Olen 2kymppinen ukko ja lähes aina olen ollu sinkku. Kyllä alkaa vituttaa kun elämä pyörii samaa muottia ja hermot alkaa mennä. Neuvoja, vai ammunko itseni saman tien kun mikään ei tunnu miltään?
Sinkku aina vaan
Ikisinkku?
5871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tee vähän muutoksia elämääsi, se tekee kaikille hyvää. Uusi kampaus, uudet vaatteet, vaihda tuttavapiiri vähäks aikaa, mene kaikkiin juhliin mihin et normaalisti menisit, älä käy samois ravintoloissa, tutustu uusiin ihmisiin AINA kun saat mahdollisuuden. Samalla voit vielä aloittaa jonkun uuden harrastuksen (harrastuksien parissa saattaa aina löytää uusia samankaltaisia tyyppejä). Vaihda myös tuoksusi päivittäin niin saat ainakin vähän vaihtelua. Toivottavasti tuosta on jotain apua.
Työpaikan vaihto jeesaa kans aika lailla.
Muista et sun pitää itse tehdä sun elämälle ja tulevaisuudelle jotain, kukaan muu ei tee sitä puolestasi!
mutta, jos viestisi ei ole vitsi, niin ei kaksikymmpisenä vielä tuon takia kannata ammuskelemaan alkaa. Itse ole kohta kolmikymppinen ja sinkku, muttei ole vielä sen takia tullut itteään ammuttua, eipä ole käynyt mielen vieressäkään. Vanha fraasi, mutta kyllä se Oikea sieltä vielä kohdalle nasahtaa, sinullekin!
Sinun iässäsi minä kuvittelin että kolmekymppisenä mulla olisi oikea perhe. Pari lasta, ihana vaimo, omakotitalo ja hyvä auto. Nyt on ikää 34 v ja noista ei ole toteutunut mikään muu kuin se auto.
Joo muistan että mulla kanssa piti olla mies, talo, 2 lasta ja mukava työ. Yksiössä asun vuokralla. Määräaikainen työsuhde. Ei miestä eikä lapsia. Hohhoijjaa. Mihin ne vuodet meni? Olenko tyytyväinen? Olen matkustanut tämän hukkaan menneen 10 vuoden aikana ehkä 30 maassa (vapaa-ajalla) ja tutustunut kymmeniin mukaviin ihmisiin ympäri maailman. Kaipailen kovasti omaa miestä rinnalle ihmettelemään maailmaa. Mutta en vaan löydä sellaista, jota jaksaisin ja josta tykkäisin tarpeeksi. Ei kai sille mitään voi. Yksin jatketaan, kunnes joskus se joku löytyy.
Minulla on 34 vuotta ikää ja ikinä en ole seurustellut. Kun sen aikoinaan huomasi, ettei naamataulu kelpaa kenellekään, niin sitä löysi elämästä muitakin asioita. Naistenkin kanssa tulee nykyään hyvin toimeen, kun ei kehittele enää mitään typeriä sukupuolisuuteen liittyviä jännitteitä kanssakäymiseen.
Älä anna sen elämän pyöriä sen pariutumisvietin ympärillä. Se on pelkkää ulkonäön ympärillä pyörivää itsepetosta ihmismaailmassa.
Luonnonvalinta toimii ja karsii pitkässä juoksussa ne geenit, jotka ovat epäedullisia lajin säilymisen kannalta. Sitä, mitä on epäedullista, ei määrittele ihmiset. Mutta kyllä täällä elää saa vaikkei pariutua saisikaan. Ja seksuaaliset paineet voi purkaa esim. maksullisia palveluja käyttämällä. Käydäänhän sitä ruokakaupassakin eikä siinä ole mitään moraalitonta.