mulla ja mun kundikaverilla oli kamala riita eilen:( ma olin himassa ja se oli kaverinsa luona ja ne paattivat menna leffaan.luulin et se olis tullut kotia suht ajoissa, mut kun sita ei nakynyt ni menin nukkumaan jo kybalta.herasin sitten puol kakstoista illalla eika se ollut vielakaan tullut kotiin ja ei ollu vastannut mun viesteihin. ma olin tosi huolissani et jos jotain on sattunut enka pystynyt nukkumaan. menin sitten rookille ja se tuli just sillon himaan. sano ettei ollut saanut viesteja siella leffassa kun ei ollu kuuluvuutta. ja myoskin sanoi unohtavansa kertoa mulle et menee leffaan ja tulee myohaan kotia.
ma siita sitten riemastuin ja sanoin sille et se valehtelee ja etten oo enaa varma haluunko olla sen kanssa kun tuntuu etten voi luottaa siihen. se oli ymmallaan, koska kuulemma vaan unohti kertoa. sitten se meni keittioon ja alko itkee... menin sinne sitten ja se sano ettei meilla oo mitaan jos meilla ei oo luottamusta. eika se voi uskoa et ma epailen sita koska se rakastaa mua enemman kun mitaan muuta. se myos sano et se luottaa muhun taysin. ma olin ihan ymmallani...
en sii oo koskaan nahnyt miehen itkevan noin. kai se sitten ihan tosissaan rakastaa...ma oon ihan halolla lyoty.
no siis tanaan mulla on sitten ihan karsee olo. tuntuu et oon kauhee mielipuolinen eukko. oikeen semmonen sairas.
pyysin silta anteeks ja halattiin sitten koko yo. pyysin anteeks myos tanaan, eika se oikeen vastannut. jotain se vaan mumisi et sita vasyttaa. vittu parisuhteet on vaikeita...
kai taa tasta. mun on vaan pakko alkaa luottamaan. tai ainakin pitaa paani kiinni.
sori kun nyt avaudun, mut on ollut semmonen paskafiilis koko aamun taalla duunissa.
ma siita sitten riemastuin ja sanoin sille et se valehtelee ja etten oo enaa varma haluunko olla sen kanssa kun tuntuu etten voi luottaa siihen. se oli ymmallaan, koska kuulemma vaan unohti kertoa. sitten se meni keittioon ja alko itkee... menin sinne sitten ja se sano ettei meilla oo mitaan jos meilla ei oo luottamusta. eika se voi uskoa et ma epailen sita koska se rakastaa mua enemman kun mitaan muuta. se myos sano et se luottaa muhun taysin. ma olin ihan ymmallani...
en sii oo koskaan nahnyt miehen itkevan noin. kai se sitten ihan tosissaan rakastaa...ma oon ihan halolla lyoty.
no siis tanaan mulla on sitten ihan karsee olo. tuntuu et oon kauhee mielipuolinen eukko. oikeen semmonen sairas.
pyysin silta anteeks ja halattiin sitten koko yo. pyysin anteeks myos tanaan, eika se oikeen vastannut. jotain se vaan mumisi et sita vasyttaa. vittu parisuhteet on vaikeita...
kai taa tasta. mun on vaan pakko alkaa luottamaan. tai ainakin pitaa paani kiinni.
sori kun nyt avaudun, mut on ollut semmonen paskafiilis koko aamun taalla duunissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sä olit huolissasi ja se huoli purkautui sitten syytöksinä ja uhkailuna, jota poikakaverisi todella säikähti.
Sellasta se on, elämä ja rakkaus, niin herkkää ja haavoittuvaista.
Poikakaverilla on taatusti kova syyllisyys siitä kun ei ilmoittanut sulle menemisistään ja tulemisistaan. No, ne rutiinit kyllä muovautuu kokemusten myötä, että vaikka olis kuinka kivaa ja vauhdikasta esim. kaveriporukassa, niin kykenee silti ottamaan ajan soittaa tai textata sille rakkaallekin kotiin, että hengissä ollaan. Se on sitä puolison vastuun kantamista, jota te just nyt opiskelette siinä yhdessä eläessänne.
Hyvitelkää nyt kovasti toisianne, ootte molemmat yhtä loukattuja ja syyllisiä. Jutelkaa pelisäännöt selviksi ja yrittäkää noudattaa niitä niin hyvin kun osaatte, niin ei tarvi olla tässä jamassa ihan heti uudestaan. ; )