Miksi lihavalle naiselle...

...pitäisi kelvata millainen mies tahansa? Eikö meillä ole oikeutta vaatia mitään hyviä ominaisuuksia mieheltä?

Miksi pulskemmille naisille jää aina ravintolassa onnettomat ja onnettoman näköiset miehet? Miksi mukavat lihavat ja ylipainoiset miehet yrittävät iskeä hoikempia kavereitani? Emmekö me ylipainoiset sovi toisillemme parhaiten? Ette te heille kelpaa, itsenne vain nolaatte. He haluavat itsensä kaltaisia hyvännäköisiä urheilullisia miehiä.

Miksi se, että joku onneton kuvotus saa pakit lihavalta naiselta aiheuttaa niin paljon vihaa ja katkeruutta? On meilläkin oikeus valita seuramme. Eikö lihavalla naisella saisi olla minkäänlaista itsetuntoa?

Olen joskus ollut hoikempi, en kuitenkaan hoikka, ja kohtelu miesten taholta oli aivan erilaista. Kiinnostuneita miehiä oli enemmän ja he olivat kaikin puolin parempia. Onnettomat tapaukset eivät edes uskaltaneet lähelle. Nyt tuntuu, että olen b-luokan kansalainen ja minulla ei saisi olla omaa tahtoa tai omanarvontuntoa.
333306
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Saatte toki vaatia mitä vain, mutta eihän silloin välttämättä mitään saa...
Tosi asia on että:
70% hoikat -> hoikkia
20% tukevat -> hoikkia
7% tukevat -> tukevia
3% hoikat -> tukevia
Eli tuossa on erittäin provosoivasti ja pelistetysti kerrottu tosiasiat (en tosin ole lukenut tutkimuksia, mutta eiköhän lähelle mene...)
Tarkoittaa siis että suurin osa ihmisistä haluaisi mieluiten hoikan kumppanin, ja pienin osa tukevan.
Sitä en osaa sanoa mikä on ero miesten ja naisten välillä...

Itsekin olen treenattu mutta hiukan massaltani kookkaampi mies, enkä ole havainnut pätkänkään vertaa kiinnostusta toiselta osapuolelta, ellei hän ole ollut myös kookkaampi. Tosin itse ainakin pidän sekä hoikemmista että tukevammista. Jälkimmäiset ovat yleensä "kiimaisempia" ja estottomampia hyvässä mielessä...

Äänestä

Se on raaka peli miesmarkkinoilla, jos et kelpaa niin et kelpaa. Jos et ole tyytyväinen menekkiisi niin koita muuttaa itseäsi, miehiä et pysty muuttamaan.

Äänestä

Ravintoloissa eri meininki, mutta ainakin kadulla näkee hemmetisti läskipossunaisia joilla on hyvärunkoinen ja komea mies poikaystävänään/miehenään. Eli näyttää siltä että naiset oikeasti ovat pinnallisempia kuin miehet. Tosin syy voi olla siinäkin että nykyään yhä useammat nuoret naiset alkaa olla kaikki yhtä läskiä vain...miehillä ei ole oikeen enää valinnanvaraa.

Äänestä

Itse en ole enää vuosiin kelvannut oikein kenellekään. Ja TAATUSTI vika on MINUSSA ITSESSÄNI.. Eihän NE KAIKKI MUUT voi olla väärässä, eihän...?? Mahdollisia syitä toistuviin yksin kotiin tulemisille olen itselleni keksinyt seuraavia: ulkomuoto, käytös, itsetunto-ongelma, liian kännissä, aina yrittää kapakan kauneinta, jne... Mutten ala sitä täällä sen kummemmin pistämään muiden syyksi. Korkeintaan vähän vinoilen sarkastiseen tai kyyniseen sävyyn...;)))

Äänestä

Katsos kun ulkonäkö on naisen tärkein ominaisuus parisuhdemarkkinoilla. Muillakin asioilla, kuten luonteella, voi olla toki myös merkitystä, mutta ulkonäkö on kumminkin se, joka miehiin ensisijaisesti vetoaa tai sitten ei vetoa.

Etenkin baariympäristössä tämä korostuu, koska tiukkoja herkkupeppuja viistää miesten näkökentän ohi jatkuvasti, ja vievät miesten huomion. Monillakaan miehillä ei välttämättä näihin herkullisiin kiimapakkauksiin ole välttämättä saumaa, mutta ainahan sitä voi yrittää...

Eli jossain vähän arkisemmassa ympäristössä lihavammallakin naisella voi olla paremmat mahdollisuudet.

Ja kuten joku tuossa äsken sanoi, Suomessa on niin suuri osa naisista lihavia, että miesten on suorastaan pakko tyytyä monesti lihaviin tai pyöreähköihin, mikäli haluavat ylipäätänsä joltain jotain joskus saada.

Mikset muuten laihduta? Eihän liikakilot ole pelkästään mikään esteettinen ongelma, vaan myös terveysriski... Nauttisit varmasti itsekin hoikempana elämästä enemmän vähän joka suhteessa. Itsetuntosi kohenisi ja tuntisit luultavasti fyysisen olosikin mukavammaksi.

Äänestä
  • Miten mä saankin sun kynäilyistä hyvin vittumaisen persoonan kuvan? Tuntuu että äijällä ei ole mitään inhimillisiä tunteita vaan odotukset elämästä ja ihmisistä hyvinkin korkealla, toisin sanoen; vailla minkäänlaista todellisuus pohjaa. Kannattaa vähän hellittää arvoja niin elämästäkin tulisi pehmeämpää ja miellyttävämpää, jopa sinulle.

    Nainen on muutakin kuin panopatja - niinkuin annat ymmärtää. Mutta turha mun on tätä säheltää ihmiselle jonka arvot on päin veetä. Sinä et taitaisi ymmärtää inhimillisen rakkauden päälle vaikka se kutittelisi sua kainaloista. Siinä muuten suurin syy miksi kadulta löytyy ns. epäsuhtapareja. Ei kaikki riipu aina pillusta tai sen pilluttomuudesta.

    ääh...graah...

    Äänestä

  • Ei se ole helppoa löytää kumppania hoikkanakaan. Vaikka miehiä tulisikin juttelemaan niin todennäköisyys, että löytää sen oikean on kuitenkin pieni, sillä meitä on niin moneen junaan. Keväällä kävin muutamia kertoja diskossa ja tulos oli seuraava: yhteen ihastuin, mutta hänet kadotin, yhdestä tuli kaveri, yhdestä meinasi tulla kaveri, yhdestä en ollut tarpeeksi kiinnostunut, yhden kanssa oli treffeillä mutta olimme liian erilaiset. Saldona uusia kokemuksia, joista jokaisesta oppi jotakin, mutta en minä poikaystävää löytänyt. Äitini kävi tansseissa 14-vuotiaasta asti mutta löysi isäni vasta yli kolmekymppisenä.

    Tällä hetkellä ovatkin nuo herkut ruvenneet taas kiinnostamaan aika lailla: pullat, muffinsit, kääretortut, keksit, irtokarkit, jäätelö, jälkiruoat, jne. Jos rupean toteuttamaan tätä ruokafantasiaani niin olen kohta minäkin ylipainoinen (ollutkin jo pariin otteeseen, mutta aina laihduttanut). Varsinkin kun istuu lukemassa tuntitolkulla tylsähköjä kirjoja niin kuluisi tässä helposti kilon karkkisäkki päivässä. Sen kun söisin päivittäin koko opiskeluajan niin saisi minua kohta kärrätä kottikärryillä paikasta toiseen. Ai niin, unohdin vielä nachot ja cokiksen... En tiedä kummin päin nyt tekisin. Lihominen ei ainakaan näyttäisi parantavan mahiksia sinkkumarkkinoilla... Ja pitäisi ostaa uudet farkut sitten kun nämä eivät enää mahtuisi päälle. Taidanpa pysyä jatkossakin kieltäytymislinjalla... Jospa se mies kuitenkin löytyisi? Säästyypä siinä rahaakin. :)

    Äänestä

  • jokapaikassa, niin kerrohan nyt mitkä ovat naisen mitat (miesten mieleen)? Tiedän toki että ihmiset, kuten miehetkin ovat kaikki erilaisia, onneksi :)

    Äänestä

  • kommentoivan kirjoitti:

    jokapaikassa, niin kerrohan nyt mitkä ovat naisen mitat (miesten mieleen)? Tiedän toki että ihmiset, kuten miehetkin ovat kaikki erilaisia, onneksi :)

    En tietenkään voi enkä halua sanoa mitään tarkkoja mittoja "miesten mieleen", mutta kai se nyt on selvää, että hoikka kiinnostaa enemmän kuin lihava. Hoikkuutta on eri asteita ja lihavuutta on eri asteita, mutta yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä enemmän miehiä kiinnostaa, tiettyyn rajaan saakka. Ja tätä rajaa ei suomalaisnaisilla kovin usein näe.

    Toki on (kuulemma) niitäkin miehiä, jotka pitävät "vähän muhkummasta", mutta puhunkin nyt yleisellä tasolla. Itse en tunne yhtään miestä, joka ei olisi enemmän kiinnostunut hoikista kuin lihavista.

    Äänestä

  • yyyyyy kirjoitti:

    En tietenkään voi enkä halua sanoa mitään tarkkoja mittoja "miesten mieleen", mutta kai se nyt on selvää, että hoikka kiinnostaa enemmän kuin lihava. Hoikkuutta on eri asteita ja lihavuutta on eri asteita, mutta yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä enemmän miehiä kiinnostaa, tiettyyn rajaan saakka. Ja tätä rajaa ei suomalaisnaisilla kovin usein näe.

    Toki on (kuulemma) niitäkin miehiä, jotka pitävät "vähän muhkummasta", mutta puhunkin nyt yleisellä tasolla. Itse en tunne yhtään miestä, joka ei olisi enemmän kiinnostunut hoikista kuin lihavista.

    Ja mitään välimuotojahan ulkoisen olemuksen kokonaisuudelle ei tietenkään ole, kuin vain "hoikka" ja "lihava"?

    Äänestä

  • Topsu kirjoitti:

    Ja mitään välimuotojahan ulkoisen olemuksen kokonaisuudelle ei tietenkään ole, kuin vain "hoikka" ja "lihava"?

    Kyllähän minä tuossa vihjasin, että on "eri asteita". Sanoin myös, että yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä parempi - miesten enemmistön mielestä. Raja menee anorektisessa laihuudessa, joka voi sitten jo karkoittaa joitakin miehiä pois, mutta noin laihoja naisia Suomessa on tuhannen joukossa ehkä 0-1 kappaletta.

    Äänestä

  • yyyyyy kirjoitti:

    Kyllähän minä tuossa vihjasin, että on "eri asteita". Sanoin myös, että yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä parempi - miesten enemmistön mielestä. Raja menee anorektisessa laihuudessa, joka voi sitten jo karkoittaa joitakin miehiä pois, mutta noin laihoja naisia Suomessa on tuhannen joukossa ehkä 0-1 kappaletta.

    Kappas, niinpä vihjasitkin...

    Luin kai vähän "laput silmillä", kun täällä näissä kirjoitelmissa ei niitä välimuotoja yleensä ollenkaan noteerata.

    Olen tottunut katsomaan ihmisiä ensisijaisesti IHMISINÄ, en pelkän ulkokuoren perusteella jaottelemaan "hyviin" ja "huonoihin", joten tuollainen pelkkiin ulkonäöllisiin seikkoihin perustuva jako mielestäni vaikuttaa jotenkin niin idioottimaiselta. Alkeelliselta. Ihmisessä kun on niin paljon muutakin kiinnostavaa kuin vain keho.

    Äänestä

  • yyyyyy kirjoitti:

    En tietenkään voi enkä halua sanoa mitään tarkkoja mittoja "miesten mieleen", mutta kai se nyt on selvää, että hoikka kiinnostaa enemmän kuin lihava. Hoikkuutta on eri asteita ja lihavuutta on eri asteita, mutta yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä enemmän miehiä kiinnostaa, tiettyyn rajaan saakka. Ja tätä rajaa ei suomalaisnaisilla kovin usein näe.

    Toki on (kuulemma) niitäkin miehiä, jotka pitävät "vähän muhkummasta", mutta puhunkin nyt yleisellä tasolla. Itse en tunne yhtään miestä, joka ei olisi enemmän kiinnostunut hoikista kuin lihavista.

    Kylläpähän suurin osa miehistä kunnioittaa naisellisia muotoja! Kuten rinnat ja pyllyn pyöreys.Nyt oletan, että luet oheisesta lauseesta, että tarkoitan lihavuutta. Valitettavaahan on se että, nykyisillä androgyyneillä ei sitten ole muuta pullottavaa, kuin jenkkakahvat farkkujen kauluksen päällä.

    Äänestä

  • yyyyyy kirjoitti:

    En tietenkään voi enkä halua sanoa mitään tarkkoja mittoja "miesten mieleen", mutta kai se nyt on selvää, että hoikka kiinnostaa enemmän kuin lihava. Hoikkuutta on eri asteita ja lihavuutta on eri asteita, mutta yleisesti ottaen mitä hoikempi, sitä enemmän miehiä kiinnostaa, tiettyyn rajaan saakka. Ja tätä rajaa ei suomalaisnaisilla kovin usein näe.

    Toki on (kuulemma) niitäkin miehiä, jotka pitävät "vähän muhkummasta", mutta puhunkin nyt yleisellä tasolla. Itse en tunne yhtään miestä, joka ei olisi enemmän kiinnostunut hoikista kuin lihavista.

    että 60prosenttia suomalaisita miehistä on ylipainoisia!!!Joten veikkaan että sinäkin olet.

    Mikä sä olet muitten painoa arvostelemaan?

    Itse olen normaali painoinen,seksikkäästi sellainen,rinnoissa ja pepussa on muuta kuin luuta,mutta mun miehellä on aika iso kalja maha.

    Se ei mua häiritse koska rakastan miestäni sellaisena kuin hän on..Eli kasvappa sinäkin vähän..Ettei tuo pinnallisuus niin näy!!

    ja mikä se hoikka käsite on?Normaali painoinen vai alipainoinen?Jos se tarkoittaa normaalia niin sitten ymmärrän käsityksesi miesten ihanne painosta,mutta jos hoikka on sun mielestä se ettei ole enää mitään muotojakaan niin olen kanssasi eri mieltä.

    Äänestä

Naisille tärkeimmät ominaisuudet on ulkönäkö ja sen jälkeen luonne ja miehelle taas varallisuus ja ulkonäkö.

Äänestä
  • Jos sinun mielestä naisilla tärkeimmät ominaisuudet menevät tuossa järjestyksessä ja samaa voidaan sanoa myös miehenkin !

    Pahasti olet kyllä sinkoamassa metsähallituksen puolelle ! No en voi mennä pahemmin toista arvosteleen mutta kannattas kyllä hivenen miettiä noita ajatuksia uudestaan !

    Itse jos sanoisin niin naiselle ratkaisee kaikesta eniten luonne sitten tulee itsekunnitoitus ja itsetunto. Näitten jälkeen ulkonäkö on sivu seikka !

    Itsestäni kiinnitän eniten huomiota ! Itsetuntoon, oman itseni ja muiden kunnioitukseen, luonteeseeni ja omaan mielihyvään.

    Ehkä siinä olisi minun valinnat !

    Äänestä

  • hossi kirjoitti:

    Jos sinun mielestä naisilla tärkeimmät ominaisuudet menevät tuossa järjestyksessä ja samaa voidaan sanoa myös miehenkin !

    Pahasti olet kyllä sinkoamassa metsähallituksen puolelle ! No en voi mennä pahemmin toista arvosteleen mutta kannattas kyllä hivenen miettiä noita ajatuksia uudestaan !

    Itse jos sanoisin niin naiselle ratkaisee kaikesta eniten luonne sitten tulee itsekunnitoitus ja itsetunto. Näitten jälkeen ulkonäkö on sivu seikka !

    Itsestäni kiinnitän eniten huomiota ! Itsetuntoon, oman itseni ja muiden kunnioitukseen, luonteeseeni ja omaan mielihyvään.

    Ehkä siinä olisi minun valinnat !

    Mutta ainakaan itse en muista koskaan kadulla, kaupassa tai baareissa ihastuneeni jo ensisilmäyksellä, metrien päästä kenenkään Luonteeseen, Itsekunnioitukseen tai Itsetuntoon.

    Äänestä

  • karkoski kirjoitti:

    Mutta ainakaan itse en muista koskaan kadulla, kaupassa tai baareissa ihastuneeni jo ensisilmäyksellä, metrien päästä kenenkään Luonteeseen, Itsekunnioitukseen tai Itsetuntoon.

    Niin mutta kun tarkemmin ajattelet niin ihminen jolla on ne arvot kohdallaan ni ne näkyvät myöskin ulospäin ! Ne ovat sellaisia asioita jotka vaan täytyy osata löytää ihmisestä ja jos vaan aina kiinnittää huomiota pelkästään ulkoiseen muotoon ni pahasti metsässä ollaan. Ihmisen kasvoja täytyy oppia lukemaan tai niitä pikemminkin täytyy haluta lukea. Et itse ikinä ole kiinnittänyt johonkin ihmiseen huomiota vaikka hän sinun kriteeriesi mukaan ei näytäkään kauniiltä mutta jokin käsittämätön asia vaan jättää katseesi häneen kiinni. Siinä ihmisessä juuri ovat nämä minun arvot kohdallaan ja hää näyttää sen myös ulospäin !

    Äänestä

  • hossi kirjoitti:

    Niin mutta kun tarkemmin ajattelet niin ihminen jolla on ne arvot kohdallaan ni ne näkyvät myöskin ulospäin ! Ne ovat sellaisia asioita jotka vaan täytyy osata löytää ihmisestä ja jos vaan aina kiinnittää huomiota pelkästään ulkoiseen muotoon ni pahasti metsässä ollaan. Ihmisen kasvoja täytyy oppia lukemaan tai niitä pikemminkin täytyy haluta lukea. Et itse ikinä ole kiinnittänyt johonkin ihmiseen huomiota vaikka hän sinun kriteeriesi mukaan ei näytäkään kauniiltä mutta jokin käsittämätön asia vaan jättää katseesi häneen kiinni. Siinä ihmisessä juuri ovat nämä minun arvot kohdallaan ja hää näyttää sen myös ulospäin !

    ...täälläkään joutuu sinun kirjoituksesi kaltaista sontaa lukemaan.

    Äänestä

  • ei niin hoikka kirjoitti:

    ...täälläkään joutuu sinun kirjoituksesi kaltaista sontaa lukemaan.

    Jos tekstini on sinun mielestäni sontaa niin ongelma on kuitenkin vain ja ainoastaan sinun ! En voi ku toivottaa sulle hyvää jatkoa jos vaan osaat katsoa ihmisiä pinnallisesti etkä näe ihmisten todellista minää. Sitten kun opit lukemaan muita ihmisiä niin yllätyt ja huomaat mitenkä ihmisen olemus määrää kaiken mitä sisällä muhii.
    Ei sinullakaan toi äidinkielen opetus ole kolahtanut kohdalleen jos et muuten asiaa osaa kommentoida ! Tai sitten korvien välissä ei ole kuin lyhyt ja kuiva pururata.
    Sulla on paljon opittavaa elävästä elämästä ja niin on kyllä minullakin !

    Äänestä

  • hossi kirjoitti:

    Jos tekstini on sinun mielestäni sontaa niin ongelma on kuitenkin vain ja ainoastaan sinun ! En voi ku toivottaa sulle hyvää jatkoa jos vaan osaat katsoa ihmisiä pinnallisesti etkä näe ihmisten todellista minää. Sitten kun opit lukemaan muita ihmisiä niin yllätyt ja huomaat mitenkä ihmisen olemus määrää kaiken mitä sisällä muhii.
    Ei sinullakaan toi äidinkielen opetus ole kolahtanut kohdalleen jos et muuten asiaa osaa kommentoida ! Tai sitten korvien välissä ei ole kuin lyhyt ja kuiva pururata.
    Sulla on paljon opittavaa elävästä elämästä ja niin on kyllä minullakin !

    Jos ihmisen olemus on ihrainen, mitä se kertoo ihmisen sisäisestä muhinasta?

    Äänestä

  • humoristi kirjoitti:

    Jos ihmisen olemus on ihrainen, mitä se kertoo ihmisen sisäisestä muhinasta?

    Vai olemus ihrainen ! Aikas karrikoitu vertauskuva, kyllähän ylipainoinen ihminenkin osaa olla omaan itseensäkin tyytyväinen jos sen niin vaan hyväksyy ! Siinä tilanteessa kyseinen ylipainoinenkin ihminen pystyy näyttämään oman mielihyvän myöskin ulospäin.
    Itse olen ylipainoinen enkä mitenkään edes normaali mitoissa mutta se minä olen ja siinä minä pysyn koska olen omaan itseeni tyytyväinen eikä minun olemukseni estä minua elämästä elämää. Pystyn tekeen kaikki mitä muka vain ja ainoastaan teidän mukaan normaali mitoissa oleva ihminen pystyy tekemään. Jos joku näkee minunssa jotain vaivaa siksi että olen ylipainoinen niin se ei ole minun ongelmani vaan kyseisen henkilön enkä minä sille voi mitään. Minulle riittää se kuva minkä näen omasta peilistäni ja se tuntuu kyllä riittävän myös muillekin !

    Äänestä

Ihmiset kiinnittävät liikaa huomiota ulkoiseen olemukseen ja sillä kohtaa mennään aikas pitkälle pusikkoon jos näin tehään ! Voisin yhden käden sormilla laskea ne tapaukset jotka tiedän olevan ulkoisesti "kauniita" ja myöskin sisäisesti ! Aikas mahdoton yhtälö !

Mikä on kaunis ! Se on laaja san mikä kattaa kaiken mahdollisen, kuka voi sen määrittää että tuo on kaunis ja taas tuo ei ! Sille ei ole olemassa mitään valinta kriteeriä tai mitään raja viivaa millä kauneuden ja rumuuden eroittaa ! Jokaisen kauneus lähtee omasta itsestään ja kuinka sen olemuksen pystyy viemään mukanaan sekä kantamaan sen ! Kuka tahansa voi olla kaunis jos vaan sitä itsekin haluaa ja tiedostaa sen omalle itselleen !

Niin kun loppuun paasattu fraasikin sanoo " Kauneus on katsojan silmissä " !

Äänestä

"Miksi mukavat lihavat ja ylipainoiset miehet yrittävät iskeä hoikempia kavereitani?"

Siksi että jos ne sattuvatkin kelpaamaan eivätkä saa pakkeja, he saavat siitä itselleen tunteen että ovat haluttavia ja hyvännäköisiä (heidän mielestä) kauniiden naisten silmissä. Se siis kohentaa niiden itsetuntoa ja mielialaa.

"Miksi se, että joku onneton kuvotus saa pakit lihavalta naiselta aiheuttaa niin paljon vihaa ja katkeruutta?"

Siksi, että kun ne saavat pakit tuollaiselta naiselta, ne tajuavat olevansa niitä "onnettomia kuvotuksia". Se siis murentaa niiden itsetuntoa, ja kuka tahansa joka tuntee olevansa "ruma kuvatus" toisen ihmisen silmissä ei taatusti tule siitä hyvälle mielelle.

Ikääntymisessä on se ikävä puoli että jossain vaiheessa illuusio ikuisesta nuoruudesta ja hyvännäköisyydestä katoaa. Ruttunaama ja roikkutissi peilissä ei olekaan enää se hehkeä leidi/uros kuin aiemmin, vaan on pakko tunnustaa että "mä olen rupsahtanut".

Se on aika kova paikka monille. Tai no... kaikille... ;-)

Äänestä
  • Minäkuva on useimmilla ihmisillä vääristynyt ja ne aiheuttavat juuri huonoa itsetuontoa ! Hyvä itsetunnon hakeminen ei onnistu millään hoikempien ihmisten iskemisellä vaan se on jokaisen sisällä tapahtuva monimutkainen ja työteliäs prosessi. Jollain se vaatii ehkä yhden hetken aikaa toimivan suhteen jonkun kanssa ja toisilla se vaatii taas paljon muutakin tehtävää. Suurin kompastuskivi omassa minäkuvassa on oman itsensä hyväksyminen ja se vaatiikin sitten työtä ja oikein kunnolla.
    Minun on siitä itse hyvä puhua koska olen sen polun elämäni varrella käynyt lävitse ja nytten olen oman itseni osannut hyväksyä ja tiedän olevani ihminen múitten joukossa.

    Äänestä

  • hossi kirjoitti:

    Minäkuva on useimmilla ihmisillä vääristynyt ja ne aiheuttavat juuri huonoa itsetuontoa ! Hyvä itsetunnon hakeminen ei onnistu millään hoikempien ihmisten iskemisellä vaan se on jokaisen sisällä tapahtuva monimutkainen ja työteliäs prosessi. Jollain se vaatii ehkä yhden hetken aikaa toimivan suhteen jonkun kanssa ja toisilla se vaatii taas paljon muutakin tehtävää. Suurin kompastuskivi omassa minäkuvassa on oman itsensä hyväksyminen ja se vaatiikin sitten työtä ja oikein kunnolla.
    Minun on siitä itse hyvä puhua koska olen sen polun elämäni varrella käynyt lävitse ja nytten olen oman itseni osannut hyväksyä ja tiedän olevani ihminen múitten joukossa.

    Itselläni tosin on huono itsetunto, mutta luulen että jos ihminen opettelee tuntemaan itsensä oikein hyvin, niin vanheneminenkaan ei pelota. Ja pinnalliset asiat menettävät muutenkin merkitystään. Näin ainakin minun tapauksessani.

    Nykyään on vallalla kertakäyttökulttuuri kaikessa, raapaistaan vaan kevyesti pintaa, ja jos lopputulos ei miellytä niin asia lentää roskakoriin. Kaiken pitää olla nättiä (ja mieluiten sen yleisen kauneuskäsityksen mukaista) ja uutta, muuten ei kelpaa. Ihmissuhteissakin näyttää olevan sama juttu. Mutta luulisi että sellaisesta tulee vain itselle tyhjä olo? Sillä elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin vain pelkkä pintasilaus. Hmm, tämä toinen kappale taisi mennä vähän ohi aiheen...

    Äänestä

  • Topsu kirjoitti:

    Itselläni tosin on huono itsetunto, mutta luulen että jos ihminen opettelee tuntemaan itsensä oikein hyvin, niin vanheneminenkaan ei pelota. Ja pinnalliset asiat menettävät muutenkin merkitystään. Näin ainakin minun tapauksessani.

    Nykyään on vallalla kertakäyttökulttuuri kaikessa, raapaistaan vaan kevyesti pintaa, ja jos lopputulos ei miellytä niin asia lentää roskakoriin. Kaiken pitää olla nättiä (ja mieluiten sen yleisen kauneuskäsityksen mukaista) ja uutta, muuten ei kelpaa. Ihmissuhteissakin näyttää olevan sama juttu. Mutta luulisi että sellaisesta tulee vain itselle tyhjä olo? Sillä elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin vain pelkkä pintasilaus. Hmm, tämä toinen kappale taisi mennä vähän ohi aiheen...

    Silloin kun ihmisellä on itsetunto ja kunnitoitus kohdallaan ei häntä hetkauta mikään. Sitä on kaikkeen olemassa olevaan tyytyväinen ja aina vaan haluaa jotain lisää. Omaa itseänikin olen tässä kehittänyt jo kyseisellä saralla jo muuteman vuoden ja nyt tosiaan alan olla sinut itseni kanssa ja tiedän missä mennään ! Nyt elämä on helppoa eivätkä murheet paina. Kaikista vastoinkäymisistä pitää ottaa vaan opikseen.

    Ei tuo sun loppu nyt hirveesti mennyt aiheesta sivuun ! Asiat todellakin on noin juuri kun sanoit. Eletään liian pinnallista elämää mikä aiheuttaa pitemmän päälle ongelmia. Tietysti maailman kuuluukin muuttua jossain määrin joskus mennään huonompaan suuntaa ja joskus parempaan. Nyt kyllä alamäki on kyllä menossa aikas lujaa tällä hetkellä. Kaikki pinnallisuus ja materiaalisuus on tälllä hetkellä kiinnostuksen kohteena ja ei se ole hyvä asia !

    Äänestä

  • hossi kirjoitti:

    Silloin kun ihmisellä on itsetunto ja kunnitoitus kohdallaan ei häntä hetkauta mikään. Sitä on kaikkeen olemassa olevaan tyytyväinen ja aina vaan haluaa jotain lisää. Omaa itseänikin olen tässä kehittänyt jo kyseisellä saralla jo muuteman vuoden ja nyt tosiaan alan olla sinut itseni kanssa ja tiedän missä mennään ! Nyt elämä on helppoa eivätkä murheet paina. Kaikista vastoinkäymisistä pitää ottaa vaan opikseen.

    Ei tuo sun loppu nyt hirveesti mennyt aiheesta sivuun ! Asiat todellakin on noin juuri kun sanoit. Eletään liian pinnallista elämää mikä aiheuttaa pitemmän päälle ongelmia. Tietysti maailman kuuluukin muuttua jossain määrin joskus mennään huonompaan suuntaa ja joskus parempaan. Nyt kyllä alamäki on kyllä menossa aikas lujaa tällä hetkellä. Kaikki pinnallisuus ja materiaalisuus on tälllä hetkellä kiinnostuksen kohteena ja ei se ole hyvä asia !

    Niin, tuntuisi että itsensä tutkiskelu ja omien vaikuttimien pohdiskelu, joka siis johtaa hyvään itsetuntemukseen, tuo elämään hyvän pohjan. Ei ole enää sitä tyhjyyttä joka tuntui itselläkin olevan nuorena ja kai monilla on se vielä vanhuudessakin, jos ei ole tullut kunnolla tutustuttua omaan persoonaansa ja ollaan keskitytty vain elämän pinnallisempaa puoleen ja siihen liittyviin asioihin. Varmaan siitä johtuu myös tuo ainakin näissä hyvin monissa näiden palstojen kirjoituksissa kumiseva "olemisen tyhjyyden" ilmentymä: kyynisyys.

    Vaikka itsetunto ei koko aikaa olisikaan korkealla, siltikin voi olla melko vahvoilla. Ainakin itselläni on epämääräinen itsetunto, joka heittelehtii aina ajoittain ääripäästä toiseen. Silti juuri muutama viikko sitten omaa elämääni pohdiskellessani, saatoin rehellisesti todeta, että tällä hetkellä olen onnellinen. Ja se johtuu hyvin suurelta osin myös siitä, että olen saavuttanut jonkinlaisen sisäisen rauhan.
    ...Ja miten se sitten on saavutettu? ...En tiedä ihan varmasti ja tarkalleen, mutta aikalailla pohjamutia myöten on tullut omaa elämää ja persoonaa tutkittua jo pidemmän aikaa (eli koko tähänastisen aikuisikäni ajan).

    Niin ja toki toisten ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen myös "palaa lähtöpisteeseensä", eli sitä saa mitä lähettää maailmalle. Esim. jos vastaan tuntuu tulevan melkein aina vain töykeitä ihmisiä, niin ehkä olisi hiukan syytä miettiä kuinka itse ajattelee ja kohtelee toisia ihmisiä - asenne näkyy ulospäin, vaikka sitä ehkä ei uskoisikaan. ...Tai sitten se mikä sen aiheuttaa on ajatusenergia, joka "tulee lihaksi"...?
    :)

    Äänestä

  • Topsu kirjoitti:

    Niin, tuntuisi että itsensä tutkiskelu ja omien vaikuttimien pohdiskelu, joka siis johtaa hyvään itsetuntemukseen, tuo elämään hyvän pohjan. Ei ole enää sitä tyhjyyttä joka tuntui itselläkin olevan nuorena ja kai monilla on se vielä vanhuudessakin, jos ei ole tullut kunnolla tutustuttua omaan persoonaansa ja ollaan keskitytty vain elämän pinnallisempaa puoleen ja siihen liittyviin asioihin. Varmaan siitä johtuu myös tuo ainakin näissä hyvin monissa näiden palstojen kirjoituksissa kumiseva "olemisen tyhjyyden" ilmentymä: kyynisyys.

    Vaikka itsetunto ei koko aikaa olisikaan korkealla, siltikin voi olla melko vahvoilla. Ainakin itselläni on epämääräinen itsetunto, joka heittelehtii aina ajoittain ääripäästä toiseen. Silti juuri muutama viikko sitten omaa elämääni pohdiskellessani, saatoin rehellisesti todeta, että tällä hetkellä olen onnellinen. Ja se johtuu hyvin suurelta osin myös siitä, että olen saavuttanut jonkinlaisen sisäisen rauhan.
    ...Ja miten se sitten on saavutettu? ...En tiedä ihan varmasti ja tarkalleen, mutta aikalailla pohjamutia myöten on tullut omaa elämää ja persoonaa tutkittua jo pidemmän aikaa (eli koko tähänastisen aikuisikäni ajan).

    Niin ja toki toisten ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen myös "palaa lähtöpisteeseensä", eli sitä saa mitä lähettää maailmalle. Esim. jos vastaan tuntuu tulevan melkein aina vain töykeitä ihmisiä, niin ehkä olisi hiukan syytä miettiä kuinka itse ajattelee ja kohtelee toisia ihmisiä - asenne näkyy ulospäin, vaikka sitä ehkä ei uskoisikaan. ...Tai sitten se mikä sen aiheuttaa on ajatusenergia, joka "tulee lihaksi"...?
    :)

    Kyllä jokaisen meistä pitäisi tehdä juuri noin ja tutkiskella omaa minäänsä ja tuntea se sisäinen olotila mikä sillä hetkellä vallitsee !
    Ei kai kukaan ole omaan itseensä ihan täysin tyytyväinen mistä syystä suurimmalla osalla itsetunto saattaa heitellä jatkuvasti. Kyllä minullakin vaikka onkin kohtuullisen hyvä itsetunto tulee niitäkin päiviä kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle ja mikään ei onnistu mutta se on vain hetkellinen tunne koska se täytyy osata syrjäyttää ja tiedostaa itselleen että minä olen minä enkä miksikään muutu !

    Kaikkien ihmisten sisimmän pystyy lukemaan ulkoapäin ja jokainen näyttää juuri ne sisällä olevat tunteensa myöskin ulospäin. Tästä syystä ihminen joka ei ole itseensä hyväksynyt ja eikä ole minäänsä tyytyväinen jää juuri siihen huommaamattomuuden rooliin.

    Äänestä

Hei, tosiasia on se, että luonne ei näy päällepäin. Eikä useimmiten älykkyys tai muutkaan sisäiset ominaisuudet. Siksi baarissa tutustutaan ulkonäön perusteella.

"Miksi se, että joku onneton kuvotus saa pakit lihavalta naiselta aiheuttaa niin paljon vihaa ja katkeruutta? On meilläkin oikeus valita seuramme. Eikö lihavalla naisella saisi olla minkäänlaista itsetuntoa?"

Kyseessä on baari, jossa ollaan kännissä. Kännissä jokaisen viehätysvoima on omasta mielestä 10 ja jos tätä käsitystä loukkaa niin sitten... Harva mies ottaa pakit tyynesti eikä kovin moni nainenkaan ota. Viina lisää aggression määrää.

Mutta mikä saa sinut mieltämään sinua lähestyvät miehet b-luokan miehiksi? Kyllähän sinäkin nyt arvostelet miehiä ihan puhtaasti ulkonäön perusteella, eli siis arvostelet miehiä kuten he arvostelevat sinua. Miksi?

Äänestä

Mitä tuollaista murehdit. Aivan suotta!
Suomalaisista naisista on lähes 60% ylipainoisia ja miehistä yli 60%!
Kyllä ne läskit kelpaavat hyvin.
Katukuvakin sen jo kertoo!

Äänestä
  • ...kirjoittikin, kyllä läski kelpaa, sillä valinnanvaraa ei juuri ole. Hoikilla on varaa valita ja he kyllä tietävät sen. Mitä enemmän läski lisääntyy sen enemmän hoikilla on vientiä. Olen tullut siihen tulokseen, että hoikkuus on jo sellainen arvo, että tuntuu ettei juuri muuta tarvitakaan ja kaikki miehet kuolaavat perässä. Meille lihaville jäävät sitten ne, joita hoikat eivät huoli.

    Äänestä

Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten yritin välillä iskeä jotain vähän pulleampiakin tyttöjä. Enpä enää. Harvemmin yritän ketään, mutta jos yritän, niin sitten ihan tavallisia suht normipainoisia keskikauniita tyttöjä.

Ai miksi? No siksi, että pulskilta tytöiltä tulee eniten vittuilua. En tiedä pystytkö aloittaja abstraktiin ajatteluun, mutta tässä sun tapauksessa kuviota voitaisiin abstrahoida ja yleistää niin, että kuulut naisten b-ryhmään ja sinua iskemään tulevat miehet miesten b-ryhmään. Edelleen kuvio jatkuu niin, että sinulla on tässä tapauksessa erivapaus halveksua miesten b-ryhmää omasta b-ryhmäläisyydestäsi huolimatta. Kuitenkin haluasit samalla kieltää kaikilta b-ryhmän halveksumisen. Yhtä b-ryhmäläistä, siis sinua, tulisi kaikkien -niin a- kuin b-ryhmäläistenkin - pelkästään jumaloida. Suomeksi sanottuna asetat sääntöjä, jotka eivät kosketa sinua. Oletko ikinä ajatellut, kuinka itsekäs ja suppea näkökantasi on?

Et suinkaan ole ainoa pullea nainen, joka syyllistyy samaan ajattelutapaan. Itse asiassa siihen syyllistyvät melkein kaikki naisten b-ryhmäläiset, siis pulskat, rumat ja vaikealuonteiset. Vaikea sanoa mistä ilmiö johtuu. Itse veikkaisin sitä, että naisilla on tutkimuksissa todettu heikompi kyky abstraktiin ajatteluun kuin miehillä. Toisin sanoen, moni b-luokan nainen ei tosiaankaan tajua asettavansa ajatuksissaan ja toimintatavoissaan erivapauksia itselle. Käyttäytyvänsä päinvastaisesti kuin ikiaikainen käyttäytymisneuvo opastaa: "Kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei niin hoikka kirjoitti:

...pitäisi kelvata millainen mies tahansa? Eikö meillä ole oikeutta vaatia mitään hyviä ominaisuuksia mieheltä?

Miksi pulskemmille naisille jää aina ravintolassa onnettomat ja onnettoman näköiset miehet? Miksi mukavat lihavat ja ylipainoiset miehet yrittävät iskeä hoikempia kavereitani? Emmekö me ylipainoiset sovi toisillemme parhaiten? Ette te heille kelpaa, itsenne vain nolaatte. He haluavat itsensä kaltaisia hyvännäköisiä urheilullisia miehiä.

Miksi se, että joku onneton kuvotus saa pakit lihavalta naiselta aiheuttaa niin paljon vihaa ja katkeruutta? On meilläkin oikeus valita seuramme. Eikö lihavalla naisella saisi olla minkäänlaista itsetuntoa?

Olen joskus ollut hoikempi, en kuitenkaan hoikka, ja kohtelu miesten taholta oli aivan erilaista. Kiinnostuneita miehiä oli enemmän ja he olivat kaikin puolin parempia. Onnettomat tapaukset eivät edes uskaltaneet lähelle. Nyt tuntuu, että olen b-luokan kansalainen ja minulla ei saisi olla omaa tahtoa tai omanarvontuntoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu