NUORTEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ ON LISÄÄNTYNYT
Nuoret käyttävät selvästi enemmän lääkkeitä nykyään kuin vielä muutama vuosi sitten. Kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä arvelee muutoksen johtuvan paitsi lääkkeiden markkinoinnista myös kodin ja koulun asenteista. Kotona opitaan malli, että kaikkiin vaivoihin otetaan lääkettä. Koulussa terveydenhoitajat voisivat mieluummin antaa itsehoitovinkkejä kuin särkytabletteja. Lääkkeiden jatkuva syöminen alentaa myös kynnystä niiden väärinkäyttöön. Professori Rimpelä muistuttaa, että yhdistelmä nuori-viina-lääkkeet voi johtaa jopa kuolemaan.
LÄÄKKEILLÄ ON HAITTAVAIKUTUKSIA
Suositusta Buranasta on tullut yleiskäsite kaikille särkylääkkeille. Niitä käytetään huolettomasti sivuvaikutuksista välittämättä. Runsas käyttö voi aiheuttaa mahakipuja ja jopa vatsahaavan. Munuaiset vahingoittuvat etenkin sokeritautipotilailla. Antibioottiripuli on jo yleisempi sairaus kuin salmonella. Antibioottiripuliin sairastuu 20-30 prosenttia ihmisistä. Rahaa suomalaiset käyttävät lääkkeisiin 6 miljardia markkaa vuodessa. Silti kansainvälisessä vertailussa suomalaiset eivät käytä lääkkeitä erityisen paljon, mutta kaikki länsimaat ovatkin hyvin lääkekeskeisiä terveydenhuollossaan.
ITSEHOITO ON UNOHTUNUT
Lääkkeiden runsaan käytön taustalta löytyy muuttuneita arvoja. Itsehoito on lähes kokonaan unohtunut. Terveyskeskuslääkäri Maiju Helinin mukaan monet potilaat suhtautuvat antibiootteihin kuin taikasauvaan, joka parantaa kaiken ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään. Monet flunssa talttuisivat ilman kuureja, jos vain jäisi heti alkuvaiheessa pariksi päiväksi kotiin lepäämään. Reseptivapaita käsikauppaliikkeitä käytetään myös väärin. Kuluttaja ei välttämättä osaa itse erottaa, mikä on särkylääke ja mikä flunssalääke.
POTILAAT VAATIVAT ANTIBIOOTTEJA TURHAAN
Suomalaiset syövät 3,5 miljoonaa antibioottikuuria joka vuosi. Puolet on liikaa, on moni tutkija varoittanut tänä syksynä. Liiallinen käyttö on johtanut siihen, että bakteerit ovat oppineet vastustamaan antibiootteja, eivätkä ne siksi tehoa enää yhtä hyvin kuin ennen. Antibioottien käyttöä pitäisi vähentää, jotta sairaudet vähenisivät. Turhia antibioottikuureja syödään paljon "kaiken varalta". Usein potilaat vaativat itse kuuria niin pontevasti, että jos terveyskeskuksen lääkäri ei sitä kirjoita, resepti haetaan yksityiseltä lääkäriltä tai päivystysasemalta. Tampereen kaupungin terveyskeskuslääkäri Maiju Helin sanoo, että erityisen vaikeita ovat tilanteet, jossa vanhemmat vaativat pienelle lapselle antibioottikuuria, vaikka sitä lääkärin arvion mukaan ei tarvita. Antibioottien käytön vähentäminen on kaikkien yhteinen asia, sillä bakteerit siirtyvät ihmiseltä toiselle. Viime kädessä puntarissa on tulevien sukupolvien terveys.
Toimittaja: Marita Salonen
Nuoret käyttävät selvästi enemmän lääkkeitä nykyään kuin vielä muutama vuosi sitten. Kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä arvelee muutoksen johtuvan paitsi lääkkeiden markkinoinnista myös kodin ja koulun asenteista. Kotona opitaan malli, että kaikkiin vaivoihin otetaan lääkettä. Koulussa terveydenhoitajat voisivat mieluummin antaa itsehoitovinkkejä kuin särkytabletteja. Lääkkeiden jatkuva syöminen alentaa myös kynnystä niiden väärinkäyttöön. Professori Rimpelä muistuttaa, että yhdistelmä nuori-viina-lääkkeet voi johtaa jopa kuolemaan.
LÄÄKKEILLÄ ON HAITTAVAIKUTUKSIA
Suositusta Buranasta on tullut yleiskäsite kaikille särkylääkkeille. Niitä käytetään huolettomasti sivuvaikutuksista välittämättä. Runsas käyttö voi aiheuttaa mahakipuja ja jopa vatsahaavan. Munuaiset vahingoittuvat etenkin sokeritautipotilailla. Antibioottiripuli on jo yleisempi sairaus kuin salmonella. Antibioottiripuliin sairastuu 20-30 prosenttia ihmisistä. Rahaa suomalaiset käyttävät lääkkeisiin 6 miljardia markkaa vuodessa. Silti kansainvälisessä vertailussa suomalaiset eivät käytä lääkkeitä erityisen paljon, mutta kaikki länsimaat ovatkin hyvin lääkekeskeisiä terveydenhuollossaan.
ITSEHOITO ON UNOHTUNUT
Lääkkeiden runsaan käytön taustalta löytyy muuttuneita arvoja. Itsehoito on lähes kokonaan unohtunut. Terveyskeskuslääkäri Maiju Helinin mukaan monet potilaat suhtautuvat antibiootteihin kuin taikasauvaan, joka parantaa kaiken ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään. Monet flunssa talttuisivat ilman kuureja, jos vain jäisi heti alkuvaiheessa pariksi päiväksi kotiin lepäämään. Reseptivapaita käsikauppaliikkeitä käytetään myös väärin. Kuluttaja ei välttämättä osaa itse erottaa, mikä on särkylääke ja mikä flunssalääke.
POTILAAT VAATIVAT ANTIBIOOTTEJA TURHAAN
Suomalaiset syövät 3,5 miljoonaa antibioottikuuria joka vuosi. Puolet on liikaa, on moni tutkija varoittanut tänä syksynä. Liiallinen käyttö on johtanut siihen, että bakteerit ovat oppineet vastustamaan antibiootteja, eivätkä ne siksi tehoa enää yhtä hyvin kuin ennen. Antibioottien käyttöä pitäisi vähentää, jotta sairaudet vähenisivät. Turhia antibioottikuureja syödään paljon "kaiken varalta". Usein potilaat vaativat itse kuuria niin pontevasti, että jos terveyskeskuksen lääkäri ei sitä kirjoita, resepti haetaan yksityiseltä lääkäriltä tai päivystysasemalta. Tampereen kaupungin terveyskeskuslääkäri Maiju Helin sanoo, että erityisen vaikeita ovat tilanteet, jossa vanhemmat vaativat pienelle lapselle antibioottikuuria, vaikka sitä lääkärin arvion mukaan ei tarvita. Antibioottien käytön vähentäminen on kaikkien yhteinen asia, sillä bakteerit siirtyvät ihmiseltä toiselle. Viime kädessä puntarissa on tulevien sukupolvien terveys.
Toimittaja: Marita Salonen
Vastaukset 1
Vanhimmat
EKOISTI 17.1.2001
Apuaineissa myös syöpää aiheuttavia aineita
Lääkkeitä popsitaan vuosi vuodelta enemmän. Pilleri suuhun ja tauti kuin tauti kaikkoaa. Harvoin vain ajatellaan mitä lääkkeet sisältävät. Muuta kuin lääkeainetta. Ne sisältävät lisäksi useita eri apuaineita. Täytyyhän lääkkeistä saada syötävän kokoisia, näköisiä ja makuisia niiden parantavan vaikutuksen lisäksi.
Lääkkeissä käytettävät apuaineet ovat täyte-, side-, liuku-, hajotus-, väri- ja maunparannusaineita.
- Apuaineita tarvitaan valmistusprosessissa, jotta saadaan esimerkiksi tableteista oikean kokoisia ja niiden vaikutus oikeanlaiseksi, Lääkelaitoksen tutkija Juha Holmalahti kertoo.
Apuaineista terveydelle haittavaikutuksia
Lääkelaitos hyväksyy Suomessa lääkkeiden apuaineet ja valvoo niiden käyttöä. Kaikkiaan hyväksyttyjä apuaineita on tällä hetkellä 6500 kappaletta. Eivätkä kaikki niistä ole todellakaan harmittomia terveydellemme.
- Kaikkien apuaineiden turvallisuus on tutkittu tarkkaan ja niiden haittavaikutukset rajattu minimiin. Mutta kyllä joissakin tapauksissa korvaamattomia apuaineita on pakko käyttää, koska niille ei ole olemassa parempaa vaihtoehtoa, Holmalahti myöntää.
Yliherkkyysoireet ovat yleisimpiä apuaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Mutta apuaineiden joukossa on myös syöpää aiheuttavia aineita, kuten fenoleja ja metakresoleja. Vaikka teollisuus ja yliopistot koko ajan tekevät työtä kehittääkseen uusia ja turvallisempia aineita, ei toistaiseksi olla löydetty vaihtoehtoja kaikille, vähemmän turvallisille apuaineille.
Esimerkiksi metakresoli saattaa aiheuttaa syöpää. Sen käyttöä perustellaan sillä, että ilman sitä kyseisiä lääkkeitä ei olisi todennäköisesti olemassa.
- Viime aikoina ollaan keskusteltu diomersiaalista, joka on elohopeaa sisältävä yhdiste ja sitä käytetään rokotteissa. Siitä ollaan pääsemässä eroon. Fenoleista ja kresoleista keskustellaan koko ajan. Kolmas kysymys on hullun lehmän tautiin liittyvien apuaineiden turvallisuus, Holmalahti luettelee.
Liivatteen lisäksi lääkkeissä on muita eläinkunnasta peräisin olevia apuaineita, kuten magnesiumstearaatteja. Niitä saa valmistaa vain tautivapaalta alueelta saaduista eläimistä. Kaikki eläinkunnasta peräisin olevat apuaineet ovat olleet erityisen suurennuslasin alla.
- Mahdollisuus, että hullun lehmän tautia siirtyisi lääkkeistä on hyvin minimaalinen. Sellaista tapausta ei ole koskaan tullut, Holmalahti vakuuttaa.
Aspartaamin turvallisuudesta kahta mieltä
Lääkkeissä käytettävät makeutusaineet saattavat olla ongelmallisia erityisesti lapsille. Antibiooteissa ja yskänlääkkeissä käytettävät mannitoli ja sorbitoli ovat makeutusominaisuuksiltaan hyviä sokereita, mutta ne aiheuttavat ripulia ja vähentävät siten lääkkeen tehoa.
- Itse asiassa niitä käytetään yskänlääkkeissä juuri niiden ripulia aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi. Sillä estetään yskänlääkkeitten väärinkäyttöä, Holmalahti selventää.
Toinen ongelmallinen ja kuitenkin eniten käytetty apuaine on laktoosi. Sitä käytetään sekä makeutus- että täyteaineena lääkkeissä, koska se soveltuu ominaisuuksiltaan erittäin hyvin apuaineeksi. Se aiheuttaa ripulia herkimmille laktoosi-intolerantikoille.
Myös aspartaamia käytetään lääkkeissä makeutusaineena. Sitä on tutkittu paljon, ja sen sanotaan olevan vaaraton. Aspartaamin käyttö sallitaan myös elintarvikkeissa. Kuitenkin sen on todettu joissakin tutkimuksissa aiheuttavan koe-eläimille syöpää.
- Kyllä, näin on. Mutta sitä tarvitaan sokeritautia sairastavien vuoksi. Makeutusaineissa joudutaan taiteilemaan hyötyjen ja haittojen kesken, Holmalahti myöntää.
Tutkijat vähättelevät lääkkeiden apuaineiden haittavaikutuksia pienillä pitoisuuksilla. Päivittäin lääkkeitä syövien elimistö kuitenkin altistuu haitallisille aineille jatkuvasti. Kroonisesti sairailla ei juuri ole vaihtoehtoja. Lopulta heille lääkkeistä tuleva hyöty on suurempi kuin haitta.
Apuaineista tietoa vaihtelevasti
Lääkkeiden apuaineista ei ilmoiteta kaikissa pakkauksissa näkyvästi. Eriyisesti reseptilääkkeiden kanssa saattaa tulla ongelmia. Asiakkaan kannattaakin puhua apuaineista jo lääkärin kanssa, erityisesti jos on yliherkkä joillekin aineille. Myös apteekin henkilökunta osaa auttaa ja neuvoa. Uusissa itsehoitotuotteissa apuaineet on jo huomioitu paremmin ja laitettu merkinnät selkeämmin.
toimittaja: Nina Kujansivu