(Laitoin tämän tekstin myös bi-palstalle, mutta laitan tämän vielä tähänkin, jos lukijoita olisi sitten enemmän.)
Mulla on masentava ongelma liittyen tyttöystävän löytämiseen. Olen itse täysin hetero ja fyysisesti miehekäs. Luonteeltani olen kuitenkin melko sukupuolineutraali/feminiininen. Olen aina ihastunut vain poikatyttöihin, jotka ovat tietenkin selvässä vähemmistössä kaikista naisista. Olen kiinnostunut nimenomaan poikamaisista, enkä miehekkäistä naisista. Niiden välillä on suuri ero.
Musta on alkanut tuntumaan, että yksikään poikatyttö ei voi olla täysin hetero. Ongelma on siinä, etten halua seurustella naisen kanssa, joka katselee toisia naisia. Olen jo aika maassa asian takia, koska jokainen voi äkkiä laskea, että poikatyttöjä on todella vähän ja kun heistä vielä lasketaan pois bi-seksuaalit ja lesbot, ei jää montaa naista jäljelle.
Eli löytyykö teistä poikatytöistä täysin heteroita? Kirjoittakaa ihmeessä tänne. Olen jo melkein luovuttanut tässä asiassa.
Mulla on masentava ongelma liittyen tyttöystävän löytämiseen. Olen itse täysin hetero ja fyysisesti miehekäs. Luonteeltani olen kuitenkin melko sukupuolineutraali/feminiininen. Olen aina ihastunut vain poikatyttöihin, jotka ovat tietenkin selvässä vähemmistössä kaikista naisista. Olen kiinnostunut nimenomaan poikamaisista, enkä miehekkäistä naisista. Niiden välillä on suuri ero.
Musta on alkanut tuntumaan, että yksikään poikatyttö ei voi olla täysin hetero. Ongelma on siinä, etten halua seurustella naisen kanssa, joka katselee toisia naisia. Olen jo aika maassa asian takia, koska jokainen voi äkkiä laskea, että poikatyttöjä on todella vähän ja kun heistä vielä lasketaan pois bi-seksuaalit ja lesbot, ei jää montaa naista jäljelle.
Eli löytyykö teistä poikatytöistä täysin heteroita? Kirjoittakaa ihmeessä tänne. Olen jo melkein luovuttanut tässä asiassa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yksi ilmoittautuu. Puhdas hetero, treenaa salilla, pelaa kiekkoa, työskentelee poliisina, armeija käytynä = minä! Ja seurustelen maailman ihanimman miehen kanssa, täysi unelma.
Mistä olet näitä poikatyttöjä hakenut? Salilla meitä ainakin on ja kyllä osan tunnistaa pukeutumisesta/ulkonäkötyylistäkin kylillä talsiessaan.
Miksi sinua häiritsee se että naisystävä ei ole täysin hetero? Minusta sun kannattaisi kokeilla sinkkuna kohdata tämä sun fobiasi..Ehkä pääset siitä yli (mielelläsikin, maybe), ehkä ET, mutta ainakaan et tuomitse ennakkoluulojesi takia. Eli mene ihan rohkeasti katsomaan aikuisviihteen naisia toistensa kimpussa (vain katselijana, parempi suojautua HIViltä jne.!). Voi olla että häpeät omia salaisia fantasioitasi, etet edes myönnä niitä itsellesi.
Biseksuaalisuus on etuoikeus ;) Double-Fun!
Ainahan se menee niin, että kun nainen sanoo, ettei halua miehen olevan bi-seksuaali, kaikki naiset vastaavat yhdestä suusta että "Sulla on oikeus olla ihan mitä mieltä vaan ja niin sen pitää ollakin, kaksi miestä hyi hitto! Miesrakkaus on iljettävää, miesrakkaus on luonnotonta".
Sitten ku mies kirjottaa, ettei halua naisensa kattovan toisia naisia, niin heti mies tuomitaan ahdasmieliseksi, "tyttörakkaus on kaunista, tyttörakkaus on luonnollista".
Ihminen yksilönä, mies tai nainen, tuntee ja tietää mitä hän on. Ennemmin tai myöhemmin. Jos kohtalo määrää jostain henkilöstä homon, olisi väärin muita ja itseä kohtaan teeskennellä heteroa. Samoin jokaisella on oikeus suhtautua kuten suhtautuu asioihin.
Henk.koht. en hätkähtäisi miehen bi-kokeiluja, kunhan olisi straight mun seurassani. Pettämiskysymys on sitten vaikeampi jos kokee ettei osaa päättää kumpaa tahtoo tällä erää.
Minua lähestyvät enimmäkseen sentyyppiset heteromiehet jotka pitävät heteronaisista, binaisista ja varmaan jopa myöskin lesboista. Eli lähinnä kai esineellistävät naisia niin alentavasti että aina on objekti, riippumatta subjektiivisesta mobiilisuudestaan.
Minä olen aina rakastanut autoja ja moottoripyöriä!
Olen tykännyt käydä salilla.
Olen aina työskennellyt miesvaltaisilla aloilla.
Ja...
Siviilissä kuljen korkokengillä, mini- ja muilla hameilla, avokaulaisissa puseroissa, pehmeissä pörröneuleissa, meikattuna, kynnet lakattuna, kiharapilvi kasvojen ympärillä...Näin etenkin kun lähden ulos, tanssimaan, tuulettumaan...
Siksi sinä et meitä löydä kun osaamme olla erilaisia eri tilanteissa. Et kai ihan oikeasti luule että poikamainen heterotyttö olisi ihan joka paikassa asustettuna pojan näköiseksi?!
Miksi en saisi olla nätti marilyn monroe-tyyppi välillä? Miksi tulkitset minut bimboksi vain asuni perusteella, yhdessä illassa?
Tutustu meihin, bimbon näköisiinkin...
Enpä tiedä, luokittelevatko muut minut poika- vaiko miesmäiseksi, mutta naisellinen en ole. Koen itseni sukupuolineutraaliksi, ja sellaisena pyrin esiintymään, mutta mitäpä tästä seuraa? No, sitä että minut käsitetään lesboksi.
On myös ollut aika kiusallista kun pari säälittävää pojanrimpulaa on nähnyt minut ja perusystävällisen asenteeni helppona ihastumiskohteena. Päättelyketju tämän takana kulkee ilmeisesti näin "olen säälittävä rimpula" > "tuo tuossa on epätyypillinen tyttö" > "epätyypillisellä tytöllä ei ole suhdetta" > "epätyypillinen tyttökin on siis säälittävä rimpula" > "tuo on varmasti niin säälittävä rimpula että se vain ilahtuu jos osoitan kiinnostukseni". Huh huh. Saatan olla monia asioita, mutta säälittävä en sentään.
Heterolaatikkoonkin tulee ruksi. Tytöt ovat ihan kivoja, mutta minkäänlaisia kiksejä en niistä saa. Niin se kuule on, mies hyvä, että vaikeuksia seuraa heti jos ei ole selkeästi luokiteltavissa valtaväestöön. Pitänee kirjoittaa punaisella tussilla otsaani "hetero, kaikesta huolimatta" jotta ei tarvitsisi ihmisten turhaan kuluttaa aivokapasiteettiaan arvailuun.
Heteronaiset katselevat muita naisia paljon pakkomielteisemmin kuin bi:t. Visuaalisina ärsykkeinä etenkin tyyli, rintojen koko, meikkaus, laukkujen merkit.
Olen aina ollut poikatyttö, mutta nykyisin naisellisuus on vienyt voiton. Ihan hempukaksi en ole ruvennut,mutta esimerkiksi isot ja näyttävät rintani ajavat minut aina femiiniksi oli suhteeni sitten naiseen ja mieheen. Alkuperäisen kysymyksen vastaus omalla kohdallani on, että kyllä, poikatyttö tässä tapauksessa on bi. Tulee mieleen että kysyjällä on äärettömän heikko itsetunto, joka pelkää etukäteen kummaltakin suunnalta mahdollisesti tulevia uhkia. Vika on siis enemmänkin hänessä joka pelkää erilaisuutta, eikä niinkään hänessä joka on enemmin tai vähemmin erilainen. Itse pidän omaa biseksuaalisuuttani pelkästään positiivisena ja katsantokantoja avartavana ominaisuutena. Alkuperäiselle vielä, että olen kyllä niin paljon miehistäkin kiinnostunut, että saan käytökselläni hunajan valumaan heiltäkin, joten seksuaalisena ominaisuutena biitä ei voi pitää kapaealaisena.
"Alkuperäiselle vielä, että olen kyllä niin paljon miehistäkin kiinnostunut, että saan käytökselläni hunajan valumaan heiltäkin, joten seksuaalisena ominaisuutena biitä ei voi pitää kapaealaisena."
Itserakkaus paistaa melkoisesti. Sinulla taitaa itselläsi olla pahemman laatuisia itsetunto-ongelmia. Tyypillisen itserakas nainen olet: "Siis ku mä oon niiiin IHANA, ettei KUKAAN voi vastustaa mua!!!"
Ei varsinaisesti itserakkaus vaan itseeni tyytyväisyys. En todella edes luule saavani koko maailmaa polvilleen, eikä ole edes tarkoitus, joten varmasti on niitä jotka voivat minua vastustaa. Enhän minäkään kaikkia lähde edes kokeilemaan. Itsetunnossani ei ole oikeastaan mitään vikaa, olen kuten sanoin, itseeni tyytyväinen, osaan suhtautua omiin puutteellisuuksiini tyynesti,vastoinkäymisiin melko rakentavasti.
Käänteinen psykologiasi ei nyt oikein toimi, mutta jos sinä huvitut todella omista oivalluksistasi noin :D paljon niin varmaan se on sinulle hyväksi ja suotavaa.
Tarkennan vielä mitä tarkoitan poikatytöllä. Hieman poikamaiset kasvot, joista löytyy oikeasti piirteitä, toisin kuin ns. perinteisillä naisilla. Perinteisen naisellisissa kasvoissa ei ole mielestäni tarpeeksi piirteitä. Monet miehethän näyttävät komeilta/komeahkoilta täysin meikittä, koska heillä on jyrkemmät kasvon piirteet. Sen takiahan naiset meikkaavat, että saisivat itselleen enemmän piirteitä, kasvoja korostetaan meikin avulla. Monella miehellä on kauniit silmät luonnostaan, kun taas monen naisen täytyy tuhrata meikkien kanssa saadakseen silmänsä "esille". Poikamaisilla naisilla on useammin luonnostaan kauniita piirteitä, ts. jyrkemmät kasvonpiirteet.
Näyttelijä Catherine Zeta-Jones on hyvä esimerkki perinteisestä naisesta, joka meikkaa voimakkaasti ja jolla on hyvin tasaiset kasvonpiirteet, eikä ollenkaan luonnollista "syvyyttä" tai "korkeuseroja". Näyttelijä Kirsten Dunstilla sen sijaan on kasvoissa juuri sitä syvyyttä. Angelina Jolie puolestaan edustaa poikamaisissa naisissa skaalan toista ääripäätä. Joliessa on jo hieman jätkämäisyyttäkin.
Poikamainenkin nainen saa meikata, jos haluaa. Kokonaisuudessaan se nainen, josta kiinnostun, ei ole mikään tarkkaan rajattu lista ominaisuuksia. Nainen voi olla poikamainen myös isorintaisena. Nainen saa olla myös pienirintainen, mutta ei missään nimessä täysin lauta.
Poikamainen/solakka vartalo pitää olla (en kuitenkaan hae täydellisyyttä) ja tiettyyn pisteeseen saakka poikamainen käytös. Viimeisellä tarkoitan sellaista suoraa ja välitöntä käyttäytymistä, ei kiinnosta se perinteinen kissa-hiiri-leikki, missä nainen vielä kaiken kukkuraksi vaatii mieheltä ajatustenlukijan kykyjä. Pieni ujous ei haittaa, kunhan pystyy juttelemaan rennosti asiasta, kuin asiasta (tämä ei ehkä olekaan niin poikamainen ominaisuus).
Ja aktiivinen minun suhteen, eli naisen täytyy oma-aloitteisesti näyttää tunteensa, eli koskettelee ja halaa paljon. Minulle ei riitä se, että nainen halaa minua vain silloin, kun minä halaan häntä ja pitää kädestä vain silloin, kun minä otan häntä kädestä kiinni. Myös sitä osaa poikamaisesta käytöksestä haluan, että nainen on hellä ja huomaavainen. Näitä ominaisuuksia minun on vaikea mieltää naisellisiksi. Monet naiset halailevat kyllä lemmikkejään ja toisia naisia, mutta miehet ovatkin sitten asia erikseen.
En todellakaan vaadi, että naisen täytyy olla kiinnostunut autoista, urheilusta tai vastaavasta. Se, mistä nainen on kiinnostunut, ei vaikuta kiinnostukseeni. Itseäni ei kiinnosta yhtään tekninen puoli autoissa (hienon auton kyllä tunnistan), tietokoneet syvällisemmässä mielessä (minulle riittää netti), eikä urheilu (joskus seurasin jääkiekkoa, en enää ja Formula 1:set on mielestäni täysin järjetöntä touhua; autot ajavat tuntikausia ympyrää ja ohitukset tapahtuvat korkeintaan silloin, kun edellä-ajava käy varikolla. Toisaalta en minä muutenkaan jaksaisi sellaista seurata).
Ja lopuksi... En halua loukata, mutta armeijan käynyt nainen pistää minulla hälytyskellot soimaan. Olen suorittanut asevelvollisuuden armeijassa, enkä viihtynyt siellä ollenkaan, koska minua ei kiinnosta alkaa puolustamaan kotimaatani asein. En halua tappaa toisia ihmisiä.
Yleensähän naisessa, joka jaksaa lähteä armeijaan ja vieläpä vapaaehtoisena, on myös sitä maanpuolustushenkeä, eli haluaa tarvittaessa tappaa toisia ihmisiä. En tarkoita tällä sitä, että sellainen mies tai nainen olisi muuten aggressiivinen tai sotahullu, mutta jos kerran ihminen käy armeijan ja sanoo pitävänsä siitä, mitä se edustaa, hän on silloin valmis tappamaan isänmaan puolesta.
Armeijaa puolustavilta on kaksinaismoralismia kierrellä sen ainutta olemassaolon tarkoitusta sellaisilla kommenteilla, että "Eihän tässä nyt kukaan sotaa toivo" tai "Eihän Suomeen nyt enää kukaan hyökkää". Asiaan ei liity se, kuka toivoo sotaa ja kuka ei, sekä syttyykö sota joskus vai ei. Tärkeintä on se, kuka on tarvittaessa valmis tappamaan. Minä en ole. Nyt mentiin vähän ulos aiheesta...
Et ehkä enää lue tätä ketjua, mutta vastaan silti. Kuvailusi poikamaisesta tytöstä sopii aika hyvin siihen millainen olen, ja koen olevani hetero. Eli lyhyesti, kaikki me emme ole siis bi-seksuaaleja. Eräs poika sanoi kerran, että pitää hieman poikamaisista tytöistä, ja koska oli silloin ihastunut minuun, tarkoitti varmaan myös tuolla poikamaisuudella minua. Mutta minun kysymykseni kuuluukin, ovatko sitten sellaiset miehet itse bi-seksuaaleja, jotka pitävät oikamaisista tytöistä. Ja voin heti itse vastata, että eivät tietenkään ihan kaikki, mutta varmaankin moni on. Tässä on hieman sekaisin sitten, että mikä on se oikea tasapaino poikamaisten ja tyttömäisten ominaisuuksien välillä, joskus kun tuntuu siltä, että silloin kun on enemmän poikamainen vaihde päällä, en miesystävän mielestä olekaan tarpeeksi naisellinen, esim. pukeutumisen suhteen, eli olisi oltava kaikkea, mitä tietenkään kukaan ei voi olla. Sekavaa, mutta en jaksa nyt kirjoittaa esimerkkejä tästä. Mutta olisi joskus kiva tuntea olevansa hyvä sellaisenaan...