Olen yrittänyt hakukoneilla hakea sivuja, joissa olisi tukea lapsettomalle avioeroajalle. Ilmeisesti väärällä hakusanalla.
Onko niin, että vain avioeroajat, joilla on lapsia, tarvitsevat tukea?? Itse ainakin tarvitsen tässä eroprosessissani tukea vaikka meillä ei puolisoni kanssa olekaan lapsia.
Jos joku on löytänyt jonkun hyvä sivuston niin - ehkä miljoonatta kertaa - voisiko siitä saada vinkin?
Onko niin, että vain avioeroajat, joilla on lapsia, tarvitsevat tukea?? Itse ainakin tarvitsen tässä eroprosessissani tukea vaikka meillä ei puolisoni kanssa olekaan lapsia.
Jos joku on löytänyt jonkun hyvä sivuston niin - ehkä miljoonatta kertaa - voisiko siitä saada vinkin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
siis mitä? Henkistä tukeahan saat läheisiltäsi? Tai julkisen sektorin terapiasta?
Taloudellista tukea saat sosiaalitoimistosta...
ja kelasta. Täällä kuule tukiea tulee aika hintsusti, enemmänkin vittuilua ja pään aukomista!
Voin omasta puolestani kertoa että jouduin jätetyksi ja luulin että järki lähtee. Sain paljon tukea läheisiltäni työtovereiltani ja ystäviltäni. Huomasin että puhuminen avoimesti omasta tilanteestani auttoi ja aika hoitaa loput.
En luullut kahdessa kuukaudessa selviytyväni näin hyvin, mutta olen todennäköisesti vahvaa tekoa enkä missään vaiheessa mennyt toimintakyvyttömäksi eli olen tehnyt samoja asioita kuin ennen eroa. Harrastukset työ ym. Jaksamista Sinulle
... sellaisia tukisivuja mitä on olemassa "lapsellisille" eroajille, en muista osoitteita mutta aikaisemmin täällä oli joku osoite sellaisille sivustoille. Mutta kun kaikilla eroajilla ei ole lapsia - ja siitä huolimatta ero tuntuu pahalta.
En tosiaan hae tältä palstalta tukea - sen olen huomannut, että (aihealueesta riippumatta) täällä tulee heti vain vittuilut päin naamaa. Ja se on juuri se mitä vähiten kaipaa tälläisessä tilanteessa.
Huvittavaa se vittuilu on sikäli, että eikös tuossa sheriffin nimen yhteydessä sanota nimenomaan, että pura itseäsi, kysy neuvoja tms.... ja täällä ollaan sitten tosiaan kuin susia toiselle. Jos joku uskaltaa purkaa pahaa oloaan ja haluta ystävällisiä neuvoja tai vain olkapäätä niin ei muuta kuin avokämmenellä päin pläsiä. :)
Eroperhe.net. Siellä voi kirjoitella kaikki eroa miettivät tai eroavat. Se on täynnä eronneita ihmisiä ja siellä tiedetään miltä se tuntuu, eikä tarvi olla niitä lapsia, siellä on sitten ihan omat palstat lapsiin liittyvissä asioissa.
Olen itse käynyt siellä kirjoittamassa. On tämä kyllä yhtä tuskaa ja ahdistusta. Helpottaahan se pikkuhiljaa, mutta kärsin kärsin ja vielä kerran kärsin. Saa nähä mitä tästä elämästä tulee. Nyyh.
Moi! Lapsettomille eronneille ei ole kovin paljon vaihtoehtoja, mutta netissä on RAY:n tukema paikka kaikenlaisille tukea tarvitseville:
www.tukinet.net
Rekisteröityminen on helppoa ja saat oman tukihenkilön. Eihän netissä kirjoittaminen ole sama asia kuin kasvokkain puhuminen, mutta löytyy sieltä ainakin jokin varaventtiili...
Toinen paikka on tietenkin seurakunnissa oleva perheasiain neuvottelukeskus, mutta asiakkaaksi voi olla vaikea päästä.
Kolmas vaihtoehto on sitten kriisipsykologi.
Omasta erostani on nyt kolme ja puoli kuukautta. Sieluun sattuu, kun toisen lähdön syytäkään en tiedä.
Odottelen nyt vastausta perheasiain neuvottelukeskuksesta, hyväksytäänkö minut asiakkaaksi. Itsen koen tilanteeni sellaisena, etten tarvitse niinkään psykologia kuin myötäeläjää, kuuntelijaa ja myötäkulkijaa.
Neljän vuoden yhteinen elämä ei ole mennyt ohi jälkiä jättämättä.
Tsemppiä elämääsi ja onnea avunsaantiin!
Moi.
Jos haluat jakaa tuntojasi lapsettomasta erosta, niin voit kirjoittaa minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected]