Hmm.. Mietin vaan että onko täällä moniakin sinkkuja jotka ovat työpaikkahakemuksessa valehdelleet elävänsä parisuhteessa?
Itse olen huomannut etten ainakaan oman alani töitä saa sinkkuuteni takia, koska sen perusteella voidaan suoraan luokitella epäsosiaaliseksi...
Itse olen huomannut etten ainakaan oman alani töitä saa sinkkuuteni takia, koska sen perusteella voidaan suoraan luokitella epäsosiaaliseksi...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Viimeeksi kun hain töitä, seurustelin nykyisen avomieheni kanssa (ei siis vielä asuttu edes yhdessä). Ja kun seurustelu tuli esille, niin johan sitä epäiltiin mun hankkiutuvan raskaaksi heti kun mahdollista. Eli parisuhde ja 20-35-vuotias nainen, niin aina on äitiysloman "vaara".
..on kolmissakymmenissä oleva mies ja koulutukseltaan opettaja? Kuten itse olen..
Sen olen huomannut että muodollinen pätevyyteni ei auta mihinkään työmarkkinoilla, aina se parisuhteen puuttuminen saa rehtorit varuilleen niin että he varmuuden vuoksi jättävät minut valitsematta.
Se onkin asia erikseen. Tuossa tapauksessa valehtelu kieltämättä kannattaa, luulisin.
Mun alalla taas parisuhde luokitellaan handicapiksi :)
Itsekin olen samaa asiaa miettinyt, sillä parhaillaan haen korkeaa koulutusta vaativiin esimies-/asiantuntijatehtäviin. Työssä sosiaaliset taidot ovat tärkeä ominaisuus ja valitettavan usein parisude katsotaan indisioksi työnhakijan vahvoista sosiaalisista kyvyistä. Lisäksi monet työnantajat ovat hyvin konservatiivisia ja toivovat työntekijöiltään riittävän tasokasta "edustuspuolisoa", vaikka eivät sitä tietysti ääneen sanokaan.
Valheella on tunnetusti lyhyet jäljet, mutta en kuitenkaan yleensä kerro sinkkuudestani ellei sitä minulta nimenomaan kysytä. En aio myöskään hankkiutua parsuhteeseen vain uraani edistääkseni. Itsenäinen elämä on minulle luonnollinen ja hyvä elämäntapa ja varmasti löytyy myös työnantajia, jotka eivät pidä sitä riskinä tai ongelmana.
Jos olet riittävän hyvä, sinun siviilisäätyäsi ei katsota.
Minut esim. olisi haluttu EU:n hommiin, ja siinä painoivat asiantuntemus, kokemus sekä luotettavuus. Tosin, olen Suomessa niin tunnettu alallani, että valinnan tehneet olivat varmoja asiastaan.
"Jos olet riittävän hyvä, sinun siviilisäätyäsi ei katsota."
Totta on, että kovat faktat lähtökohtaisesti ratkaisevat ja näin pitää ollakin. Usein kilpailu työpaikoista on kuitenkin kovaa ja hakijat äärimmäisen tasaisia. Tällöin valinta voidaan tehdä toissijaisten kriteerien perusteella ja myös hakijan siviilisäädyn tai parisuhteen merkitys voi kasvaa yllättävän suureksi.
valehdella,jos siitä on jotain hyötyä ja tietää,ettei jää kiinni...Hop hop peilin eteen uskottavaa valehtelua harjoittelemaan:)/Kui nii sinkut epäsosiaalisia..?:O
Eiköhän se syy siihen ettei duunia tule löydy jostain aivan muualta kuin sinkkuudesta.
Sinkku voi tehdä helpommin ylitöitä kun ei tarvitse lähteä hakemaan vaimoja ja lapsia tarhasta aina kello viisi. Sinkkun saa helpommin duuniin myös viikonloppusin ja sille voi pomot soitella vapaasti vaikka yömyöhään. Hyvä juttu siis sinkkuus. Riippuu tietty alasta, mut ainakin it-alalla.
työnantajan kysyä työnhakijan siviilisäätyä, ikää, lasten olemassaoloa, tai muita sellaisia asioita, joilla ei ole mitään tekemistä työssä pätemisen kanssa, vaan ovat tekosyitä työnhakijoiden epäoikeudenmukaiseen karsintaan.
Saako Suomessa tosiaan kysyä?
Ei ole lainvastaista kysyä, mutta lainvastaista on diskriminoida valinnassa näiden perusteella. Ja tuskin kovinkaan usein pystytään näyttämään toteen syrjintää.
Minulta on kysytty haastattelussa sekä parisuhteen olemassa oloa, sitä asummeko yhdessä ETTÄ poikaystävän alaa. Lähinnä nolasi eukko itsensä ja yrityksensä noin räikeällä käytöksellä.
voi käyttää noita tietoja työnhakijan valitsemisessa? Pitäisi olla oikeus olla vastaamatta moisiin kysymyksiiin, mielestäni, ja sanoa, että pitää kysymystä asiattomana. Tai kysyä, millä tavalla tämä liittyy kykyyn tehdä työ?