Kaipailisin vähän teidän apua..
Oon tapaillut yhtä miestä pari kuukautta, hänen aloitteestaan. Ensimmäiset viikot oli loistavia: mies otti yhteyttä joka päivä ja nähtiin usein, ja siinä samassa opin myös tuntemaan hänen kavereitaan.
Kävipä sitten niin että myös minä ihastuin häneen. Mies hoki, että kaikki tuntuu niin oikealta ja otti innokkaasti yhteyttä, ja jonkun ajan kuluttua aloin siinä sitten tuumia josko jatkoakin olisi luvassa, vakavammallakin pohjalla. Olin saanut käsityksen, että mies oli myös samaa mieltä, mutta sanoikin haluavansa edetä hitaasti ja antaa asioiden mennä omalla painollaan.
Yhtäkkiä hän ei ottanutkaan enää niin paljon yhteyttä. Vierähti viikko, ja näin kyseistä miestä sattumalta kaupungilla. Hän sanoi luulleensa etten ollut enää kiinnostunut, ja pyysi minua vuorostani ottamaan yhteyttä jos vielä kiinnostaa.
Otinkin siitä lähtien enemmän yhteyttä, mutta emme kuitenkaan nähneet usein, koska ajankohdat eivät usein sopineet hänelle. Pelkäsin, että olin ahdistanut miestä aiemmilla puheillani sitoutumisesta, ja lopulta kerroin hänelle, että tosiaan parempi kun ei tehdä tästä vakavaa ja pidetään tää vapaaehtoisena. Tämän jälkeen emme kuitenkaan ole olleet enää yhtä läheisiä, vaikka toivoinkin kaiken palaavan ennalleen. Halusin antaa hänelle tilaa, mutta tilanne jäi mielestäni ihan auki..
Nyt en ole nähnyt häntä viikkoon, eikä juurikaan yhteyksissäkään olla oltu, lukuunottamatta paria kertaa kun viestiteltiin puutaheinää. Alussa hän oli todella kiinnostunut mutten enää tiedä, hänen lähettämänsä viestitkin on aika yleiskamaa, vaikka hän kuitenkin vastavuoroisesti kyselee niissä minunkin kuulumisiani.. En halua väkisin työntää tätä "juttua" mihinkään muottiin tai pelottaa pois puhumalla, mutta oon vaan ihan pihalla kun en tiedä miks tää on menny tällaseks.
Pahoittelen jutun pituutta, mut neuvot olis nyt tarpeen...
Oon tapaillut yhtä miestä pari kuukautta, hänen aloitteestaan. Ensimmäiset viikot oli loistavia: mies otti yhteyttä joka päivä ja nähtiin usein, ja siinä samassa opin myös tuntemaan hänen kavereitaan.
Kävipä sitten niin että myös minä ihastuin häneen. Mies hoki, että kaikki tuntuu niin oikealta ja otti innokkaasti yhteyttä, ja jonkun ajan kuluttua aloin siinä sitten tuumia josko jatkoakin olisi luvassa, vakavammallakin pohjalla. Olin saanut käsityksen, että mies oli myös samaa mieltä, mutta sanoikin haluavansa edetä hitaasti ja antaa asioiden mennä omalla painollaan.
Yhtäkkiä hän ei ottanutkaan enää niin paljon yhteyttä. Vierähti viikko, ja näin kyseistä miestä sattumalta kaupungilla. Hän sanoi luulleensa etten ollut enää kiinnostunut, ja pyysi minua vuorostani ottamaan yhteyttä jos vielä kiinnostaa.
Otinkin siitä lähtien enemmän yhteyttä, mutta emme kuitenkaan nähneet usein, koska ajankohdat eivät usein sopineet hänelle. Pelkäsin, että olin ahdistanut miestä aiemmilla puheillani sitoutumisesta, ja lopulta kerroin hänelle, että tosiaan parempi kun ei tehdä tästä vakavaa ja pidetään tää vapaaehtoisena. Tämän jälkeen emme kuitenkaan ole olleet enää yhtä läheisiä, vaikka toivoinkin kaiken palaavan ennalleen. Halusin antaa hänelle tilaa, mutta tilanne jäi mielestäni ihan auki..
Nyt en ole nähnyt häntä viikkoon, eikä juurikaan yhteyksissäkään olla oltu, lukuunottamatta paria kertaa kun viestiteltiin puutaheinää. Alussa hän oli todella kiinnostunut mutten enää tiedä, hänen lähettämänsä viestitkin on aika yleiskamaa, vaikka hän kuitenkin vastavuoroisesti kyselee niissä minunkin kuulumisiani.. En halua väkisin työntää tätä "juttua" mihinkään muottiin tai pelottaa pois puhumalla, mutta oon vaan ihan pihalla kun en tiedä miks tää on menny tällaseks.
Pahoittelen jutun pituutta, mut neuvot olis nyt tarpeen...
Vastaukset 3
Vanhimmat
..miltein samoin kävi mullekin.
Se on vaan niin rankkaa myöntää itelleen, että miehellä lopahti mielenkiinto. Kaikista paskamaisintahan on, että sitä menee sitten itsekin ihastumaan pahemman kerran, vaikkei aluksi tuntenutkaan mitään sen kummempaa..vai eikös sullakin käyny näin?
Mulla sitä hiljaiseloa on ollut nyt parisen viikkoa, ja koetan hyvin realistisena vaan unohtaa koko tyypin. Ketäänhän ei voi pakottaa..
(silti ajattelen häntä päivittäin..hmph..)
Onnea sulle.
Juu, aivan samalta tuntuu mullakin.
Pikkuhiljaa aavistamatta ne tunteet tuli, ja kun sitten huomasi olevansa ihastunut, kävi näin.. Ehkä jotain käyttäytymisessäni muuttui, tai tein tyhmästi kun myönsin välittäväni.. Niin vaikeeta unohtaa, kun suoraa vastausta en ole saanut.. Silti jaksaa elätellä toiveita, en voi uskoa että näinkin päin voi mennä.
Onnea ja jaksamisia myös sulle.
Uskoisin kyllä niin että kyseinen henkilö ei oke tosissaan kiinnostunut jatkaan seurustelua. Varsikin jos sinä olet tehnyt hänelle selväksi että sinä olisit valmis jatkamaan syvällisemminkin ni ei olis hältä paljoa vaadittu ottamaan sinuunkin yhteyttä. Unohda kyseinen mies ja jatka elämää eteenpäin !