En olisi koskaan kuvitellut että meille voisi käydä näin.Yhdessä kymmenen vuotta ja kaksi ihanaa lasta.
Välillä ollut vuoristorataa, mutta ei kai mikään suhde ole täydellinen?ongelmista voi yrittää selvitä, mutta nyt tuntuu että ei enää jaksa!
Minä olen se joka tätä eroa haluaa, puoliso haluaisi vielä jatkaa ja yrittää.Silti tämä on vaikeaa, kun kuitenkin toisesta välittää, vaikka rakkautta ei enää olekaan.
Välillä ajattelen että jos lasten takia jatkaisi, mutta joku käskee jo ajattelemaan itseänikin.
Vaikea ymmärtää miten se ihminen johon rakastuit, ja joka oli niin ihana, voi muuttua niin julmaksi ja ilkeäksi. Kiusaa sekä henkisesti että fyysisesti, sitä ei tapahdu koko ajan vaan "silloin tällöin".
Jos hän olisi koko ajan niin kauhea tämä olisikin paljon helpompaa, ottaa ja lähteä vaan ja aloittaa uusi elämä, mitä se sitten ikinä onkin..
kaikki tuntuu vaan niin sekavalta, ja mistä voi tietää varmasti että teet oikean ratkaisun??
Välillä ollut vuoristorataa, mutta ei kai mikään suhde ole täydellinen?ongelmista voi yrittää selvitä, mutta nyt tuntuu että ei enää jaksa!
Minä olen se joka tätä eroa haluaa, puoliso haluaisi vielä jatkaa ja yrittää.Silti tämä on vaikeaa, kun kuitenkin toisesta välittää, vaikka rakkautta ei enää olekaan.
Välillä ajattelen että jos lasten takia jatkaisi, mutta joku käskee jo ajattelemaan itseänikin.
Vaikea ymmärtää miten se ihminen johon rakastuit, ja joka oli niin ihana, voi muuttua niin julmaksi ja ilkeäksi. Kiusaa sekä henkisesti että fyysisesti, sitä ei tapahdu koko ajan vaan "silloin tällöin".
Jos hän olisi koko ajan niin kauhea tämä olisikin paljon helpompaa, ottaa ja lähteä vaan ja aloittaa uusi elämä, mitä se sitten ikinä onkin..
kaikki tuntuu vaan niin sekavalta, ja mistä voi tietää varmasti että teet oikean ratkaisun??
Vastaukset 2
Vanhimmat
koittakaa ensin asumiseroa, molemmilla omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita kaikessa rauhassa. sitä ehkä osaisi sitten paremmin arvostaa toista. ja kuinka vanhoja lapset ovat? oli kuinka nuoria tahansa ni lasten takia ei kannata pysyä yhdessä, haitaksi heillekkin. voimia ja jaksamista sinulle!
Minulla kanssa samanlainen tausta; lapset ja pitkä suhde. Miksi ihmeessä mieheni on muuttunut niin ilkeäksi, niin henkisesti kuin fyysisestikin??? Ja vain silloin tällöin!!! Meidän silloin tällöin on viikottain ja päivittäin. Mutta jollekin silloin tällöin on liikaa, joten ei meidän tarvitsisi kestää sitä ollenkaan. Tästä syystä minäkin olen harkitsemassa eroa. Jutella ei halua eikä ymmärrä yhtään mistä puhun ja mikä harmittaa...
Vaan minäpä tiedän miksi mieheni on tuollainen: tyytymätön itseensä, itsekäs, stressaantunut jne.