Olen tässä muutaman vuoden ajan haveillut opettelevani soittamaan kitaraa ja olisi aika ryhtyä tekoihin.
Eli kuinka käytännössä kannattaa edetä? Oppiiko kotikonstein vai onko oppitunnit tms. tarpeen? Ja toisekseen millaista kitaraa kannattaa hankkia (akustinen vai sähkö), onko suosituksia? Ei mitään kallista, kun ei tässä uraa olla aloittelemassa =)
Eli kuinka käytännössä kannattaa edetä? Oppiiko kotikonstein vai onko oppitunnit tms. tarpeen? Ja toisekseen millaista kitaraa kannattaa hankkia (akustinen vai sähkö), onko suosituksia? Ei mitään kallista, kun ei tässä uraa olla aloittelemassa =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kitaran hommaaminen on tietty se ensimmäinen askel. Jos olet uutta ostamassa, niin ei muuta kuin musiikkikaupan puolelle ja kokeilemaan käteen sopivaa keppiä.
Kitaroissa on eroja vaikka päällepäin näyttäisivätkin 'samalta'. Soinnissa ja siinä miten mikäkin kaula sopii omaan käteesi. Sen vuoksi olisi hyvä hieman kokeilla eri merkkejä ja malleja. Ongelman tuottaa tietty se jos ei osaa vielä sointuja tai mitään muutakaan millä kitaraa 'koestaisi'. Siinä tapauksessa lienee ainoa vaihtoehto se, että tyydyt etsimään sellaisen kitaran joka tuntuu käteen hyvältä (jos pieni kämmen -> kannattaa harkita ohuempi kaulaista kitaraa ja päinvastoin). Nämä ovat sitten vain omia näkemyksiäni, ei absoluuttista, ylintä totuutta.
Sähkö- vai akustinen kitara, se on makuasia ja tietty riippuen millaista musiikkia soittelet. Kyllähän lähes kaikki musiikki taipuu sekä sähkö- että akustisella kitaralla. Hyvään akustiseen kitaraan menee suurinpiirtein sama raha kuin keskinkertaiseen sähkökitaraan ja vahvistimeen yhteensä. Tätäkin kannattaa miettiä.
Vaikka et olisikaan uraa tekemässä soittamisesta (vielä ;) niin ei silti kannata hassata rahojaan johonkin joka ei ole sen arvoista. Halvinta mahdollista kitaraa en suosittelisi ostamaan koska mahdollisuudet ovat, että soitin osoittautuu kaikinpuolin sekundaksi ja innostus koko harrastusta kohtaan lopahtaisi. Tätähän emme halua...emmehän?
Käypä vaikka Thomannin (Googleen hakusanaksi Thomann) sivuilta katselemassa millaiset rämpyttimet silmääsi miellyttää ja sitten musiikkikaupoista metsästämään kyseisiä malleja.
Siinä on ainakin jonkinlainen lähtökohta kun tiedät minkä näköinen kitaran tulisi olla, vaikka sillä soinnin ja käteen sopivuuden kanssa ei olekaan suoranaista tekemistä.
Kuten monessa muussakin asiassa, myös siinä että ottaako soittotunteja vai ei, on kahta koulukuntaa. Soittotunneilla opetus on ainakin jossain määrin kaavan mukaista; lähdetään perusasioista (miten kitaraa pidetään ja käsien asennot jne), soinnuista, oikean käden tekniikasta (näppäily/pikkaaminen?) jne. Opetuksesta saa varmasti hyvän pohjan jatkoa varten ja oletan että hyvässä opissa asiat kirkastuvat nopeammin kuin itseharjoittelun kanssa.
Itse en ole koskaan tunneilla käynyt. En koskaan vaan saanut aikaiseksi lähteä. Enkä muistaakseni itsekään ajatellut, että soittamisesta mitään harrastusta kummempaa tulisi...nykyään homma kuitenkin on 'hieman' vakavammalla pohjalla :)
Lyhennettynä; kyllä kotikonstein oppii siinä missä tunneillakin, mutta lopputulos on erilainen. Ja ehkä tiettyyn pisteeseen pääseminenkin ottaa eri määrän aikaa. Siihen ei kannattaisi panostaa että kuulostaisi joltain suurelta kitaristilta koska siinä menee oma ilmaisukykysi hukkaan. On paljon parempi kuulostaa omalta itseltään kuin olla niinkuin ne miljoona muuta jotka kuulostavat/yrittävät kuulostaa vaikka Jimmy Pagelta tms. Tämä ei tarkoittanut sitä että älä vaan koskaan harjoittele muiden tekemiä biisejä :)
Harjoittelu kannattaa aloittaa sellaisista biiseistä jotka 'muistat ulkoa'...eli miltä biisin pitäisi kuulostaa. Sitten ei tarvitse kuin 'löytää' se biisi omasta kitarastasi :)
Moro.... Ai soittamisesta. Mulle oli kitaran kaula tärkee asia,ostin heti alkajaisiksi(nuorena) Fenderin jonka kaula oli ohut. ...ja tän jälkeen heti melkein osti paksumpi kaulaisen vanhan Santana skitan,tällä Santanalla mä opin paljon nopeammin sointu-otteet,aloitteliaana, näin on. käsi kun tottuu tähän se haluaa muuta,kuten sooloja. Tietysti aluksi halusinkin opetella sooloja,,,mut soinnut opetti tää Santana-kitara ja sitä kautta sit sooloja teknisesti....
Jos on musiikillisesti lahjakas on jo pitkällä. Joillain on vaan niin surkea rytmitaju että kaikki pitää opetella pitkän kaavan mukaan ja sittenkään ei oikein tule muuta kun väkisi väännetyä ja siltä myös pahasti kuulostavaa räimettä.
Jos meinaa joillekin oppitunneille, niin ei ainakaan kannata mennä mihinkään ryhmään, missä on kaikentasoisia sähläreitä. Siinä menee rahat ja hermot. Yksityistunneille vaan. Tosin kotikonstein lahjakkaimmat oppivat asiat helpoiten.
95% aloittaa soittamisen jollain nylonkielisellä akustisella, jolla on helpointa omaksua perusasiat, suosittelen. Suoraan sähkiksen käteensä ottavalla tulee jatkossa murheita, voi pätyä vaikka basistiksi.
Kuikas noi nuotti jutut, kun ei ole mitään hajua..