Olen seurannut tätä nahistelua AMK:n ja Yliopiston välisistä eroista ja yhtenäväisyyksistä jo pidemmän aikaa lähinnä huvittuneena. Monet puhuvat asioista ilman omakohtaisia kokemuksia. Haluaisinkin nyt viimeisenä aihepiirin keskusteluna kuulla niiden ihmisten mielipiteitä, jotka ovat opiskelleet molemmilla tasoilla ja mielellään kauemmin kuin yhden lukuvuoden siinä sivussa pääsykokeisiin lukien.
Itse olen valmistunut AMK:sta insinööriksi tietotekniikkapuolelta ja jatkanut sen jälkeen TKK:lla tietotekniikan opiskeluita. Kaikki kurssit on nyt suoritettu ja homma on diplomityötä vaille valmis. Lisäksi olen AMK-aikoinani ollut vuoden Englannissa vaihdossa yliopistolla. Puhun asioista siis näitä taustoja vasten.
Aloitin AMK:n 1997 ja valmistuin keväällä 2001 eli opiskelin siis sen kuuluisan IT-huuman aikana. Pystyin suorittamaan kurssit todella helpolla, koska en käytännössä koko AMK:n aikana joutunut tekemään yhtään laajempaa harjoitustyötä. Opiskelu oli sitä, että kävin tunneilla ja tein siellä kivoja pikkuharkkoja, joiden jälkeen tein helpon tentin. Kertaakaan en joutunut edellistä iltaa aikaisemmin valmistautumaan tenttiin, kertaakaan en valvonut yhdenkään harkan tai tentin takia, mutta kaiken huippu oli se, että todella uskoin olevani huippuammattilainen valmistuttuani.
Silmäni tosin aukesivat jonkun verran Englannin vaihtovuoteni aikana, jolloin tuli tehtyä harjoitustöitä ja luettua tentteihin. Opiskelun taso oli siellä jotain AMK:n ja TKK:n haastavuuden välillä, tosin sen vuoden jälkeen uskoin olevani todellinen huippu, suorastaan Nokian pääjohtajatasoa.
Viimeisen AMK-vuoteni aikana olin samaan aikaan töissä Nokian pienessä tuotekehitysyksikössä, jossa suurin osa ajasta kului erilaiseen hauskanpitoon ja äijäilyyn, olimmehan koko porukka tulevia optimiljonäärejä. Lopetin duunit 2001 kesällä lähdettyäni armeijaan, 2kk lähtöni jälkeen Nokia myi koko puljun pois ja samalla muutama työntekijä sai kenkää.
Vuonna 2002 aloitin opiskelut Otaniemessä muuntokoulutettavana AMK-insinööristä DI:ksi. Ensimmäisinä päivinä olin varsin ylimielinen ja mietiskelin, että pesen nuo juniorit 100-0, olenhan jo insinööri ja ympärilläni on vaan ryyppääviä teekkareita. Syksyn kurssit alkoivat ja aloitin opiskelut tietysti vanhaan malliin, kuka nyt mitään laskuharkkoja tekee, harjoitukset voi varmaan vääntää viimeisenä iltana hyvällä arvosanalla olenhan jo itse päällikkö, AMK-insinööri. Ensimmäisen syksyn lopputulos AMK-tyylillä oli se, että sain läpi 3 kurssia arvosanoilla 1,2 ja 3, tosin olin mukana alkuperäisen suunnitelman mukaan 6-7 kurssilla. AMK:ssa olisin saanut kaikki 6-7 kurssia samalla työllä arvosanoilla 3-5.
2003 Kevätlukukauden alussa heräsin todellisuuteen, kävin työshaastattelussa, jossa kaverit katsoivat kurssisuorituksiani ja totesivat minun olleen varmaan deekiksellä, kun en parempaan ollut pystynyt. Sisäinen taistelijani heräsi, päätin näyttää kaikille, että pystyn vetämään TKK:lta hyvät arvosanat ja kunnon määrän kursseja, siitä alkoi 2,5 vuoden hikinen työ. Tein harkkoja ja luin tentteihin iltakausia juuri itseäni säälimättä.
Kokemuksieni jälkeen voin sanoa, että opiskelijoille annetaan AMK:ssa todella väärä minäkuva. Arvosanat ja kurssit irtoavat liian helpolla, tosin jos joku opettaja joskus teettää "raskaan harjoitustyön" niin alkaa välittömästi valitus. Muistan itsekin valittaneeni kun jouduin lukemaan 30 sivun englanninkielisen tekstin tietokannoista ja tekemään referaatin. Työ oli silloin ainoa harjoitustyö, joka piti tehdä omalla ajalla tietokantakurssilla. TKK:lla yhtä helppoihin harjoitustöihin en ole ikinä törmännyt.
Muistan AMK-aikoinani ajatelleeni, ettei insinöörillä ja DI:llä ole mitään eroa, nyt tiedän, että tutkinnot ovat kuin yö ja päivä. Jokainen voi myös miettiä minkälaisia harjoitustöitä tai tasoa kurssilla voi pitää silloin kun sali on täynnä lähinnä L:n ylioppilaita.
Kuten kaikissa tarinoissa niin myös tässä tarinassa pitää olla hyvä loppu. Onnistuin nostamaan itseni ylös suosta käytännössä unohtamalla muun elämän ja keskittymällä vain opiskeluun. 2,5 vuotta olivat elämäni raskaimmat vuodet, mutta se kannatti, sillä nyt olen projektipäällikkönä vakituisessa duunissa ja "enään" dippa tekemättä.
Ja tarinaa jatkuu, sillä olen päässyt tänä syksynä erääseen AMK:hon sisään, jossa käyn harrastuksen vuoksi iltalinjalla. Lisäksi haen ensi keväänä HKKK:lle, ehkä sitten voin kertoa kuinka helppoa on valmistua KTM:ksi..;) Monet kuulemani tarinat kertovat, että KTM-tutkinto on välipala DI:lle, hieman samansuuntaisia ajatuksia itsellänikin on mutta palataan sitten asiaan kun olen itse muutaman kurssin tehnyt.
AMK ja TKK molempia tullut kokeiltua
21
4671
Vastaukset
- Tradenomilainen
Itse ole työn ohessa käynyt tuota kyseistä leikkikoulua noin vuoden verran ja voin sanoa, että helpostihan niitä kursseja saa tekemättä sen kummempaa vaivaa.
- Tradenomilainen
ja voin sanoa, että lukiokin oli aikoinaan vaikeampaa. Saan jotain kakkosia ja kolmosia lukematta yhtään aiheeseen. Tosin ihan leppoisaa ja mukavaahan siellä on ollut.
- Ex-AMK
Minulla on hiukan samansuuntaisia kokemuksia. Aloitin opinnot insinööripuolella stadiassa ja kävin koulua 2 vuotta ennekuin vaihdoin TKK:lle. Amkissa minun ei yksinkertaisesti tarvinnut tehdä yhtikäs mitään (esim. matikka oli jopa helpompaa kuin lukiossa). Ilman minkäänlaista panostusta sain noiden 2 tylsän vuoden jälkeen kokoon 92 ov ja keskiarvo oli hiukan päälle 4, siis ilman lukemista.
Yliopiston aloittaessani epäilin että samanlainen pelleily jatkuisi sielläkin olihan niin moni väittänyt että yo ja amk ovat kuin kaksi marjaa. Totuus oli kuitenkin aivan toinen. Töitä piti tehdä oikein olan takaa ja luennoitsijat tiesivät asioista (AMK:ssa joillekkin opettajille jo TCP/IP:n opettaminen oli liian vaativaa). Kaikista mukavinta oli kuitenkin se vapaus, ei tuntunut että kaikki tulee valmiina nokan eteen, kuten peruskoulussa ja AMK:ssa.
Sen olen huomannut että insinööreille on melko huonoja töitä tarjolla moni työskentelee asentajana jossa on paljon myös ammattikoulun käyneitä. Itse olen ollut kesätöissä esimiehenä eräällä entisellä luokkakaverilla joka siis oli valmis inssi.
Yhteenvetona voitaneen todeta että ero noiden koulujen välillä on todella suuri. - Nimetön
Oma näkemykseni on kaupallis-hallinnolliselta puolelta. Oppilaitokset TAMK ja TaY. Tradenomin tutkinto suoritettu v. 2002 ja TaY:ssa tutkinto pian puolessa välissä. TAMK:ssa keskityin talvisin ns. kokoaikaisesti opintoihin, TaY:ssa opiskelen ja teen yrityskonsultointiin liittyviä töitä samanaikaisesti.
TAMK:iin pääsee trademomiksi opiskelemaan vuodesta riippuen noin 3-5 % hakijoista. osa tosin varmaan hakee varmuuden vuoksi myös sinne jonkin yliopistopaikan ohella. Todettakoon, että TAMK on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi AMK:ksi. Koska asia ei sen kummemmin kiinnosta, niin valintakriteerejä en tiedä.
Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteelliseen tiedekuntaan pääsee opiskelemaan pääaineesta riippuen ehkä n. 10-35 % hakijoista... Kyseessä on siis muistikuvaan perustuva suuntaa antava arvio.
KUrssejen taso on mielestäni suunnilleen samanlainen. Ehkä TAMK:ssa kurssit ovat keskimäärin hieman paremmin valmisteltuja ja taloushallinnon kurssit sisältävät hieman laajempia harjoitustehtäviä. Erona on opintoviikkomäärät. Tuntuu, että usein TAMK:ssa opintoviikkoja sai vain 2, kun TaY:ssa on vastaavan laajuisista kursseista saanut tavallisesti 3 ov:ta. Perus- ja aineopinnot ovat olleet "lastenleikkiä", kun on pohjaa työelämästä vastaavista jutuista ja TAMK:n opinnot taustalla... En tiedä sitten miksi eivät enempää antaneet lukea hyväksi.
Odotan kuitenkin, että syventävistä opinnoista olisi allekirjoittaneelle lisäarvoa. Lisäarvoa koen kyllä saaneeni myös vero-oikeuden sivuaineopinnoista, joiden osalta laadukkaita kursseja on hyvin saatavissa TaY:ssa.- pauliina
Aloittaja ei ainakaan tunnu kuuluvan niihin L:n ylioppilaisiin...ainakin mitä suomen kielen osaamiseen tulee...
Ja hohhoijakkaa, tällä hetkellä inssejä koulutetaan ihan liikaa. Ei siis ole p*skan vertaa väliä oletko dippi vai ihan tavis! - itsellesi
pauliina kirjoitti:
Aloittaja ei ainakaan tunnu kuuluvan niihin L:n ylioppilaisiin...ainakin mitä suomen kielen osaamiseen tulee...
Ja hohhoijakkaa, tällä hetkellä inssejä koulutetaan ihan liikaa. Ei siis ole p*skan vertaa väliä oletko dippi vai ihan tavis!"Aloittaja ei ainakaan tunnu kuuluvan niihin L:n ylioppilaisiin...ainakin mitä suomen kielen osaamiseen tulee... "
Onko väliä? Viesti kuitenkin meni perille.
"Ja hohhoijakkaa, tällä hetkellä inssejä koulutetaan ihan liikaa. Ei siis ole p*skan vertaa väliä oletko dippi vai ihan tavis!"
Kyllä hyville aina töitä löytyy ja parhaimmat työllistävät itse itsensä (ja pari muuta kaupan päälle). Jessus että ketutta tuommoinen tappiomielialan lietsominen! Pitäisikö tässä lyödä hanskat tiskiin ja painua kaljalle, "ku emmää kuitenkaa saa töitä. Inssit o iha paskoja." Joo, kyllä niitä on liikaa ja hunoiten pärjänneille ei riitä edes töitä. Jumalauta, nenä kiinni siihen kirjaan, niin voit olla niiden parhaiden joukossa, joille sitä työtä löytyy!!! - Warrior78
pauliina kirjoitti:
Aloittaja ei ainakaan tunnu kuuluvan niihin L:n ylioppilaisiin...ainakin mitä suomen kielen osaamiseen tulee...
Ja hohhoijakkaa, tällä hetkellä inssejä koulutetaan ihan liikaa. Ei siis ole p*skan vertaa väliä oletko dippi vai ihan tavis!En tosiaan kuulu niihin L:n ylioppilaisiin ja suomenkielen osaaminenkin on ruostunut logiikan ja fingelskan kustannuksella (lue en ole hyvä enää suomenkielessä, mutta englantiakaan en osaa riittävän hyvin). Olen tosin tämänkin puutteen päättänyt korjata, mutta sitä ennen pitäisi saada valmiiksi paljon kaavioita ja teknisiä määritelmiä sisältävä diplomityö. Onneksi oikolukijoita on paljon saatavilla..;)
Olet oikeassa titteli ei ratkaise suoraan tekijän arvoa työmarkkinoilla, mutta paljon suuremmalla todennäköisyydellä saat osaajan vaativiin suunnittelu tai projektinvetotehtäviin palkkaamalla DI:n. Tästä mielipiteestä ei sitten pidä vetää hernettä nenään niiden 20-30% AMK- insinööreistä, jotka voisivat toimia DI:n kanssa yhtä vaativissa tehtävissä.
Täällä joku vertaili kaupallisenalan AMK ja yliopisto-opintoja. Kirjoittajan mielestä ero ei ole suuri. Olen mielessäni aina jaotellut kurssit puppaan ja kumulatiiviseen tavaraan. Puppaa on kaikki minkä kuka tahansa kadulta repäisty voi oppia lyhyessä ajassa lukemalla kirjasta hauki on kala. Kumulatiivista ovat kielet, matematiikka ja sen loogiset sovellukset joiden oppimiseen tarvitaan paljon pitkäjänteistä työtä, jota ei pysty helposti kirimään kiinni.
Kevyesti provosoiden sanoisin, että suurimmastaosasta ihmisiä voi tehdä kauppamiehiä, mutta harvemmasta DI:tä. Olen tutustunut kavereihin, jotka ovat yrittäneet opiskella DI:ksi kauppakorkean jälkeen ja en ole vielä yhdestäkään onnistuneesta kuullut.
Jostain syystä näissä opiskeasioissa ihmiset ovat hirveän herkkänahkaisia ja tästä syystä mitään objektiivista arviointia ei saisi suorittaa. - pauliina
Warrior78 kirjoitti:
En tosiaan kuulu niihin L:n ylioppilaisiin ja suomenkielen osaaminenkin on ruostunut logiikan ja fingelskan kustannuksella (lue en ole hyvä enää suomenkielessä, mutta englantiakaan en osaa riittävän hyvin). Olen tosin tämänkin puutteen päättänyt korjata, mutta sitä ennen pitäisi saada valmiiksi paljon kaavioita ja teknisiä määritelmiä sisältävä diplomityö. Onneksi oikolukijoita on paljon saatavilla..;)
Olet oikeassa titteli ei ratkaise suoraan tekijän arvoa työmarkkinoilla, mutta paljon suuremmalla todennäköisyydellä saat osaajan vaativiin suunnittelu tai projektinvetotehtäviin palkkaamalla DI:n. Tästä mielipiteestä ei sitten pidä vetää hernettä nenään niiden 20-30% AMK- insinööreistä, jotka voisivat toimia DI:n kanssa yhtä vaativissa tehtävissä.
Täällä joku vertaili kaupallisenalan AMK ja yliopisto-opintoja. Kirjoittajan mielestä ero ei ole suuri. Olen mielessäni aina jaotellut kurssit puppaan ja kumulatiiviseen tavaraan. Puppaa on kaikki minkä kuka tahansa kadulta repäisty voi oppia lyhyessä ajassa lukemalla kirjasta hauki on kala. Kumulatiivista ovat kielet, matematiikka ja sen loogiset sovellukset joiden oppimiseen tarvitaan paljon pitkäjänteistä työtä, jota ei pysty helposti kirimään kiinni.
Kevyesti provosoiden sanoisin, että suurimmastaosasta ihmisiä voi tehdä kauppamiehiä, mutta harvemmasta DI:tä. Olen tutustunut kavereihin, jotka ovat yrittäneet opiskella DI:ksi kauppakorkean jälkeen ja en ole vielä yhdestäkään onnistuneesta kuullut.
Jostain syystä näissä opiskeasioissa ihmiset ovat hirveän herkkänahkaisia ja tästä syystä mitään objektiivista arviointia ei saisi suorittaa.TKK:lle menevät ne jotka osaavat jo valmiiksi laskea.
Kauppikseen on sitten mahdollisuuksia ilman mitään "erikoislahjakkuutta" - Nimetön
Warrior78 kirjoitti:
En tosiaan kuulu niihin L:n ylioppilaisiin ja suomenkielen osaaminenkin on ruostunut logiikan ja fingelskan kustannuksella (lue en ole hyvä enää suomenkielessä, mutta englantiakaan en osaa riittävän hyvin). Olen tosin tämänkin puutteen päättänyt korjata, mutta sitä ennen pitäisi saada valmiiksi paljon kaavioita ja teknisiä määritelmiä sisältävä diplomityö. Onneksi oikolukijoita on paljon saatavilla..;)
Olet oikeassa titteli ei ratkaise suoraan tekijän arvoa työmarkkinoilla, mutta paljon suuremmalla todennäköisyydellä saat osaajan vaativiin suunnittelu tai projektinvetotehtäviin palkkaamalla DI:n. Tästä mielipiteestä ei sitten pidä vetää hernettä nenään niiden 20-30% AMK- insinööreistä, jotka voisivat toimia DI:n kanssa yhtä vaativissa tehtävissä.
Täällä joku vertaili kaupallisenalan AMK ja yliopisto-opintoja. Kirjoittajan mielestä ero ei ole suuri. Olen mielessäni aina jaotellut kurssit puppaan ja kumulatiiviseen tavaraan. Puppaa on kaikki minkä kuka tahansa kadulta repäisty voi oppia lyhyessä ajassa lukemalla kirjasta hauki on kala. Kumulatiivista ovat kielet, matematiikka ja sen loogiset sovellukset joiden oppimiseen tarvitaan paljon pitkäjänteistä työtä, jota ei pysty helposti kirimään kiinni.
Kevyesti provosoiden sanoisin, että suurimmastaosasta ihmisiä voi tehdä kauppamiehiä, mutta harvemmasta DI:tä. Olen tutustunut kavereihin, jotka ovat yrittäneet opiskella DI:ksi kauppakorkean jälkeen ja en ole vielä yhdestäkään onnistuneesta kuullut.
Jostain syystä näissä opiskeasioissa ihmiset ovat hirveän herkkänahkaisia ja tästä syystä mitään objektiivista arviointia ei saisi suorittaa.Luin perin huvittuneena Warrior78:n kirjoituksen. Insinööri äänessä. Siis juuri se 5 % insseistä, joka pilaa muidenkin insinöörien maineen.
Warrior totesi, että suurimmasta osasta ihmisiä voi tehdä kauppamiehen, mutta harvemmasta DI:tä. Perin huvittavaa oli, että Warrior mainitsi "termin kauppamies", joka viitannee myyntiin ja markkinointiin. Tuo aiempi nimetön kuitenkin puhui sivuaineesta vero-oikeus, joka viittaisi lähinnä laskikseen pääaineena... Eroa pääaineilla on kuin yöllä ja päivällä.
Edelleen pyytäisin tutustumaan myös sisäänpääsyprosentteihin. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että tekniikan ylioppilaaksi pääsee lukemaan kaikki halukkaat... ja muutama sellainenkin joka haluaisi "isona olla joku aivan muu" kuin DI.
Edelleen Warrior78 on siitäkin tyypillinen insinöörien maineen mustaaja, että hän käsitteli antamallaan nimikkeellä puppa opintoja, joita hän ei erikseen eritelty. Puppaa tuntui hieman kärjistäen olevan kaikki Kaupallis-hallinnollinen, paitsi ehkä talousmatematiikka ja jotkin kansiksen matemaattiset kurssit. Olisipa perin huvittava nähdä, kun Warrior opiskeltuaan "hauki on kala-kirjan" suorittaisi esimerkiksi konsernitilinpäätöksen tentin (Kauppatieteellinen/laskentatoimi), yritysverotuksen tentin (Kauppatieteellinen/vero-oikeus) tai vaikkapa Yhteiskuntalaskentatoimen tutkimus opintojakson (Hallintotieteellinen/Finanssihallinto). - DI/KTM
Nimetön kirjoitti:
Luin perin huvittuneena Warrior78:n kirjoituksen. Insinööri äänessä. Siis juuri se 5 % insseistä, joka pilaa muidenkin insinöörien maineen.
Warrior totesi, että suurimmasta osasta ihmisiä voi tehdä kauppamiehen, mutta harvemmasta DI:tä. Perin huvittavaa oli, että Warrior mainitsi "termin kauppamies", joka viitannee myyntiin ja markkinointiin. Tuo aiempi nimetön kuitenkin puhui sivuaineesta vero-oikeus, joka viittaisi lähinnä laskikseen pääaineena... Eroa pääaineilla on kuin yöllä ja päivällä.
Edelleen pyytäisin tutustumaan myös sisäänpääsyprosentteihin. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että tekniikan ylioppilaaksi pääsee lukemaan kaikki halukkaat... ja muutama sellainenkin joka haluaisi "isona olla joku aivan muu" kuin DI.
Edelleen Warrior78 on siitäkin tyypillinen insinöörien maineen mustaaja, että hän käsitteli antamallaan nimikkeellä puppa opintoja, joita hän ei erikseen eritelty. Puppaa tuntui hieman kärjistäen olevan kaikki Kaupallis-hallinnollinen, paitsi ehkä talousmatematiikka ja jotkin kansiksen matemaattiset kurssit. Olisipa perin huvittava nähdä, kun Warrior opiskeltuaan "hauki on kala-kirjan" suorittaisi esimerkiksi konsernitilinpäätöksen tentin (Kauppatieteellinen/laskentatoimi), yritysverotuksen tentin (Kauppatieteellinen/vero-oikeus) tai vaikkapa Yhteiskuntalaskentatoimen tutkimus opintojakson (Hallintotieteellinen/Finanssihallinto).No totuushan on että kauppiksessa ei ole muuta vaikeaa kuin pääsykoe. Nyt olen vuoden lukenut kauppiksessa kun tarkoitus olis tehdä kaksoistutkinto ja pakko myöntää että helpolla on päässyt, lukee kirjan, käy tentissä ja sillä selvä. On tosi että teknilliselle otetaan paljon sisään mutta ensimmäisten 2 vuoden aikana suurin osa rupuporukasta karsiutuu ja motivoituneet ja osaavat valmistuvatkin joskus...
Täyttä puppua kauppiksessa ovat ainakin markkinointi (kokonaisuudessaan), johtaminen (suurimmaksi osaksi).... - Nimetön
DI/KTM kirjoitti:
No totuushan on että kauppiksessa ei ole muuta vaikeaa kuin pääsykoe. Nyt olen vuoden lukenut kauppiksessa kun tarkoitus olis tehdä kaksoistutkinto ja pakko myöntää että helpolla on päässyt, lukee kirjan, käy tentissä ja sillä selvä. On tosi että teknilliselle otetaan paljon sisään mutta ensimmäisten 2 vuoden aikana suurin osa rupuporukasta karsiutuu ja motivoituneet ja osaavat valmistuvatkin joskus...
Täyttä puppua kauppiksessa ovat ainakin markkinointi (kokonaisuudessaan), johtaminen (suurimmaksi osaksi)....Olisipa perin huvittava nähdä, kun DI/KTM (oikeasti ymmärtääkseni DI/kauppatieteiden yo.) opiskeltuaan "hauki on kala-kirjan" suorittaisi esimerkiksi konsernitilinpäätöksen tentin (Kauppatieteellinen/laskentatoimi), yritysverotuksen tentin (Kauppatieteellinen/vero-oikeus) tai vaikkapa Yhteiskuntalaskentatoimen tutkimus opintojakson (Hallintotieteellinen/Finanssihallinto).
Edelleen todettakoon, ottamatta kantaa siihen missä tai mikä on vaikeaa ja missä tai mikä ei, ei voi olla itseisarvo. Vain sillä on loppujen lopuksi merkitystä, että tuottavatko opinnot lisäarvoa itselle ja ympäröivälle yhteiskunnalle. - Warrior78
Nimetön kirjoitti:
Olisipa perin huvittava nähdä, kun DI/KTM (oikeasti ymmärtääkseni DI/kauppatieteiden yo.) opiskeltuaan "hauki on kala-kirjan" suorittaisi esimerkiksi konsernitilinpäätöksen tentin (Kauppatieteellinen/laskentatoimi), yritysverotuksen tentin (Kauppatieteellinen/vero-oikeus) tai vaikkapa Yhteiskuntalaskentatoimen tutkimus opintojakson (Hallintotieteellinen/Finanssihallinto).
Edelleen todettakoon, ottamatta kantaa siihen missä tai mikä on vaikeaa ja missä tai mikä ei, ei voi olla itseisarvo. Vain sillä on loppujen lopuksi merkitystä, että tuottavatko opinnot lisäarvoa itselle ja ympäröivälle yhteiskunnalle.Yritin viestilläni sanoa, että jos osaa jotain sellaista mitä ei kuka tahansa pysty nopeasti oppimaan on vahvemmalla pitkällä aikavälillä.
Kantani oli kyllä ehkä liian kärjistetty ja nostan ehdottamasti hattua esim. laskentatointa kauppakorkeassa pääaineenaan lukeville. Tiedän kyllä mitä puppa on, luin itsekin sivuaineena Johtamisen ja työpsykan keventääkseni hieman ohjelmaa TKK:lla. Mielestäni kursseilla käydyillä asioilla ei ole mitään osaamissuojaa vaan sinne olisi yhtä hyvin voinut roudata faijani, jonka pohjakoulutus on kansakoulu, no okei ehkä ne osittain englanninkieliset materiaalit olisivat olleet liikaa.
Syy miksi HKKK on kova juttu niin on tietysti se, että sinne hakee paljon todella kovaa opiskelijamateriaalia helpon ja rahakkaan elämän toivossa. Kovin haaste onkin lähinnä päästä sisään kyseiseen laitokseen ja jos sen riman ylittää on yleensä kyllin fiksu vetämään kurssit vasurilla. Kyseessä on sama illuusio kuin Tuta TKK:lla, mikään järki ei puhu sen puolesta, että sinne opiskelun vaativuuden puolesta täytyisi saada parhaat opiskelijat. Tutan opiskelijoiden suurin haaste opiskeluaikana onkin suorittaa se tekninen sivuaine.
Ja tottakai omaa ammattiylpeyttään täytyy pitää korkealla, mutta maailmaa kannattaa yrittää katsoa kohtuullisen objektiivisesti vaikka se välillä sattuukin. - Jer3
pauliina kirjoitti:
Aloittaja ei ainakaan tunnu kuuluvan niihin L:n ylioppilaisiin...ainakin mitä suomen kielen osaamiseen tulee...
Ja hohhoijakkaa, tällä hetkellä inssejä koulutetaan ihan liikaa. Ei siis ole p*skan vertaa väliä oletko dippi vai ihan tavis!Ehkä viestisi oli trolli mutta ainahan on mahdollista, että olet kotoisin lappeen Rannasta ja tykkät yhdys sana peleistä.
- kovapäinen aikuisopiskelija
Ensinnäkin kirjoituksesi oli kiinnostavaa luettavaa siinä mielessä, että sinä kommentoit asiallisesti ja myös perustelit kokemuksesi. Kiitos siitä.
Yllättyneenä luin siitä vaatimustasosta, jota kuvailit. Johan pääsee helpolla. No, en silti ole kade, sehän on ihan jees. Niinkuin sinäkin huomasit, jotain oli amk:ssakin jäänyt lueskelematta. Pikkuharjoitukset eivät riitä elävässä elämässä.
Saikkuopinnoissa joutuu vääntämään melko lailla ja oikeastaan saa käyttää kaikki käytettävissä olevat resurssinsa. Voihan siellä päästä helpollakin mutta sitten tulokset ovat skaalalla 1-2.
Niinkuin joka alalla, mehän emme opiskele tenttiä varten tai amk:lle vaan pääomaksi itsellemme. Mitä enemmän väännät, sitä suuremman tietomäärän hankit itsellesi työelämää varten.
Onko sillä keskustelulla mitään arvoa, jos me väännämme kättä, missä pitää minkäkin verran lukea? Onko opiskelu helppoa tai vaikeata amk:ssa, yliopistossa tai missä muussa laitoksessa hyvänsä? Sekin on aivan sama.
Kyseessä on aina kuitenkin yksilön kokemuksellinen asia. - muuttunut?
Akateemisista opinahjoista en omaa kokemusta, mutta AKM:ssa olen kolme vuotta opiskellut tekniikan puolella ja nyt neljäs alkamassa. Täytyy sanoa, että meillä on tahti ollut aivan eri kuin tuossa ekassa viestissä kuvailtu. Erityisesti ammattiaineissa saa muun opiskelun ohella tehdä kolmen kuukauden mittaisia harjoitustöitä ja tentteihinkin lukemistoksi tulee parisataa sivuisia teknisiä manuskoja.
Ehkä vauhti on koventunut kirjoittajan ajoista? Minkähän takia ne opettajat sitten aina valittavat siitä, kuinka hyvää opiskelija-aines oli vielä 90-luvulla!?- Amispelle
taidat olla vaan niin vähälahjanen että se ottaa sinulta enemmän aikaa oppia pikkuisia hommia
- joo
Amispelle kirjoitti:
taidat olla vaan niin vähälahjanen että se ottaa sinulta enemmän aikaa oppia pikkuisia hommia
"taidat olla vaan niin vähälahjanen että se ottaa sinulta enemmän aikaa oppia pikkuisia hommia"
No niinpä niin. Taas meni tämäkin lupaavasti alkanut keskustelu tähän. Ostakaa mersu, jos kaipaatte lisää pituutta, mutta älkää tänne sitä tulko venyttelemään. - Roooo
joo kirjoitti:
"taidat olla vaan niin vähälahjanen että se ottaa sinulta enemmän aikaa oppia pikkuisia hommia"
No niinpä niin. Taas meni tämäkin lupaavasti alkanut keskustelu tähän. Ostakaa mersu, jos kaipaatte lisää pituutta, mutta älkää tänne sitä tulko venyttelemään.Näitä tän tyylisiä keskusteluja ei ikinä tulla saamaan asiallisiksi.
Itselläni olisi useampi hyvä tarina 80-luvulta
"raskaan teekkariopiskelun ajoilta" ...
Ei niissä tarinoissa yötä päivää luettu, tehtiin kyllä kaikkea muutakin mitä nuorten miesten päähän aina pälkähti. - Nimetön
Roooo kirjoitti:
Näitä tän tyylisiä keskusteluja ei ikinä tulla saamaan asiallisiksi.
Itselläni olisi useampi hyvä tarina 80-luvulta
"raskaan teekkariopiskelun ajoilta" ...
Ei niissä tarinoissa yötä päivää luettu, tehtiin kyllä kaikkea muutakin mitä nuorten miesten päähän aina pälkähti.Tässä taas DI, joka edustaa sitä insinöörikunnan aatelia. Ymmärtää, että elämä on muutakin kuin kirjojen kanssa kykkimistä ja heikon egon pönkittämistä vajavaisilla tiedoilla keskustelupalstalla.
Hyvää jatkoa nimimerkille!
- Ulkopuolinen & objektii...
Työmarkkinoilla ei ole niin väliä, että onko Diplomi-insinööri, AMK-insinööri tai vaan muuten reipas nuorimies. Siksipä Warrior78 ehdotan, että "Keskity elämään".
- kysymys!
olenpa minäkin seurannut tätä keskustelua AMK vastaan yliopisto ja ensin huvitti mutta nyt jo vähän säälittää.
Siis eihän niitä voi vertailla keskenään, toinen on käytäntöön painottuva ja toinen teoriaan. Omalta alaltani voisin antaa esimerkin; AMK.sta valmistuu sairaanhoitajia, jotka tekevät käytännön hoitotyötä. Yliopistosta tulee terveystieteen maistereita, jotka tutkivat/puuhastelevat tämän teorian kanssa joka on tämän käytännön takana.
Periaatteessahan tässä on vain ja ainoastaan kysymys tämän kahtiajaon välisestä ristiriidasta, eli arvostetaanko käytäntöä vai teoriaa enemmän ja tässäkin hyvin pitkälle on kysymys mielipiteestä.
Kaikkihan tietävät, että mielipiteitä on juuri niin monta kuin on keskustelijaakin. Lopullista ja järkevää vastausta ei tähän AMK vs. yo koskaan saada, koska ainoita oikeita mielipiteitä ei ole.
Itse olen AMK sh ja TtM, enkä koskaan ole katsonut tarpeelliseksi vertailla kyseisiä koulutuksia keskenään. Toinen antaa valmiudet potilaiden hoitoon ja toinen sen hoidon kehittämiseen ja tutkimiseen. Ja se kumpi on parempi onkin sitten jo mielipidekysymys.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi614260Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1531799Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141503Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !351258Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1671056- 56904
- 76895
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.165823Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54811- 39781