Hyväsydämminen

Asia on tämä. Sain avovaimoni kiinni pettämisestä muutama viikko sitten kun olimme juhlimassa. Hän suuteli toisen miehen kanssa ja satuin yllättämään heidät.

Olin pari päivää todella vihainen mutta silti seuraavana päivänä hain hänet takaisin kotiin. Kuitenkin ero oli vielä voimassa ja käskin hänet etsimään oman kämpän. Nyt olemme melkein kuukauden jo asuneet saman katon alla vieläkin kun en henno häntä tästä ulos potkia. Odotan, että hän saa asunnon ja muutan vasta sitten itse.

Nytkin olen antanut hänelle oman autoni käyttöön kun meni päiväksi kyläilemään. En vain osaa olla vihainen jotenkin. Itken ja on huono olo ja silti kohtelen häntä hyvin.

Kun hän lähtee ryyppyreissuillensa ei hän vastaa puheluihin ja nykyään ei tule edes kotiin. Vaikkakin ei hän ole tilivelvollinen enää! Minä kyllä kerron mihin menen ja milloin tulen. Kotiin tulen aina yöksi.

Vituttaa olla näin hyväsydämminen ihminen. Olisi pitänyt potkia samantien akka pihalle ja lyödä välit poikki. Nyt laskeudutaan pehmeästi lopulliseen eroon ja hän saattaa olla vielä raskaana.

Myöskään yhteisistä menoista kuten auton bensoista ei suostu maksamaan ilman tappelua hänelle kuuluvaa osaansa vaikka sitä autoa ei tarvitsisi edes lainata. Suhteemme aikana muutenkin minä maksoin 80%:sti kaiken kulutustavaran kun hän sattuu olemaan aika säästeliäs.

Ehkä olen munaton tai muuten vain saamaton mutta oman ajatusmaailmani mukaan vain liian kiltti.

Onko rehellisiä naisia olemassa? Alkaa jo mietityttämään.
61715
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ilmoittaudun ja tunnustan olevani rehellinen =)
Itse aikanaan katselin mieheni menoja ja lopulta riitti!
En ikinä pystyisi pettämään miestäni jo ajatuskin oksettaa.
Eipä ole minua vastaan vaan vielä kävellyt mies jonka kanssa viettäisin loppuelämäni:(

Äänestä
  • En minäkään petä naistani. Ei ole mitään järkeä olla suhteessa jos pettää.

    Haluan sellaisen suhteen jossa voin viettää loppuelämäni ja nauttia herranjumala kaikesta. Ei silloin tarvitse pettää jos on onnellinen.

    Äänestä

  • Jouko kirjoitti:

    En minäkään petä naistani. Ei ole mitään järkeä olla suhteessa jos pettää.

    Haluan sellaisen suhteen jossa voin viettää loppuelämäni ja nauttia herranjumala kaikesta. Ei silloin tarvitse pettää jos on onnellinen.

    Juuri selvisi, että tällä exälläni jonka kanssa siis asun on UUSI mies. Tänään illalla tunnusti. Ei tästä selviä, ei millään.

    Toisaalta herää kysymys miksi tänne edes kirjoitan tästä. Se on ihmeellistä miten joillain ihmisillä kuten minulla ei ole edes muuta paikkaa tai henkilöä jolle avautua ja kertoa miltä tuntuu. Ahdistavaa perkele, sitä se on.

    Äänestä

  • Jouko kirjoitti:

    Juuri selvisi, että tällä exälläni jonka kanssa siis asun on UUSI mies. Tänään illalla tunnusti. Ei tästä selviä, ei millään.

    Toisaalta herää kysymys miksi tänne edes kirjoitan tästä. Se on ihmeellistä miten joillain ihmisillä kuten minulla ei ole edes muuta paikkaa tai henkilöä jolle avautua ja kertoa miltä tuntuu. Ahdistavaa perkele, sitä se on.

    Osanottoni. Näin elämä välillä kohtelee.

    Mutta vaikka nyt sinulla on vaikeaa ja ahdistavaa, niin nyt on toimittava. Muija pihalle ja mahdollisimman nopeasti. Tavarat jakoon ja raha asiat selväksi..... ja ei sitten tuumaakaan peräksi. Muuten se vielä tyhjentää sinut tavaroistasi (kokemusta kaveripiirissä). Eli ei sääliä vaan toimintaa.

    Nyt kun alat toimia, pääset (usko vain kokemusta on täsätkin) nopeammin jaloillesi. Sitten kun muijan kamat ja muija pois kodistasi. Varaat viikonloppuksi siivouspäivän ja tyhjennät kaiken, mikä on muisto hänestä esim. pahvilaatikkoon ja laatikko kellariin pois silmistä. Eli pois silmistä pois mielestä.

    Mutta ole tarkkana, jokin päivä saattaa kinuta takaisin... älä tee sitä virhettä. Ei kenenkään sydän ja rakkaus ole sen arvoinen.

    Tsemppiä... itselläkin tämä edellä mainittava "taas" edessä. Ja vitutus kuuluu asiaan... älä sitä murehdi, se menee ohi aika pian. Sitten vain harrastusten ja kaverien pariin, kyllä tukijoukot auttavat.

    Äänestä

  • Jouko kirjoitti:

    Juuri selvisi, että tällä exälläni jonka kanssa siis asun on UUSI mies. Tänään illalla tunnusti. Ei tästä selviä, ei millään.

    Toisaalta herää kysymys miksi tänne edes kirjoitan tästä. Se on ihmeellistä miten joillain ihmisillä kuten minulla ei ole edes muuta paikkaa tai henkilöä jolle avautua ja kertoa miltä tuntuu. Ahdistavaa perkele, sitä se on.

    Oli pakko vastata, sillä tunnen jotakin siitä kivusta jota käyt juuri nyt läpi. Äläkä tunne syyllisyyttä tai pahaa oloa siitä, että kirjoitat tänne. Erityisen vaikeista asioista on helpompi avautua anonyymisti keskustelupalstalla kuin revitellä niitä ystäville. Hyvä asia on se, että purat tuntojasi, sillä käyt läpi varmasti yhtä parisuhteen kipeimmistä asioista...

    En tiedä, miten lohduttaisin. Tiedän kuitenkin joka ikisen petetyksi tulemiseen, luottamuksen menettämiseen ja mustasukkaisuuteen liittyvän tunteen; olen itsekin tullut petetyksi suhteissani pahemman kerran. Silloin ei auta muu kuin ajatella, ettei se ole minun (tai sinun) häpeäni. Sinä et ole tehnyt mitään väärin, ex-kumppanisi sen sijaan on. Ole onnellinen, että hänen luonteensa paskamaisuus paljastui sinulle tässä vaiheessa, eikä sen jälkeen kun on yhteiset lapset, asuntovelka ja muut. Nyt saat mahdollisuuden löytää Sen Oikean; rehellisen ja sinun arvoisesi naisen.

    Mutta käy kokemasi läpi. Ensimmäiseksi on tietysti tärkeintä päästä tuosta tilanteesta ja exästäsi eroon. Niin kauan kuin asutte yhdessä, erosta toipuminen ei voi alkaa. Muuta asunnosta pois heti! Sinun velvollisuutesi ei ole enää huolehtia exästäsi, vaan hän pärjätköön omillaan tai auttakoon tämä uusi mies häntä selviytymään. Keskity nyt vain itseesi; etsi oma asunto, rakenna elämäsi uudelleen, pohdi, mieti ja pohdi. Tee itsellesi selväksi mitä haluat ja mitä et halua, niin seuraavassa suhteessasi olet taas hetken viisaampi ja kokeneempi.

    Se tosiasia, että hyvillekin ihmisille sattuu toisinaan paskoja asioita, ei tee kokemastasi yhtään helpompaa. Mutta kunhan et syyllistä itseäsi enempää kuin on tarpeen. Eroja ja pettämistä on ollut maailman sivu ja joskus tuntuu huojentavalta tietää, ettei ole kokemuksineen ja tuntemuksineen yksin.

    Meitä rehellisiä ja kunnollisiakin naisia on. Sinun tehtäväsi on löytää meidät, sitten kun olet siihen valmis.:)

    Äänestä

  • Rehellinen nainen kirjoitti:

    Oli pakko vastata, sillä tunnen jotakin siitä kivusta jota käyt juuri nyt läpi. Äläkä tunne syyllisyyttä tai pahaa oloa siitä, että kirjoitat tänne. Erityisen vaikeista asioista on helpompi avautua anonyymisti keskustelupalstalla kuin revitellä niitä ystäville. Hyvä asia on se, että purat tuntojasi, sillä käyt läpi varmasti yhtä parisuhteen kipeimmistä asioista...

    En tiedä, miten lohduttaisin. Tiedän kuitenkin joka ikisen petetyksi tulemiseen, luottamuksen menettämiseen ja mustasukkaisuuteen liittyvän tunteen; olen itsekin tullut petetyksi suhteissani pahemman kerran. Silloin ei auta muu kuin ajatella, ettei se ole minun (tai sinun) häpeäni. Sinä et ole tehnyt mitään väärin, ex-kumppanisi sen sijaan on. Ole onnellinen, että hänen luonteensa paskamaisuus paljastui sinulle tässä vaiheessa, eikä sen jälkeen kun on yhteiset lapset, asuntovelka ja muut. Nyt saat mahdollisuuden löytää Sen Oikean; rehellisen ja sinun arvoisesi naisen.

    Mutta käy kokemasi läpi. Ensimmäiseksi on tietysti tärkeintä päästä tuosta tilanteesta ja exästäsi eroon. Niin kauan kuin asutte yhdessä, erosta toipuminen ei voi alkaa. Muuta asunnosta pois heti! Sinun velvollisuutesi ei ole enää huolehtia exästäsi, vaan hän pärjätköön omillaan tai auttakoon tämä uusi mies häntä selviytymään. Keskity nyt vain itseesi; etsi oma asunto, rakenna elämäsi uudelleen, pohdi, mieti ja pohdi. Tee itsellesi selväksi mitä haluat ja mitä et halua, niin seuraavassa suhteessasi olet taas hetken viisaampi ja kokeneempi.

    Se tosiasia, että hyvillekin ihmisille sattuu toisinaan paskoja asioita, ei tee kokemastasi yhtään helpompaa. Mutta kunhan et syyllistä itseäsi enempää kuin on tarpeen. Eroja ja pettämistä on ollut maailman sivu ja joskus tuntuu huojentavalta tietää, ettei ole kokemuksineen ja tuntemuksineen yksin.

    Meitä rehellisiä ja kunnollisiakin naisia on. Sinun tehtäväsi on löytää meidät, sitten kun olet siihen valmis.:)

    osuvasti kirjoitettu. kokemuksesta tiedä, että kandee käydä läpi asiat aivan rehellisesti. rohkeasti vain härkää munista kiinni ! sinähän et ole virhettä tehnyt. en tiedä suhteestanne, mutta kaikkiin niihinhän liittyy ongelmia, eikä yhtä ainoaa syyllistä löydy, mutta sinä et ole vieraissa käynyt. muista se !

    ps. ja jos tuntuu "munattomalta", niin tämä oikea tarina voi auttaa. ystäväni toimii vanginvartijana vankilassa, johon tuodaan kylmäverisempiä murhajia yms. hänen sanojensa mkaan, niin kovaa ja kylmää miestä ei löydy, jolla ei itku turahda. nimittäin sitää kuulema saa öisin työvuorossa kuunnella. joten, ei se itku ole mikään häpeä. paina hiileen vaan !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jouko kirjoitti:

Asia on tämä. Sain avovaimoni kiinni pettämisestä muutama viikko sitten kun olimme juhlimassa. Hän suuteli toisen miehen kanssa ja satuin yllättämään heidät.

Olin pari päivää todella vihainen mutta silti seuraavana päivänä hain hänet takaisin kotiin. Kuitenkin ero oli vielä voimassa ja käskin hänet etsimään oman kämpän. Nyt olemme melkein kuukauden jo asuneet saman katon alla vieläkin kun en henno häntä tästä ulos potkia. Odotan, että hän saa asunnon ja muutan vasta sitten itse.

Nytkin olen antanut hänelle oman autoni käyttöön kun meni päiväksi kyläilemään. En vain osaa olla vihainen jotenkin. Itken ja on huono olo ja silti kohtelen häntä hyvin.

Kun hän lähtee ryyppyreissuillensa ei hän vastaa puheluihin ja nykyään ei tule edes kotiin. Vaikkakin ei hän ole tilivelvollinen enää! Minä kyllä kerron mihin menen ja milloin tulen. Kotiin tulen aina yöksi.

Vituttaa olla näin hyväsydämminen ihminen. Olisi pitänyt potkia samantien akka pihalle ja lyödä välit poikki. Nyt laskeudutaan pehmeästi lopulliseen eroon ja hän saattaa olla vielä raskaana.

Myöskään yhteisistä menoista kuten auton bensoista ei suostu maksamaan ilman tappelua hänelle kuuluvaa osaansa vaikka sitä autoa ei tarvitsisi edes lainata. Suhteemme aikana muutenkin minä maksoin 80%:sti kaiken kulutustavaran kun hän sattuu olemaan aika säästeliäs.

Ehkä olen munaton tai muuten vain saamaton mutta oman ajatusmaailmani mukaan vain liian kiltti.

Onko rehellisiä naisia olemassa? Alkaa jo mietityttämään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu