Tämä on teille, jotka utelette jatkuvasti pariskunnilta, koska heille tulee lapsia ja eikös heille nyt vieläkään...
Katsokaa uusin KODIN KUVALEHTI (ilmestynyt 22.8. alkavalla viikolla, en nyt muista pvm:ää) ja sieltä lehden keskipaikkeilta IHMISTEN KESKEN-palsta.
Siellä on erinomainen kirjoitus tästä utelusta, ja minä jatkan sitä aihetta nyt.
Hyvät "lapselliset" pariskunnat, yh:t ym. LOPETTAKAA lapsettomien parien piinaaminen seuraavien uteluin:
- no eikös teille vieläkään... joko kohta alkaa maha pömpöttää...
- kyllä se suhde on pielessä jos ei lapsia ole... siitä se vasta täydentyy...
- kunhan lapsia tulee, tiedätte, mitä elämä on... yövalvomiset ja muut... ettehän te elämästä mitään tiedä, kun ei ole lapsia... kyllä teidän nyt kelpaa mennä ja tulla mielenne mukaan.
jne. jne. loputtomiin. Itse olen katkaissut välit neljään (naispuoliseen) ystävättäreeni, koska en kerta kaikkiaan jaksanut enää selitellä, että me EMME HALUA lapsia ja piste! :) Se on meidän (ja kenen tahansa muunkin parin) AIVAN OMA ASIA, eikä siihen ole kenelläkään mitään nokan koputtamista!
Onko äitiydessä vallalla jotkut hormonit, jotka pehmittävät naisen pään niin, että hän katsoo asiakseen ruveta utelemaan ihmisiltä (lapsi)asioista entistä julkeammin? Mitä tahansa saa kysyä vai?
MIETTIKÄÄ hyvät ihmiset ennen kuin utelette! Saatatte pahoittaa myös sellaisten mielen, jotka tosissaan haluaisivat lapsia, eivätkä ole niitä saaneet! Usein niin on tapahtunutkin, tiedän siksi, että omasta kaveripiiristänikin löytyy tällaisia tapauksia.
Nyt tuli vaan kerta kaikkiaan mitta täyteen! Ei mammamafia saa vallita kaikkialla. Ensin vingutaan kun tulee valvottua yöt ja parisuhde (ja "paikat") väljähtyvät eikä seksi kiinnosta kun pitää öitä valvoa jne. jne. JA SILTI VÄÄNNETÄÄN LISÄÄ LAPSIA ja nimenomaan käytetään ilmaisua 'tehdä' eikä tajuta että lapsia SAADAAN JOS SAADAAN. Sitten ollaan kotona 3v/per lapsi ja veronmaksajat maksaa. Samalla vingutaan kun eivät rahat riitä yhtään mihinkään ja vielä on iiiiso asuntolaina maksettavana siitä perheasunnosta.
Tiedän että tämä viestini aiheuttaa kuohuntaa palstalla... olen vain niin kertakaikkisen kypsä siihen, miten "lapselliset" jyräävät työpaikoilla ym. lomineen ja sairauspoissaoloineen. esim. aina oletetaan että lapseton tuuraa/tekee ilman muuta ylimääräistä (tai ei aina ylimääräistäkään) "koska eihän sillänyt mitään muutakaan ole, kun sillä ei ole niitä lapsia."
HYVÄKSYN kotona lasten kanssa olemisen, päiväkodissa tauditkin tarttuvat helpommin ym. MUTTA EN HYVÄKSY sitä, että että äiti on 1-2 lapsen kanssa kotona ja muutama on tarhassa! Ja pahempaa, että molemmat vanhemmat ovat kotona ja KAIKKI LAPSET PÄIVÄKODISSA.
Nyt pitää jatkaa töitä :) palaan asiaan iltapäivällä. Toivon keskustelua aiheesta, mailiakin saa laittaa :)
Katsokaa uusin KODIN KUVALEHTI (ilmestynyt 22.8. alkavalla viikolla, en nyt muista pvm:ää) ja sieltä lehden keskipaikkeilta IHMISTEN KESKEN-palsta.
Siellä on erinomainen kirjoitus tästä utelusta, ja minä jatkan sitä aihetta nyt.
Hyvät "lapselliset" pariskunnat, yh:t ym. LOPETTAKAA lapsettomien parien piinaaminen seuraavien uteluin:
- no eikös teille vieläkään... joko kohta alkaa maha pömpöttää...
- kyllä se suhde on pielessä jos ei lapsia ole... siitä se vasta täydentyy...
- kunhan lapsia tulee, tiedätte, mitä elämä on... yövalvomiset ja muut... ettehän te elämästä mitään tiedä, kun ei ole lapsia... kyllä teidän nyt kelpaa mennä ja tulla mielenne mukaan.
jne. jne. loputtomiin. Itse olen katkaissut välit neljään (naispuoliseen) ystävättäreeni, koska en kerta kaikkiaan jaksanut enää selitellä, että me EMME HALUA lapsia ja piste! :) Se on meidän (ja kenen tahansa muunkin parin) AIVAN OMA ASIA, eikä siihen ole kenelläkään mitään nokan koputtamista!
Onko äitiydessä vallalla jotkut hormonit, jotka pehmittävät naisen pään niin, että hän katsoo asiakseen ruveta utelemaan ihmisiltä (lapsi)asioista entistä julkeammin? Mitä tahansa saa kysyä vai?
MIETTIKÄÄ hyvät ihmiset ennen kuin utelette! Saatatte pahoittaa myös sellaisten mielen, jotka tosissaan haluaisivat lapsia, eivätkä ole niitä saaneet! Usein niin on tapahtunutkin, tiedän siksi, että omasta kaveripiiristänikin löytyy tällaisia tapauksia.
Nyt tuli vaan kerta kaikkiaan mitta täyteen! Ei mammamafia saa vallita kaikkialla. Ensin vingutaan kun tulee valvottua yöt ja parisuhde (ja "paikat") väljähtyvät eikä seksi kiinnosta kun pitää öitä valvoa jne. jne. JA SILTI VÄÄNNETÄÄN LISÄÄ LAPSIA ja nimenomaan käytetään ilmaisua 'tehdä' eikä tajuta että lapsia SAADAAN JOS SAADAAN. Sitten ollaan kotona 3v/per lapsi ja veronmaksajat maksaa. Samalla vingutaan kun eivät rahat riitä yhtään mihinkään ja vielä on iiiiso asuntolaina maksettavana siitä perheasunnosta.
Tiedän että tämä viestini aiheuttaa kuohuntaa palstalla... olen vain niin kertakaikkisen kypsä siihen, miten "lapselliset" jyräävät työpaikoilla ym. lomineen ja sairauspoissaoloineen. esim. aina oletetaan että lapseton tuuraa/tekee ilman muuta ylimääräistä (tai ei aina ylimääräistäkään) "koska eihän sillänyt mitään muutakaan ole, kun sillä ei ole niitä lapsia."
HYVÄKSYN kotona lasten kanssa olemisen, päiväkodissa tauditkin tarttuvat helpommin ym. MUTTA EN HYVÄKSY sitä, että että äiti on 1-2 lapsen kanssa kotona ja muutama on tarhassa! Ja pahempaa, että molemmat vanhemmat ovat kotona ja KAIKKI LAPSET PÄIVÄKODISSA.
Nyt pitää jatkaa töitä :) palaan asiaan iltapäivällä. Toivon keskustelua aiheesta, mailiakin saa laittaa :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Muutaman kerran on hyviltä ystäviltä tullut kysyttyä ja kun vastaus on ollut etteivät halua niin siihen on utelut jääneet. Puolitutulta en menisi edes kysymään. Mielestäni ilman lapsia voi elää täyttä elämää, eikä lapset todellakaan ole elämän tarkoitus.
Toinen asia mikä myöskin on ärsyttävää, kun seurassa pienten lasten vanhemmat vaan puhuvat mitä kaikkea pienokaisensa ovat tehneet. Tuntuu, että eivät muusta osaa puhuakaan. Ei kaikkia välttämättä kiinnosta, eikä kukaan saisi terrorisoida esim. illanistujaisia kertomalla tarina toisensa perään jälkikasvunsa edesottamuksista.
Itselläni on kaksi lasta ja kolmas tulossa, mutta enpä koskaan ole tuputtanut tarinaa lapsistani kenellekään, joka asiasta ei ole kiinnostunut. Onneksi tuttavapiiriini kuuluu myös ihmisiä, joiden kanssa voi lapsista, raskaudesta, synnytyksistä ym. puhua vapautuneesti ja tietäen, ettei kuuntelija siitä pahastu.
Allekirjoitan tuon, yhden lapsen äitinä ja kolmen äitipuolena, aivan käsi sydämellä ja toinen käsi raamatulla!!
Plus lisäisin vielä... KUVAJOLUKORTIT!!! Missä pällistelee tonntupukuinen kumminkaiman lapsi toivottaen hyvää joulua!!
Kiitos, TAVALLINEN joulukortti!! Totta helvetissä se oma lapsi tuntuu olevan maailman kaunein, suloisin, viisain, söpöin jne!!! Mutta ei kertakaikkiaan enään JAKSA tekoihastuneena voivotella kiitosten kera lapsen suloisuutta ja VOI ETTÄ se on sitten NIIN TÄYDELLINEN LAPSI!!
KENELLÄKÄÄN (paitsi ehkä isovanhemmilla) EI KIINNOSTA!!!
käly ja hänen miesystävänsä kyselevät joka tapaamisella milloin hankimme lisää lapsia. olen ajatellut vastakysymykseksi milloin he menevät naimisiin,kun lapsiakin jo on.
Olet oikeassa. Minua ainakin loukkaa jatkuvat utelut.
Viimeksi veljeni vaimo totesi, että meille ei varmaan koskaan tule lapsia ja että kaikki hoivaamisen tarve kohdistuu meidän koiriin niin sen takia me ei kaivata lapsia. Lopuksi sanoi, ettei kaikkien tarvitsekaan tehdä lapsia.
Olisi tehnyt mieli sanoa siihen... niin ja kaikki ei saa lapsia vaikka haluaisi.
Jos oli pakko udella, niin hyvä kun sanoi ettei kakkien tarvitse tehdä lapsia. Hän ei kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että olemme saattaneet yrittää saada lasta vuosia.
Mulla sellainen ongelma, et kahden lapsen jälkeen on jääny pieni "pömppä". Ja multa kysytään aina silloin tällöin, et odotanko vauvaa. Se alkaa kans rasittaa.
Paras on kun eräs rouva kysyi koska syntyy. Ei siis et odotanko, vaan koska syntyy. Silloin kiehahti. Jos en olisi ollut tiskin takana (asiakaspalvelutyössä) olisin ladannut tuutin täydeltä. Kerran sanoin eräälle uskovaiselle naiselle uteluun vastaukseksi, et kuinka hemmetin laiha ihmisen tarttis olla, ettei siltä aina kysytä odottaako se.
Itse laitoin "tuubit kii" nuorimman jälkeen. Et siihen liittyen sanon seuraavalle, et en enää saa lapsia, kiitos kysymästä. Jos tajuais, ettei kaikki saa tosta vaan lapsia.
Se on jokaisen oma päätös ja muiden pitäis se hyväksyä.
Eihän se ihan PIENI voi olla.. siis se pömppä..? Saanko udella mistäpäin Suomea/ maailmaa olette itse kukin, minä olen kohta 32 eikä kukaan ole vielä ikinä kysynyt minulta tai mieheltäni koska saamme lapsia..? Ja herranen aika, jos joku luulisi minun olevan raskaana vaikken ole, varmaan vetäisin ranteet auki. Iik.
Kaikkia ei ole siunattu supermallin geeneillä. Et ole onnellinen kropastasi.
Toivottavasti pysyt myös hyväkroppaisena myös lasten jälkeen, mikäli sellaisia joskus teet....
Kuuna päivänä ei mieleeni tulisi udella muilta miksi ei ole lapsia tai koska on vauva tulossa, mutta en ymmärrä sitäkään että minulta udellaan miksi olen hankkinut näin monta. Jokainen eläköön omaa elämäänsä rauhassa.
Viime talvena olin paljon poissa töistä lapseni sairastelun takia, ja voin kertoa, että kyllä se minuakin häiritsi. Mieluummin olisin vienyt terveen lapsen hoitoon ja itse mennyt töihin. Minun töitäni ei kukaan tehnyt, eli kaikki ne tekemättömät työt odottivat minua tekemättöminä. Ikävintä oli se, että ylensä lapsen tervehdyttyä minä sairastin perään saman taudin. Joten poissaoloja tuli roimasti.Toivottavasti tuleva talvi on terveempi.
Lomiani en lapsen takia järjestä, vaan kun minulla on lomaa, niin on lapsellakin. Pienen lapsen kanssa se on helppoa, eri asia sitten koulujen lomat.
Henkilökohtaisesti minua ei häiritse työtoverieni sairauspoissaolot, mutta kylläkin krapula poissaolot, vaikka heidän töitään en juurikaan joudu tekemään.
Kyllä se yhteiskunnalle ja veronmaksajille tulee halvemmaksi, jos äiti hoitaa lapsiaan kotona. Vai mitä meinaat ruhtinaallisesta kotihoidontuesta jonka sain käteeni, eli n. 160 euroa kuussa. Enpä montaa kuukautta pystynyt olemaan sillä rahalla vaikka mieli olisikin tehnyt, joten työt ja kunnallinen hoitopaikka kutsuivat.
Me olemme kertoneet avoimesti siitä ettei meille tule lapsia (myös syyt, tehdyt toimenpiteet jne) lähisuvulle ja muutamalle sellaiselle henkilölle, jotka eivät varmasti pidä asiaa omana tietonaan vaan kertovat eteenpäin :) Olemme siis välttyneet näiltä milloin te ehditte lapsia tekemään kyselyiltä. Ennemminkin ihmiset tuntuvat nyt kysyvän lapsettomuudesta yleensä ja olen saanut sen kuvan, että kysyjiä huolettaa mahdollinen lapsettomuus omalla kohdallaan tai lähipiirissä.
Adoptioon ryhtymisestä olemme kertoneet samalla tyylillä ja nyt kieltämättä saa olla joka käänteessä korjaamassa (varsinkin miespuolisille) ettei lapsi siltikään tule tilaamalla pikatoimituksena ensi viikolla. Mutta ainakin toistaiseksi kysymyksiin on ollut mukava vastata.
Sääli et sun vanhemmat on halunnu lapsia... Kyllä tommoset uraihmiset on sit hauskoja, oikee hauskaa yksinäistä elämää toivottelen sulle. Katko ihmeessä välit kaikkii ystäviis nii voit rauhassa olla iha mitä mieltä millonki haluut
No siinä tuli taas niin kaikkien kliseiden äiti: jollei ole tehnyt lasta, on uraihminen. Ja se jos mikä olisikin paheksuttavaa. Ja yksinäisyydestä: on paljon vanhuksia, joita käydään katsomassa (lasten toimesta) hampaat irvessä. Ei lapsia sitä paitsi pidä siksi tehdä, että ei olisi vanhana yksin - todella itsekäs ajatus.
Minä toivottelen sinulle suurempia aivoja.
Itsellä se tilanne että miehen sisaruksilla kaikilla on enemmän lapsia kuin meillä ja utelevat jatkuvasti että milloinkas teille? Monasti on sanottu että ei enää koskaan, mutta ei tunnu menevän perille. Tosin joskus ajatuksella leikittelen vaikka en todella halua hankkia/saada lisää lapsia tunne, vahinko olisi eri asia.. Vielä kun lauseeseen laitetaan "ei tuosta emännästä heti arvaakkaan vaikka olisi jo piankin tulossa.." tekisi mieli livauttaa korville. Viimeksi meni hermot ja sanoin jo että ei sitä arvaakkaan miten tökerösti käyttäytyvä jää ilman kahvia kylässä!
Itse kyllä lankeaa tuohon uteluun välillä ja kun vielä on siunattu jollakin arvausgeenillä niin haistaa raskaana olevat ja monasti tulee kysäistyä. On oikein pitänyt opetella ettei heti törväse epäilyjä ilmaan vaikka syytöntä en ole koskaan epäillyt!
Kiusallinenhan tilanne on oikeasti niille joille toivottua vauvaa ei kuulu yrityksistä huolimatta.
Keskenmeno taas puolestaan lyö lukon juttuihin täysin. Kukaan ei kysele eikä utele sen jälkeen mitään, ei edes kuinka menee.. Ja kun uudesta odotuksesta kertoo kaikki ovat vaisuja ja onnittelut tulee aika kitsaasti. On vähän spitaalinen olo..
Lapsettomuudesta vielä; sellaisen jolla on lapsia on tavallaan vaikea käsittää että joku ei tahdo samaa. Lapsista on paljon iloa yms jota ei oikeasti mistään muusta samalla tavalla saa. Lemmikki voi olla hellyyden korvike ja hoivaaminen tulee hoidettua sillä, mutta ei se koskaan sama ole. Vähän harmittaa että toiselta jää jotakin isoa kokematta..
Lapsettomuus muuten kelpaa syyksi moneen asiaan! Esim eroon kelpo syy on lapsettomuus ja moneen muuhunkin vaikka itseasiassa syyt ovat muualla voivat ulkopuoliset asian niin tulkita pätevästi. Pettäjääkään ei tuomita niin rankasti jos ei lapsiakaan ole jne.. vielä kun toinen löytää uuden parin ja tekeekin niitä lapsia alkaa toisella olla kuumat paikat. Jos molemmat tahoillaan uudessa suhteessa saakin lapsia taas tuumataan että olisivat säästyneet erolta jos olisivat älynneet hankkia lapsia aikanaan.. aika yksioikoista, mutta ikävän usein toistuvaa..
vertaappa muuten äitiyttä ja uuden auton hankkinutta miestä. Samaa sorttia, mutta kesto lyhyempi..
Vai lankeat sinä uteluun välillä...niinhän te lapselliset tapaatte tehdä. Kirjoitat, että on vaikea ymmärtää, miksi joku ei halua lapsia. Eikähän ihmisten ole aina vaikea ymmärtää erilaisuutta? Siitähän tässä oikeasti on kyse. Enkä todellakaan usko, että teitä lapsellisia niin harmittaa, että joltain jää kokematta jotain niin isoa, vai miten sen laitoitkaan. Tuskinpa te niin mahottoman jaloa porukkaa olette.
noin katkeran oloisia..
Kyllä varmasti me lapsettomuuden valinneet jäämme jostain kokemuksesta paitsi. Mutta onko teidän lapsellisten mieleen koskaan tullut sellaista ajatusta, että kaikki eivät edes _halua_ tietää, millaista se on, kun on lapsia?
Itse en näe yhtään positiivista puolta lapsen hankkimisessa. Tarpeeksi olen ympäristöäni havainnoinut asian todetakseni.. katsellut isoveljieni perhe-elämää jne. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta se vaan ei ole minua varten.
Mielestäni lemmikkejä ja lapsia ei voi verrata keskenään. Ne ovat eri asia. Minä haluan hoivata lemmikkejä, en lapsia. Eikä kukaan voi tulla sanomaan toisen puolesta, onko lemmikki tärkeämpi kuin lapsi, nämä ovat aina subjektiivisia asioita ja ihmiset kokevat eri asiat eri tavoin. Miksi lemmikki olisi hellyyden korvike? Eikö lapsikin voi olla yhtä lailla sellainen?
En ymmärrä sitä, kun lapsia haluamattomat leimataan itsekkäiksi. Epäitsekkäistä syistäkö lapset sitten hankitaan? Itse olen ainakin hyvin vastuuntuntoinen ihminen, enkä ala hankkimaan lapsia siksi, kun pitäisi kokea jotain tai kun ympäristö painostaa tms. En nyt kuitenkaan tarkoita, että lapsia sen takia hankitaan (toivottavasti ei!) vaan uskon, että ainakin suurin osa lapsia hankkivista haluavat todella sen lapsen ja niin sen asian pitää ollakin.
En vihaa lapsia, lapset ovat ihan kivoja. En vaan halua omia sellaisia.
Luulisi teidän äitien ja isien olevan onnellisia, kun ihmiset jotka eivät lapsia erityisemmin halua, eivät niitä hanki. Eikö se ole hyvä juttu niiden syntymättömien lasten kannalta?
Lapsia haluamattomien mielipiteissä minua ärsyttää hieman se, että monilla heistä (meistä? =) on tapana sanoa, että "lapselliset" ovat kateellisia lapsettomille. Ei tässä mielestäni ole mitään kateellisuutta puolin tai toisin, vaan enemmänkin kaksi maailmankuvaa vastakkain. Kumpikaan ei ole toistaan parempi tai pahempi.
Kunnioitettaisiinko toistemme erilaisuutta, ei viitsittäisi olla rasisteja, jooko? :)
heips. olin kummityttöni "vara äiti" melkein puoli vuotta. kyllähän hänen oikea äiti tietenkin syötti hänet ja muuta mutta kun oli maatila, huusholli ja sisarukset hoidettavana niin kiirettä piti kesän ajan. olihan se mieluinen tehtävä tavallaan "oma vauva". valvottiin yöt ja päivät jos oli maha kipeänä tai ei vain nukuttanut. joten ei se aina ole niin että kun ei ole omia niin ei myöskään tiedä mitään lapsista ja yövalvomisista ja syötöistä ja kaikesta muusta...
Olen jostain joakus lukenut, että esim. homot ja narkkarit ovat ryhmiä, jotka "värväävät" mielellään joukkoihinsa lisää väkeä. Olen myös lukenut että äidit soveltuvat tällaiseksi ryhmäksi myöskin. Jokainen meistä on kokenut sen, "kyllähän te pärjäätte, hankitte lapsen vaan" jutut.
Mistä sitten johtuu tuo värvääminen. Olen lukenut että se on sen syytä, että ihminen on jotain mitä EI haluaisi olla. Eli tavallaan häpeää itseään ja samalla hankkii joukkoon muita, jotta olisi itsellä vähemmän hävettävää tai muitakin joilla asiat ovat yhtä huonosti kuin itsellä...
Minusta tuo oli looginen selitys sille, miksi siitä pitää nähdä vaivaa, saako joku lapsen vai ei. Ja miksi joku kannustaa muita sellaiseen, mistä kuitenkin itse kärsii.
Sanottakoon tähän loppuun vielä, ennen kuin joku ehtii taas tänne yleistyssyytöksineen, että tämä koskee niitä äitejä, joilla on tapana puolustella äitiyttä muille, suostutella muita samaan jamaan. Ei muita äitejä.