Haluaisin etenkin miesten kommentin seuraavaan asiaan. Kun on jäänyt kiinni ja petetty on antamassa/ on antanut asian anteeksi, mitä ajatuksia se pettäjässä herättää? Tuleeko fiilis, että tämänhän voi tehdä uudestaan, kun näin tästä selvisi..slviän seuraavankin kerran? Itse kaiketi painin juuri tämän kysymyksen kanssa eniten etten pysty asiaa unohtamaan. Mieheni kertoo, ettei asia ole näin, mutta luottamus on hukassa. Miksi uskoisin. Nauraa vielä partaansa aikanaan, että olipa tyhmä akka. Olenko, kun näin ajattele?
Kaikille pettäjille kysymys?
Epäuskoinen
102724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
niin tekee uudestaankin. Okei ei aina, mutta todelliset muuttujat ovat erittäin harvassa ja sen huomaa ulospäin jos ihminen oikeasti muuttuu. Sanojahan meillä on kaikilla antaa, mutta ne teot...
Minä päätin ensin, että annan anteeksi. Huomasin sitten, etten kykene siihen. En halua asian piinaavan minua ja tulevan mieleen aina kun hän katsoo minua hellästi silmiin, silittelee ja sanoo rakastavansa. Menetän ihanan miehen, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Jos pysyisimme yhdessä kuolisin hiljalleen sisältä ja epäilisin hänen rehellisyyttään.
luulen joutuvani tekemään.Tuskin koskaan pystyn täysin luottamaan sanojen ja katseiden aitouteen tai siihen, että osa niistä ei kuulu jollekkin toiselle, vaikkapa vain ajatuksissa.
Vaikeaa, mutta ehkä loppujen lopuksi helpottavaa.
juuri minun fiilarini. Rakastamisen puolesta voi kyllä antaa anteeksi, mutta omanarvontunnon puolesta ei voi. Ei kerta kaikkiaan, pettäminen on todellinen rikos.
Tiedän että tämä naine jota niin rakastin, oli antanut minulle jotain mitä en välttämättä voi enää löytää. Mutta minun on pakko kanssa tämän jälkeen lähteä, vaikka yksinäisyyteen, mutta en vain voi enää..
Yritin yritin ja vielä kerran yritin, lastenkin takia, mutta aina nousi silmien eteen kuva miehestäni ja vieraasta naisesta hommissa. Erohan siitä tuli.
.. kerrottiin että pettäjä on aina pettäjä, mutta ei se välttämättä automaattisesti ole aina niin. Tosin vaaditaan sitä muutosta, mutta minun kohdallani kävi niin, että annoin anteeksi ja se kannatti. Nyt vuosia jälkeenpäin päätös osoittautui oikeaksi, rakastan edelleen miestäni ja tiedän, ettei hän minua petä.
Itsekin petin häntä kerran, jäin kiinni ja sain anteeksi. Ja ajattelin todellakin niin, että luojan kiitos tämä typerä teko on tullut anteeksiannetuksi, enkä enää koskaan tule olemaan niin typerä.
Pahoittelen, että joudun antamaan vastaukseni naisnäkökulmasta!!
Ehkä se yksi kännissä väärästä osoitteesta herääminen pelästytti meidät molemmat omissa "tapauksissamme", tai ainakin havahdutti siihen, että toinen on se oikea, eikä häntä kannata/voi pettää.
Minä siis en enää voi pettää, mutta toisalata se yö muutti minua. Katkeruuteni miestäni kohtaan katosi(hän kun kerkesi ensin pettämään), olen enää vähän katkera itselleni, että tein sen.
Itse jaan ihmiset tasan kahteen luokkaan: 1. niihin jotka ovat joskus pettäneet ja 2. niihin jotka eivät ole koskaan pettäneet. Luokka 1:sen ihmisiin en luota pätkän vertaa. Laita miehesi vaihtoon.
Jos olisin tiennyt mitä seurauksia on kun menín humalassa naimaan puoli tuttua naista,en olisi sitä koskaan tehnyt enkä koskaan enää tee.Vaimoni on aivan poissa tolaltaan hän sai meidät kiinni lahes rysänpäältä!
Olemme olleet yhdessä parikymmentä vuotta ja rakastan vaimoani mutta en tiedä mikä himo iski kun tuli tilaisuus.
Olemme puhuneet asian läpi niin perusteellisesti ja yksityis kohtia myöten, varmaan kukaan ei ole joutunut niin perusteellisesti tekemisiään kertomaan.En tiedä onko se auttanutmutta eteenpäin ollaan menty. Aikaa on nyt kulunut kiinni jäämisestä pari kuukautta ja kyllä luulen että me selviämme tästä.
Jos rakastatte aviopuolisoanne niin alkää leikkikö tulella,se ei välttämättä pääty onnellisesti!
..toivoa antava vastaus. Kiitos siitä, toivottavasti joku muukin on oppinut läksynsä(oma mieheni). Yritän vielä ymmärtää.
Petin miestäni kauan sitten, mutta kerroin asiasta hänelle vasta jokunen aika sitten. Mieheni sanoo yrittävänsä tulla toimeen asian kanssa, koska haluaisi olla kanssani. Minussa tämä mahdollinen anteeksianto synnyttää häpeää, koska mielestäni en ole ansainnut miestäni tekoni jälkeen, eikä hän ole todellakaan ansainnut mitään näin kamalaa. En todellakaan ajatele, että jiihaa nyt sitten lähden uudelleen pettämään, kun sain anteeksi! ensinnäkin pelkään etten saa asiaa anteeksi ja jos saisin niin osaisin varmasti olla kiitollinen uudesta mahdollisuudesta, vaikkakin syyllisyys teosta jäisi varmasti kalvamaan. Minun tapauksessani oli yhdestä suunnittelemattomasta illasta. Jos haluaisin olla muiden miesten kanssa, niin lähtisin suhteesta, ja siksi en ajattele että teenpä näin uudelleen, koska saan kuitenkin anteeksi. Pettämisen jälkeen olen tutkiskellut itseäni paljon. mitä pitemmälle pääsen tutkiskeluini, sitä enemmän vihaan itseäni tämän asian vuoksi. Miten minä joka VIHAAN pettämistä, päädyin itse väärintekijäksi. Jos pettämisestä jotain "hyötyä" (ikävästi sanottu) oli, niin se että tajusin tunteideni syvyyden miestäni kohtaan. Tuntuu pahalta, että minun piti pettää juuri tässä suhteessa,elämäni tärkeimmässä suhteessa. Antaisin niin paljon, että saisin takaisin sen illan ja voisin muuttaa kaiken. Sillä vaikka saisin anteeksi, pitäisin itseäni aina huonompana ihmisenä kuin kumppaniani(mitä tietysti olenkin).Ajattelisin aina että kumppanini on huonomman ihmisen kanssa, mitä ansaitsisi. Kamalaa! Kamalimpina syyllisyyden hetkinä on vaikea elää sen asian kanssa että on näin paha ihminen. Haluan että mieheni voi olla onnellinen. Elän siksi ristiriitaisuuden keskellä: tiedän että mieheni olisi onnellisempi jonkun muun kanssa, mutta rakastan häntä niin paljon että haluaisin kuitenkin olla hänen kanssaan, vaikka tiedänkin että hän ansaitsisi paljon parempaa. Jos mieheni antaisi minulle anteeksi, haluaisin yrittää tehdä hänet onnelliseksi, sillä sitä minä olen häneltä saanut ja paljon. Tiedän että haluan elämältäni juuri tätä suhdetta, mutta pelkään että pilasin jo kaiken.
Sinun tilanteestasi on vaikea sanoa mitään kun en tiedä tilannettasi tarkemmin. se on varmaan aika yksilöllistä. Itse varmasti tiedät parhaiten, puhuuko hän totta, koska tunnet hänet.