään eikä vain maata ja odoteta mitä posti tuo tullessaan, niin selvittivät asian ja onnekseni voin käydä kurssin menettämättä päivärahaoikeuttani. Tietysti olisin voinut olla myös hiljaa ja vain osallistua kurssille.........
Osa-aikaisena pääsee firmaan sisälle, ja sitä kautta taas saa todennäköisesti enemmän tunteja. Eiköhän pidemmän päälle olisi paras ottaa vastaan sitä osa-aikaista? Tukia vähennetään, mutta loppujen lopuksi saa noin saman verran käteen?
"Harvemmin hakeudutte opiskelemaan"-ajatus on peräisin yksinkertaisesti siitä, että en ole tavannut koulussa ex-työttömiä. Meidän luokalla niitä ei ollut viime vuonna yhtään. Kaikki oli ollut töissä ennen kouluun tuloa.
Työtön voi hoitaa perhe-elämäänsä myös vapaa-aikana. Vai yritätkö väittää että vaikka kaupan kassatädeilläkään ei ole oikeutta perhe-elämään työaikojen takia?
Kiinteistön omistajan määräämät aukioloajat tuntuu järjettömältä.
missä ne sinun mainitsemasi kirpparit sijaitsevat,minä en oo törmännyt yhteenkään työttömien kirppariin vaikka oon varsinainen kirpparien suurkuluttaja.
Se nyt kuitenkin on niin että jos niitä pidetään vaikkapa jossain kerhotiloissa tms,niin niiden tilojen käytölle on tarkat säännöt.
Ootko nyt vakavissas että mun kannattaa ottaa se neljän viikkotunnin mainostenjakotyö ja kuvitella että se ensinäkin auttaa mua jotenkin etenemään siinä mainostenjakelufirmassa oikeaan pestiin,ja toiseksi että se elättäisi mun perheeni.
Siinä oli pääsyvaatimuksena se,että on täyttänyt 14 vuotta.
Tuo opiskelu on siitäkin kuule kinkkistä että millä rahalla kuvittelet sen työttömän opiskelevan sen neljännen tai viidennen ammatin,ei niitä lainojakaan sentään määrättömästi voi ottaa kun ei ole edes tietoa työllistymisestä.
Nyt kun viiskymppisenä alkaisin lainoja ottamaan niin ehkä perikunta riemastuisi kun mamman opintolainat tulisivat heidän kontolleen.
Mistä ihmeestä tuollaisia ihmisiä tuotetaan joilla on noin ruusuinen kuva maailmasta.
Kun saat lapsia joiden kouluttaminen on sun tehtäväsi ja yrität siitä selvitä niin ehkä näet onko työttömällä taloudellisia resursseja oikeaan opiskeluun kovin montaa kertaa.
Aikuisen pitää hieman miettiä, että mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Toisinaan työttömyys voi siis olla täysin laskelmoitu vaihtoehto.
Toisaalta jos jokin nulikka suostuu polkemaan omalla toiminnallaan esim. yleis-sitovia työehtosopimuksia, niin tämäkin toiminta voi olla pois vakinaisista työpaikoista ja vakinaisilta kuuluvista etuisuuksista.
Itse olen nuo yleissitovuudet ja tessit heivannut jo aikoja sitten. N. 10 vuotta sitten kun valmistuin koulusta, oli ensimmäinen vuosi työn saannissa todella takkuista. Alaa vastaamatonta pitkälle ja pätkittäistä.
Sitten eräässä työhaastattelussa tuli eteen tilanne jossa työnantaja sanoi suoraan -"mielellämme sinut tänne palkkaisimme, mutta kaikkia tessin edellytyksiä emme voisi kyllä täyttää...". Sitä en sitten tiedä tänä päivänäkään, vedättikö vain nuorta jannua, vai olisiko palkannut jos olisin kieltäytynyt, mutta kun kuulin mikä palkka tulisi kuitenkin olemaan niin sanoin ykskantaan "suostun".
Tästä aukesi putki, jonka aikana olen ollut nyt reilu 30 ikävuoteen asti aina jossakin töissä. Nyt ensimmäisen kerran ansiosidonnaisella 3:tta kuukautta mutta uusi sopimus 4 vuodeksi kirjoitettu jo, alkaa syksymmällä.
Aina kun ovat hommat jossain alkaneet vähentyä ja mahdollinen työttömyys häämöttää, sen verran pienet piirit tällä alalla ovat, että aina on eded. työnantajan suosituksilla tai suorilla ohjauksilla jonnekin päässyt.
Harvemmin olen koskaan ollut töissä ihan "täydellä" palkalla, ja tiedän kyllä itselläni olevan maineen hieman ns. halpatyövoimana. Mutta 3 kohtaa:
-Itse olen kuitenkin aina ollut RIITTÄVÄN tyytyväinen palkkaani.
-Palkka on riittänyt ihan sopivaan elintasoon, ja pienen perheen elättämiseen. (Avokkikin tosin vakityössä)
-Kohtuullisesti ja "makeilematta" kun elää niin aika tasaisesti on kertynyt sukanvarteenkin.
Eli mitä muuta sitä voi toivoa? Itselleni on aivan sama mitä tällaisesta yleisesti ajatellaan ja mitä työnantajan minusta tuumaavat. Ehkä joku maksaisi enemmänkin jos alkaisi peräämään, mutta tämä riittää ja sillä selvä. Yleissitovuudet ja periaatteet ovat kyllä mielestäni jo silloin romukoppatavaraa jos toisen vaihtoehto on alkaa periaatteineen katuja mittailemaan.
Tämä on oma mielipiteeni, toinen ajattelee toisin. Ymmärrän kyllä, että varttuneemmat ja iäkkäämmät konkarit ovat kiivaasti tällaista vastaan, mutta nykypäivänä eiköhän jokainen tiedä vaihtoehdot jos joko teet duunia pienemmällä palkalla, tai sitten sanot olevasi periaatteen ihminen...
Olen ollut työelämässä mukana 14-vuotiaasta asti (6:ssa paikassa) ja ainoastaan kerran täysin vakinaisessa ja tessin täyttävässä työsuhteessa, jonka tämänkin loppui yhteisymmäryksessä työnantajan kanssa huonon palkkauksen, pitkän työmatkan ja työnanajan vaikeuksien myötä. Tuolloin en ollut tehnyt hirttosilmukkaa esim. asuntolainan kanssa ja olisi ollut kovin riskialtista lainaa ottaa. Nyt työttömänä kouluttautuminen ei kannusta tukien, vuokra-asumisen ja huonon työllisyyden vuoksi. Ainut syy lähteä työelämään on siis hankkia oma asunto ja tähän tarvitaan vakinaista työsuhdetta. Jos työttömäksi joutuu tämän jälkeen, niin voi vaikka ansiosidonnaista rahaa nautiskelessa kurssittua vaikkapa ammattitutkintoihin asti.
Työsopimus, joka on laadittu alle TESsin määräämän tason, ei ole laillisesti pätevä. Ei siihen tarvitse kenenkään suostua. Jos siihen kuitenkin lähtee, niin kannattaa säästää kaikki palkkakuitit ja vaatia liiton avulla rästipalkat heti kun työsuhde on päättynyt.
Mutta eiköhän kuitenkin pitkällä tähtäimellä osa-aikatyö kannata? Ei se herkkua ole, mutta jopa yllättävän nopeasti voi saada firman sisältä lisää tunteja.
kanssas,ei kaikissa firmoissa ole mahdollista niitä lisätunteja saada.Siivooja palkataan esimerkiksi siihen määrättyyn kohteeseen eikä sille anneta mitään lisätunteja,paremminkin vähennetään entisiäkin että saadaan ne työt teetettyä halvemmalla.
Luulisin, että meitä pätkätyöttömiäkin on aika lailla.
Vakituisia työpaikkoja minulla on ollut tasan 10. Kaksi meni konkurssiin, yhdestä sain lopputilin, muista lähdin paremman perään.
Pätkätöiden lukumäärä täytyisi laskea. Lyhin oli 2 päivää, työmatkaa n 400km, pisin 7kk, matkaa 120km.
Muut siltä väliltä, 4 kpl jopa kotipaikkakunnalla!
Itse hankin kaikki. Välissä vaihtelevan mittaisia työttömyysjaksoja.
osasyynä hyvin aktiiviseen pätkien hankkimiseeni oli se, että halusin näyttää työkkärin suuntaan aktiiviselta, etteivät ne tyrkytä jotain huuhaa kurssia. Jotain työpaikanhakuvalmennusta jo ehdoteltiin mutta mamman katsottua työhistoriaani hänkin totesi sen tarpeettomaksi.
Mainittakoon, että olen perheellinen enkä valtaosaltaan näistä ulkopaikkakuntapätkistä saanut minkäänlaisia kulukorvauksia enkä työnantajan majoitusta vaan hankin ja maksoin sen ja matkat itse.
Varmasti on aktiivisempiakin mutta en tunne ainuttakaan!
Ps. Ammattia olen vaihtanut 12 kertaa, tosin 32:n vuoden aikana.
Ei suomessa tarvitse hakea tai mennä jokaiseen vapaaseen työpaikkaan, koska on tuki työttömyysajalta.
Mä ainakin meen/haen sellaisia töitä mitä haluan tehdä enkä väkisin mene tylsiin hommiin
Mitä tähän voi sanoa?
Saatanan-paska-lusmu!
Onneksi ainakaan vielä ei ole pakko ottaa kaikkee paskahommaa vastaan. Eivät työkkäristä ole yrittäneetkään minulle.
Olen kyllä tietoinen, että toisille tyrkyttävät karenssin uhalla joitain pilipali halppishommia..
1) Osa-aikatyö ei elätä.
2) Joo, jos lasken kansakoulun, oppikoulun, amiksen, lukion ja teknillisen opiston ja sen lisäksi kurssit (6 kappaletta), niin kokonaisopiskeluaika on minulla yli 22 vuotta. Armeijan todistuksesta sain vielä 4 kk ennakkoharjoittelua. Opiskelu haluja on edelleen, kunhan löytyy sopivia kursseja. Uutta tutkintoa en ala hankkimaan, koska sekään ei kannata taloudellisesti.