enkku-suomi käännösapuketju

Mitä ovat suomeksi:

reestablish
memorablia
mortician
apalling
apalled
deplete
overgrazing
cue up
lopside
doth
nary
gneed
jangly
mayfair
misspent
pulverulence
blimp
chop away
undercover
disembarkation
derision
onerous
insubstantial
freed
myriad
fletch


Suomesta englanniksi mitä ovat:

nonparelli
lohkoperuna
fileeraus
friteeraus
532251
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 53

Vanhimmat

koko läsy samantien minulle, niin käännän sen samantien
ja lähetän takaisin laskun kera.

Äänestä

meni asevelihintaan 84 € per sivu.

Ihan tosissani nyt: teet itsellesi ison ja hienon palveluksen, kun hankit sanakirjan ja alat selvitellä asioita itse. Jos homma tuntuu ylivoimaiselta, olet liian vaativien tekstien kanssa tekemisissä.

Kokeneenakin kääntäjänä olen joskus tuhrannut tuntikausia yhden ainoan termin tarkasteluun - siis sen merkitysten selvittelyyn. Sanakirjasta plaraaminen ei muuta vie kuin aikaa.

Äänestä
  • Jos et juuri sinä jaksa käydä toisten lähettämiä tekstejä kääntämään niin tarvitseeko siitä vetää herne nenään ja tulla vauhkoamaan kääntämisen työläydestä.

    Viesteihin ei ole pakko vastata, jos et näe sitä itsellesi hyödyllisenä! Jos näet punaista, ohita koko viesti mielellään.

    Heh, jatkakaa...

    Äänestä

  • "meni asevelihintaan 84 € per sivu. "

    Tienaako noin hyvin? Taidan ryhtyä kääntäjäksi...Minä lupaan kääntää minkä tahansa sivun 30 eurolla...no okei 20 euroa, saa edes kaljarahat.

    Äänestä

  • hyvin... kirjoitti:

    "meni asevelihintaan 84 € per sivu. "

    Tienaako noin hyvin? Taidan ryhtyä kääntäjäksi...Minä lupaan kääntää minkä tahansa sivun 30 eurolla...no okei 20 euroa, saa edes kaljarahat.

    muun muassa siitä, mikä on aikataulu, mihin tarkoitukseen teksti käännetään, miten pitkälti erikoistunutta kieli on jne.

    Äänestä

  • että silleen kirjoitti:

    Jos et juuri sinä jaksa käydä toisten lähettämiä tekstejä kääntämään niin tarvitseeko siitä vetää herne nenään ja tulla vauhkoamaan kääntämisen työläydestä.

    Viesteihin ei ole pakko vastata, jos et näe sitä itsellesi hyödyllisenä! Jos näet punaista, ohita koko viesti mielellään.

    Heh, jatkakaa...

    Ei minulle vastaamisesta ollutkaan mitään hyötyä. Sinulle olisi ollut, mutta et näköjään ottanut onkeesi.

    Äänestä

  • hyvin... kirjoitti:

    "meni asevelihintaan 84 € per sivu. "

    Tienaako noin hyvin? Taidan ryhtyä kääntäjäksi...Minä lupaan kääntää minkä tahansa sivun 30 eurolla...no okei 20 euroa, saa edes kaljarahat.

    >Minä lupaan kääntää minkä tahansa
    >sivun 30 eurolla

    Otettaisiko esimerkiksi jokin Hesarin sivu?

    Minä tein viimeksi diilin liki 500 sivun kääntämisestä hintaan alle 14 euroa / sivu. Tämä työ on vielä kesken.

    No, eipä ole paljon tekstiäkään per sivu, ja toistoja on runsaasti. Tunnissa huitaisee heti monta sivua.

    Väliin toimeksiannoissa taas tulee sellaisia sivuja, että 100 euroa / sivu on aivan liian vähän! Kun aanelonen on ahdettu täyteen nonparellilla ladottua tekstiä, niin siinä onkin yhdellä sivulla koko joukko "kääntäjän sivuja".

    Kun elettiin vanhaa hyvää aikaa, jolloin konekirjoituskoneilla hakattiin kirjoituskonekirjoitusta ja koneissa oli vielä tasa-askellus - tyypillisesti Pica-kirjasin (tai Courier) ja 10 merkkiä tuumalle - oli yleisenä "kääntäjän sivun" määritelmänä 26 riviä à 60 lyöntiä = 1560 lyöntiä. Välilyönti oli lyönti siinä kuin kirjainmerkitkin. Tuo 26 riviä mahtui A4-arkille harvalla rivivälillä.

    Jossain välissä on yritetty lanseerata sellaistakin "kääntäjän sivua", jolla on 2000 lyöntiä tai merkkiä tai jotain.

    Sellainen instanssi kuin Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto julkaisi joskus kauan sitten (vielä 1980-luvulla) taksasuosituksia. Sitten tuli iso paha Kilpailuvirasto ja kielsi moisen.

    Itse olen unohtanut "kääntäjän sivut" jo kauan sitten. Wordissa on laskuri, joka kertoo merkkien, sanojen ja rivien määrät (merkkien määrän välilyöntien kanssa ja ilman). Laskutusperusteet vaihtelevat vähän asiakkaasta toiseen. Isommat käännöstyöt teen lähes poikkeuksetta etukäteen sovittavaan urakkahintaan. Monet työt tehdään päälletaittona taitto-ohjelman omassa ympäristössä, joka voi olla ja usein on muu kuin Word.

    Äänestä

  • Ehkä kirjoitti:

    >Minä lupaan kääntää minkä tahansa
    >sivun 30 eurolla

    Otettaisiko esimerkiksi jokin Hesarin sivu?

    Minä tein viimeksi diilin liki 500 sivun kääntämisestä hintaan alle 14 euroa / sivu. Tämä työ on vielä kesken.

    No, eipä ole paljon tekstiäkään per sivu, ja toistoja on runsaasti. Tunnissa huitaisee heti monta sivua.

    Väliin toimeksiannoissa taas tulee sellaisia sivuja, että 100 euroa / sivu on aivan liian vähän! Kun aanelonen on ahdettu täyteen nonparellilla ladottua tekstiä, niin siinä onkin yhdellä sivulla koko joukko "kääntäjän sivuja".

    Kun elettiin vanhaa hyvää aikaa, jolloin konekirjoituskoneilla hakattiin kirjoituskonekirjoitusta ja koneissa oli vielä tasa-askellus - tyypillisesti Pica-kirjasin (tai Courier) ja 10 merkkiä tuumalle - oli yleisenä "kääntäjän sivun" määritelmänä 26 riviä à 60 lyöntiä = 1560 lyöntiä. Välilyönti oli lyönti siinä kuin kirjainmerkitkin. Tuo 26 riviä mahtui A4-arkille harvalla rivivälillä.

    Jossain välissä on yritetty lanseerata sellaistakin "kääntäjän sivua", jolla on 2000 lyöntiä tai merkkiä tai jotain.

    Sellainen instanssi kuin Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto julkaisi joskus kauan sitten (vielä 1980-luvulla) taksasuosituksia. Sitten tuli iso paha Kilpailuvirasto ja kielsi moisen.

    Itse olen unohtanut "kääntäjän sivut" jo kauan sitten. Wordissa on laskuri, joka kertoo merkkien, sanojen ja rivien määrät (merkkien määrän välilyöntien kanssa ja ilman). Laskutusperusteet vaihtelevat vähän asiakkaasta toiseen. Isommat käännöstyöt teen lähes poikkeuksetta etukäteen sovittavaan urakkahintaan. Monet työt tehdään päälletaittona taitto-ohjelman omassa ympäristössä, joka voi olla ja usein on muu kuin Word.

    Se 1560 pätee yhä. Jos merkkimäärä muuttuu, muuttuu myös laskutusperuste.

    Olen siis tuo ylempi "Taksa" ja minua ottaa edelleen ankarasti nuppiin ammatti-ihmisten työn aliarviointi.

    Äänestä

Olen syyntakeeton enkä ota näistä minkään valtakunnan vastuuta. Saa korjata ja täydentää vapaasti.

reestablish = perustaa/aloittaa uudelleen
memorab(i)lia = muistamisen arvoiset asiat (niiden yhteenveto t. kokoelma)
mortician = hautausurakoitsija
apalling (?) => appalling = kauhistuttava, tyrmistyttävä
apalled (?) => appalled = kauhistunut, tyrmistynyt
deplete = ehtyä, tyhjentyä, uupua
overgrazing = ylilaiduntaminen (laitumen liiallinen hyödyntäminen)
cue up = antaa vihjeärsyke tjsp.
lopside = kallistua toiselle puolelle, olla vinossa
doth = arkaainen 3. persoonassa oleva muoto verbistä ’do’
nary = käytetään yksikössä olevien nominien kanssa: heard nary a sound = ei kuullut äännähdystäkään
gneed = ???
jangly = kilisevä, kaliseva tjsp.
Mayfair = paikannimi (alue Lontoon Westminsterissä)
misspent = hukkaan heitetty, huonosti käytetty
pulverulence = pölymäisyys, jauhemaisuus
blimp = eräs ilmapallo-/ilmalaivatyyppi http://images.google.fi/images?q=blimp&hl=fi&btnG=Etsi kuvia
chop away = karsia/leikata/lohkaista pois
undercover = alapuolinen suojus t. kansi
disembarkation = aluksesta pois astuminen
derision = halveksunta, iva, solvaus
onerous = rasittava, raskas, vaivalloinen
insubstantial = merkityksetön
freed = vapautettu, vapaaksi päästetty
myriad = lukematon joukko, myriadi
fletch = kysy vaikka Michael Fletcheriltä. http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/ Puhuu englantia ja suomea yhtä hyvin ja on mukava kaveri muutenkin.

Äänestä
  • yritän auttaa.

    gneading/gniid käsinvaivata/vaivattu taikina.

    undercover cop siviiliasussa toimiva poliisi.

    Undercoverista olen varma. Taikinanteosta olen lukenut vain kirjoista.

    Äänestä

  • Englantia osaamaton kirjoitti:

    yritän auttaa.

    gneading/gniid käsinvaivata/vaivattu taikina.

    undercover cop siviiliasussa toimiva poliisi.

    Undercoverista olen varma. Taikinanteosta olen lukenut vain kirjoista.

    Billy Gorgan käyttää "gneed" -sanaa kappaleessaan, mitä sitten ikinä tarkoittaakaan???

    Kipale on ihan hyvä niinkuin koko yhtyeen tuotanto yleensäkin.

    Rivillä 11 -->

    Where Boys Fear to Tread

    candy cane walks down
    to build a bonfie, to break my fall
    my baby, my sweet thing
    just maybe we could lose ourselves this time
    king of the horseflies, dark prince of death
    his tragic forces are heaven sent
    in sweet things, in a lovers breath
    in knowing this was meant to be the last
    a go-go-kids, a go-go-style
    a suck suck kiss, a suck suck smile
    as always, in youn gneed
    a velied promise to never die
    on dead highways, her black beauties roam
    for june angels, so far from home
    for a love lost, a faded picture
    to tread lightning, to ink the lavender skies
    so get on the bomb
    get back where you belong

    Äänestä

  • Englantia osaamaton kirjoitti:

    yritän auttaa.

    gneading/gniid käsinvaivata/vaivattu taikina.

    undercover cop siviiliasussa toimiva poliisi.

    Undercoverista olen varma. Taikinanteosta olen lukenut vain kirjoista.

    sekoitin kneading -taikinan vaivaus- ja gniiding. jälkimäisen tarkoitusta en tiedä. sorry.

    Äänestä

Käyttäisin toiseen suuntaan käännettäessä seuraavia vastineita:

nonparelli = nonpareil
lohkoperuna(t) = wedged potato(es) (= ”kiilaperunat”)
fileeraus = filleting
friteeraus = deep frying t. deep-frying http://en.wikipedia.org/wiki/Deep_frying

Äänestä
  • Nonparelleja ovat käyttäneet muutkin kuin kondiittorit: se on kuulunut joskus kirjapainoissa latojien ammattisanastoon.

    Timantti = 4 pisteen teksti
    Helmi, Päärly = 5 pistettä
    Nonparelli = 6 p.
    Kolonelli = 7 p.
    Petiitti = 8 p.
    Bourgeois (Borgis) = 9 p.
    Corpus (Garmond) = 10 p.
    Cicero = 12 p.
    Mitteli = 14 p.

    http://runeberg.org/pieni/2/0320.html

    Kun puhutaan "petiitillä painetusta", tuo se maallikolle mieleen pienen tekstin yleensä, mutta vanhan kansan kirjapainoihmiselle petiitti tarkoittaa nimenomaan 8 pisteen kokoista tekstiä.

    Minkäskokoinen se piste sitten on? Älkää kysykää noin vaikeita! En tiedä.

    1 point (Truchet) = 0.188 mm (obsolete today)
    1 point (Didot) = 0.3759 mm = 1/72 of a French Royal inch (27.07 mm) = about 1/68 inch
    1 point (ATA) = 0.3514598 mm = 0.0138366 inch
    1 point (TeX) = 0.3514598035 mm = 1/72.27 inch
    1 point (Postscript) = 0.3527777778 mm = 1/72 inch
    1 point (l'Imprimerie nationale, IN) = 0.4 mm

    http://jeff.cs.mcgill.ca/~luc/measurements.html

    Muuan sanakirja tarjoaa nonpareil-sanan ohella sellaistakin vastinetta kuin

    nonparelli = hundreds and thousands

    Ranskan pareil = samankaltainen. Värjättyjen pikku sokerihelmien lisäksi nonpareil-sanalla on myös adjektiivinen merkitys. Sen synonyymejä englannin kielessä ovat vaikkapa matchless, peerless, unmatched, unmatchable, unrivaled ja unrivalled.

    Äänestä

  • Ehkä kirjoitti:

    Nonparelleja ovat käyttäneet muutkin kuin kondiittorit: se on kuulunut joskus kirjapainoissa latojien ammattisanastoon.

    Timantti = 4 pisteen teksti
    Helmi, Päärly = 5 pistettä
    Nonparelli = 6 p.
    Kolonelli = 7 p.
    Petiitti = 8 p.
    Bourgeois (Borgis) = 9 p.
    Corpus (Garmond) = 10 p.
    Cicero = 12 p.
    Mitteli = 14 p.

    http://runeberg.org/pieni/2/0320.html

    Kun puhutaan "petiitillä painetusta", tuo se maallikolle mieleen pienen tekstin yleensä, mutta vanhan kansan kirjapainoihmiselle petiitti tarkoittaa nimenomaan 8 pisteen kokoista tekstiä.

    Minkäskokoinen se piste sitten on? Älkää kysykää noin vaikeita! En tiedä.

    1 point (Truchet) = 0.188 mm (obsolete today)
    1 point (Didot) = 0.3759 mm = 1/72 of a French Royal inch (27.07 mm) = about 1/68 inch
    1 point (ATA) = 0.3514598 mm = 0.0138366 inch
    1 point (TeX) = 0.3514598035 mm = 1/72.27 inch
    1 point (Postscript) = 0.3527777778 mm = 1/72 inch
    1 point (l'Imprimerie nationale, IN) = 0.4 mm

    http://jeff.cs.mcgill.ca/~luc/measurements.html

    Muuan sanakirja tarjoaa nonpareil-sanan ohella sellaistakin vastinetta kuin

    nonparelli = hundreds and thousands

    Ranskan pareil = samankaltainen. Värjättyjen pikku sokerihelmien lisäksi nonpareil-sanalla on myös adjektiivinen merkitys. Sen synonyymejä englannin kielessä ovat vaikkapa matchless, peerless, unmatched, unmatchable, unrivaled ja unrivalled.

    "Unparallellable", mitähän tuo on suomeksi?

    Äänestä

  • tarkoittaa kirjoitti:

    "Unparallellable", mitähän tuo on suomeksi?

    ei rinnastettavissa oleva,
    rinnastamattomissa oleva

    (uncapable of being paralleled or equaled)

    Kuulostaa kylläkin varsin keinotekoiselta kapulakieleltä.

    Äänestä

Mitä ihmettä on suomeksi "off the beaten path"?

Äänestä
  • lähdetään umpihankeen.

    (Tästä on hyvä esimerkki ketjun aloittaja: umpihankeen vaan ja sitten huutamaan kavereita apuun, kun ei itse enää ylös päästä.)

    Äänestä

  • No kun "beaten path" tarkoittaa tallamalla tehtyä polkua, eli suomeksi polkua, niin "off the beaten path" tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kulkee jossakin umpimetässä eikä polulla.

    Voisi kuvitella että tämä on kielikuva, jolla sanotaan että joku tekee asiat eri lailla kuin muut (arvaus).

    Äänestä

  • geezer kirjoitti:

    No kun "beaten path" tarkoittaa tallamalla tehtyä polkua, eli suomeksi polkua, niin "off the beaten path" tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kulkee jossakin umpimetässä eikä polulla.

    Voisi kuvitella että tämä on kielikuva, jolla sanotaan että joku tekee asiat eri lailla kuin muut (arvaus).

    Ken vaivojansa vaikertaa
    on vaivojensa vanki.
    Tietä käyden tien on vanki.
    Vapaa on vain umpihanki.

    James Youteen - Aaron Touchedthestove

    Äänestä

  • Ehkä kirjoitti:

    Ken vaivojansa vaikertaa
    on vaivojensa vanki.
    Tietä käyden tien on vanki.
    Vapaa on vain umpihanki.

    James Youteen - Aaron Touchedthestove

    Jos Jaskan ja Arskan lyyrisiä hengentuotteita noinkin mieli-/väkivaltaisesti yhdistelee, niin onko kyseessä
    - lyyrike
    - lyyrikkomus
    vai peräti
    - lyyrikos
    ???

    Äänestä

  • Ehkä kirjoitti:

    Ken vaivojansa vaikertaa
    on vaivojensa vanki.
    Tietä käyden tien on vanki.
    Vapaa on vain umpihanki.

    James Youteen - Aaron Touchedthestove

    ... ja Sormensa Poltti.

    Mutta mihin lennättää Aatoksen The most pissable customs?...


    --

    Äänestä

  • Takametsien Mies kirjoitti:

    ... ja Sormensa Poltti.

    Mutta mihin lennättää Aatoksen The most pissable customs?...


    --

    Menin kerran Tukholmaan - en lentäen, vaan ihan siljailemalla entäen, auto ja perhe mukana. Rannassa oli vastassa terhakka nuori tullisälli. Hermostui siitä, että en ryhtynyt hänen kanssaan puheisiin ruotsiksi (mutta ei puhunut siinä vaiheessa sanaakaan suomea). Penkoi niin maan perusteellisesti, mitään löytämättä. Ilmaisi sitten jahdin päättyneen; olisimme hänen puolestaan vapaat lähtemään. Olin kypsynyt hänen kukkoiluunsa niin, että sanoin suomeksi aivan sanatarkasti: "Haista itte!"

    Silloinpa kaveri löysikin itsestään suomea taitavan - ja kiukkuisen - virkamiehen. Hän käski minun ajaa autoni sivummalle parkkiruutuun ja odottaa siinä. Kymmenen minuutin simputuksen jälkeen hän tuli päästämään meidät - mutta vannotti, ettei tuollaisella asenteella pidä tulla toista kertaa maahan, Ruotsin kunnianarvoisan tullilaitoksen virkamiesten kiusaksi.

    Että sellaista tapakulttuuria. Uriinitkohan mahtoivat koppahattuun kihahtaa? Olisiko tuosta vastaukseksi kysymykseesi?

    Äänestä

  • Ehkä kirjoitti:

    Menin kerran Tukholmaan - en lentäen, vaan ihan siljailemalla entäen, auto ja perhe mukana. Rannassa oli vastassa terhakka nuori tullisälli. Hermostui siitä, että en ryhtynyt hänen kanssaan puheisiin ruotsiksi (mutta ei puhunut siinä vaiheessa sanaakaan suomea). Penkoi niin maan perusteellisesti, mitään löytämättä. Ilmaisi sitten jahdin päättyneen; olisimme hänen puolestaan vapaat lähtemään. Olin kypsynyt hänen kukkoiluunsa niin, että sanoin suomeksi aivan sanatarkasti: "Haista itte!"

    Silloinpa kaveri löysikin itsestään suomea taitavan - ja kiukkuisen - virkamiehen. Hän käski minun ajaa autoni sivummalle parkkiruutuun ja odottaa siinä. Kymmenen minuutin simputuksen jälkeen hän tuli päästämään meidät - mutta vannotti, ettei tuollaisella asenteella pidä tulla toista kertaa maahan, Ruotsin kunnianarvoisan tullilaitoksen virkamiesten kiusaksi.

    Että sellaista tapakulttuuria. Uriinitkohan mahtoivat koppahattuun kihahtaa? Olisiko tuosta vastaukseksi kysymykseesi?

    ... Kustavin tulli.

    --

    Äänestä

  • viisastelija kirjoitti:

    ... Kustavin tulli.

    --

    Kun lähtee ajamaan puoliltapäivin Suomen Turusta kohti Uusikaupunkia veneellä, joka matkanopeus on 10 solmua (noin 18,5 km/h), ja on ottanut veneeseen eväiksi pari mäyräkoirallista, niin mihinkähän kellonaikaan ensimmäinen osa olusista on Kustavissa?

    Äänestä

  • teet jotakin yleisestä käytännöstä poikkeavalla tavalla.

    näin joskus palstoilla opiskelijatytön kysymyksen sanasta: tap. sanakirjan selitys: napauttaa sormella, ei kuulema sopinut lauseeseen sitä suomennettaessa. jäi vastaamatta. jos säästän rahaa vaikka kissan ostamista varten: cat fund, ja sitten täytyy siitä cat fundista ottaa rahaa johonkin toiseen tarkoitukseen, I tap cat fund. tap sanalla voi tietysti olla vielä muitakin merkityksiä.

    Äänestä

  • englantia osaamaton kirjoitti:

    teet jotakin yleisestä käytännöstä poikkeavalla tavalla.

    näin joskus palstoilla opiskelijatytön kysymyksen sanasta: tap. sanakirjan selitys: napauttaa sormella, ei kuulema sopinut lauseeseen sitä suomennettaessa. jäi vastaamatta. jos säästän rahaa vaikka kissan ostamista varten: cat fund, ja sitten täytyy siitä cat fundista ottaa rahaa johonkin toiseen tarkoitukseen, I tap cat fund. tap sanalla voi tietysti olla vielä muitakin merkityksiä.

    jäi cat fundin edestä se ksikkein tärkein: the. puhuessa se tulee luonnostaan kuin Manulle aamiainen, mutta harvoin kun kirjoittaa, tuppaa unohtumaan.

    Äänestä

  • Itse olen juuri lomamatkaa suunnitellut ja erityisesti katsellut kategorian "off the beaten track" -lomia, ettei ihan pahimman turistirysän saaliiksi joutuisi...

    Äänestä

Joku ehtikin mainita nonparellille englanninkielisen ilmaisun "hundreds and thousands". Sitä pidetään ns. lasten kielenä; minä en kyllä muita tunnekaan vaikka olen yli 50.

Joskus 1970-luvulla olin lastenvahtina englantilaisessa perheessä. Piti lukea kersoille jotakin. Käteen osui kirja, jossa kerrottiin miten taivaalta alkoi sataa pienenpieniä värillisiä hiutaleita.

Kirjan päähenkilö arveli alkuun että ne olivat "hundreds and thousands", mutta kun niitä tuli niin jumalttoman paljon, hän muuttikin nimitykseksi "millions".

Tämä kirja tietääkseni käännettiin myös suomeksi nimellä Miljoonasade. Joku bändi otti sitten siitä nimensä.

Äänestä
  • Se bändi otti kyllä nimensä eteläpohjalaisesta sanasta 'miljoonasade'. Tuo sana taas sanottiin silloin, kun maataloudessa odoteltiin kuivan kauden jälkeen sadetta. Kun sade vihdoin tuli, sanottiin tyytyväisenä: "Tämoon oikehen miljoonasaret".

    Äänestä

  • Tuhatsade kirjoitti:

    Se bändi otti kyllä nimensä eteläpohjalaisesta sanasta 'miljoonasade'. Tuo sana taas sanottiin silloin, kun maataloudessa odoteltiin kuivan kauden jälkeen sadetta. Kun sade vihdoin tuli, sanottiin tyytyväisenä: "Tämoon oikehen miljoonasaret".

    ... vaan vauvanalkuja meillä päin. Nimittäin minä unnen miljoonasateen ennen bändiä vain merkityksessä siemensyöksy.

    Äänestä

Toissa kevään -04 enkun kirjotuksissa oli artikkeli toisesta maailmansodasta ja sieltä asti on mieleeni jäänyt hämäräksi jäänyt termi "Bofors gun".

En oikein ole löytänyt hyvää suomenkielistä vastinetta pyssylle, eikä kuuklen kuvahakukaan oikein valaissut asiaa?

Äänestä

  • Pohjois-Ruotsin rautamalmiesiintymät ja kaivokset sekä ruotsalainen teräs ovat olleet kova sana viime vuosisadan sotien aikana.

    Ruotsalaisfirma nimeltä Bofors teki maineikkaita tykkejä. Krupp Saksasta yhdistyy vastaaviin aseisiin vastaavalla tavalla. Suomessa on tykkejä väsännyt kenties nimekkäimpänä firma nimeltä Tampereen Pellavatehdas - vai olikos se sittenkin Tampella?

    Minulla oli taannoin työkaveri nimeltä Boström. En päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen, pitäisikö miestä kutsua Pesävirraksi vai Asumajoeksi. Bofors lienee saman ilmentymän nopsaliikkeisempi vastine.

    Äänestä

  • K.k. kirjoitti:

    Pohjois-Ruotsin rautamalmiesiintymät ja kaivokset sekä ruotsalainen teräs ovat olleet kova sana viime vuosisadan sotien aikana.

    Ruotsalaisfirma nimeltä Bofors teki maineikkaita tykkejä. Krupp Saksasta yhdistyy vastaaviin aseisiin vastaavalla tavalla. Suomessa on tykkejä väsännyt kenties nimekkäimpänä firma nimeltä Tampereen Pellavatehdas - vai olikos se sittenkin Tampella?

    Minulla oli taannoin työkaveri nimeltä Boström. En päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen, pitäisikö miestä kutsua Pesävirraksi vai Asumajoeksi. Bofors lienee saman ilmentymän nopsaliikkeisempi vastine.

    Bofors näkyy esiintyvän edelleen länsinaapurimme yrityskartalla. Välttelee offensiivisuutta koettaen parhaansa mukaan luoda itsestään defensiivisen mielikuvan:
    http://www.boforsdefence.com/eng/home.asp

    Tampereen Pellavatehtaan tykeissä ei varmaankaan saa(nut) käyttää pumpuliruutia? Eikös pumpuli ole puuvillaa (bomull, cotton), joka on ihan eriperäinen kuitu kuin pellava?

    Bofors todellakin taitaa liikkua vähän tykimmin kuin Boström.

    Äänestä

  • K.k. kirjoitti:

    Pohjois-Ruotsin rautamalmiesiintymät ja kaivokset sekä ruotsalainen teräs ovat olleet kova sana viime vuosisadan sotien aikana.

    Ruotsalaisfirma nimeltä Bofors teki maineikkaita tykkejä. Krupp Saksasta yhdistyy vastaaviin aseisiin vastaavalla tavalla. Suomessa on tykkejä väsännyt kenties nimekkäimpänä firma nimeltä Tampereen Pellavatehdas - vai olikos se sittenkin Tampella?

    Minulla oli taannoin työkaveri nimeltä Boström. En päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen, pitäisikö miestä kutsua Pesävirraksi vai Asumajoeksi. Bofors lienee saman ilmentymän nopsaliikkeisempi vastine.

    >En päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen,
    >pitäisikö miestä kutsua Pesävirraksi vai
    >Asumajoeksi.

    Tuo ruotsin "bo-" elää sellaisenaankin muutamassa suomen sanassa: ainakin "puustelli" ja "puumerkki". Jälkimmäisen sanan selittää kansanetymologia johtuvan siitä, että puuesineisiin on aikoinaan veistetty tuo puumerkki, josta sitten on tiedetty, mille ruokakunnalle tarvekalu kuuluu. Puumerkkihän ei ole asuja- vaan asujain-kohtainen omistusmerkki.

    --

    Äänestä


  • tykki kirjoitti:

    Tällaisella Tampellan tykillä aikoinaan tuli Isosaaressa ammuttua. Ja muistakaa..tykillä on putki eikä piippu!

    http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm

    Mitenkään tuota 152-millistä rantapyssyä väheksymättä toteaisin, että siinä Isosaaren vieressä Kuivasaaressahan on pari peräti 12-tuumaista (305 mm) putkea! Kävin itsekin niitä ihailemassa jokunen vuosi sitten, vaikka en mikään artilleristi olekaan.

    Joku toinen näkyy käyneen Kuivasaaressa oikein kameran kanssa:
    http://hkkk.fi/~yrjola/war/kuivasaa/kuivasaa.html

    Kuivasaaren tykkien putket ovat peräisin 1910-luvulta eli ne on valettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Painaakohan yksi pötkö 30 tonnia tai jotain?

    Rannikkotykistön Kilta pitää Kuivasaaren museotykit jonkinmoisessa kunnossa ja kerran viidessä vuodessa niillä lasautetaan kunnialaukauksia. Sodankäyntimielessähaän ne alkavat olla jo vanhentunutta tavaraa.
    http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html

    Kuivasaaren 12-tuumaiset lienevät Suomen ainoat jäljelläolevat. Mäkiluodossa Porkkalan edustalla on kai joskus ollut vastaavia?

    Mäkiluodon ja Porkkalanniemen kärjen välissä on Stora Träskö -niminen saari. Kansallispuistoa, kuuluu nykyisin Metsähallitukselle (aikaisemmin Metsäntutkimuslaitokselle). Neukkulanmaa piti siellä rantapyssyvarustusta Porkkalan vuokra-aikana, 1940- ja 50-luvulla. En tiedä, mitä kaliiperia heidän tykkinsä olivat, mutta kantaman sanottiin olevan sitä luokkaa, että Senaatintorille saakka olisivat kranut lentäneet kevyesti. Ennen lähtöään (1956) vuokralaiset keräsivät rautansa pois ja posauttivat betoniset kasematit tuusannuuskaksi. Jäänteet sieltä löytyvät edelleen.

    Äänestä

  • Takametsien Mies kirjoitti:

    >En päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen,
    >pitäisikö miestä kutsua Pesävirraksi vai
    >Asumajoeksi.

    Tuo ruotsin "bo-" elää sellaisenaankin muutamassa suomen sanassa: ainakin "puustelli" ja "puumerkki". Jälkimmäisen sanan selittää kansanetymologia johtuvan siitä, että puuesineisiin on aikoinaan veistetty tuo puumerkki, josta sitten on tiedetty, mille ruokakunnalle tarvekalu kuuluu. Puumerkkihän ei ole asuja- vaan asujain-kohtainen omistusmerkki.

    --

    Minusta kuulostaa loogisemmalta.

    Äänestä

  • K.k. kirjoitti:

    Mitenkään tuota 152-millistä rantapyssyä väheksymättä toteaisin, että siinä Isosaaren vieressä Kuivasaaressahan on pari peräti 12-tuumaista (305 mm) putkea! Kävin itsekin niitä ihailemassa jokunen vuosi sitten, vaikka en mikään artilleristi olekaan.

    Joku toinen näkyy käyneen Kuivasaaressa oikein kameran kanssa:
    http://hkkk.fi/~yrjola/war/kuivasaa/kuivasaa.html

    Kuivasaaren tykkien putket ovat peräisin 1910-luvulta eli ne on valettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Painaakohan yksi pötkö 30 tonnia tai jotain?

    Rannikkotykistön Kilta pitää Kuivasaaren museotykit jonkinmoisessa kunnossa ja kerran viidessä vuodessa niillä lasautetaan kunnialaukauksia. Sodankäyntimielessähaän ne alkavat olla jo vanhentunutta tavaraa.
    http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html

    Kuivasaaren 12-tuumaiset lienevät Suomen ainoat jäljelläolevat. Mäkiluodossa Porkkalan edustalla on kai joskus ollut vastaavia?

    Mäkiluodon ja Porkkalanniemen kärjen välissä on Stora Träskö -niminen saari. Kansallispuistoa, kuuluu nykyisin Metsähallitukselle (aikaisemmin Metsäntutkimuslaitokselle). Neukkulanmaa piti siellä rantapyssyvarustusta Porkkalan vuokra-aikana, 1940- ja 50-luvulla. En tiedä, mitä kaliiperia heidän tykkinsä olivat, mutta kantaman sanottiin olevan sitä luokkaa, että Senaatintorille saakka olisivat kranut lentäneet kevyesti. Ennen lähtöään (1956) vuokralaiset keräsivät rautansa pois ja posauttivat betoniset kasematit tuusannuuskaksi. Jäänteet sieltä löytyvät edelleen.

    Olin vuonna -85 Kuivasaaressa pari viikkoa vartiossa. Silloin nuo 12-tuumaiset olivat vielä kunnostamattomia...taitaa myös noiden kuusituumaisten putket olla vanhaa perua.

    Äänestä

Löytyykö suomennosta: Tengutake

Jokin sienilajikehan tuo on.

Äänestä
  • Amanita pantherina.

    Äänestä

  • Lieneepi kirjoitti:

    Amanita pantherina.

    Mitä tarkoittaa underneath englanniksi?

    Äänestä


Mitä tarkoittavat:

wash off
wash out
wash in
wash on
wash under
wash up

Äänestä

Misery loves company

Onks toi joku sanonta tai jotain?
Yritin ettii mutten löytäny.

Äänestä
  • Että jos jollain on kurjaa niin siitä on kivaa jos jollain toisellakin menee kaikki p***eelleen. Helpottaa oloa ku ei oo yksin onkelmiensa kanssa.

    Kurjuus tykkää seurasta?

    Ei tuu mieleen mitään tosisuomalaista sanontaa.

    Äänestä

  • orpo raukka kirjoitti:

    Että jos jollain on kurjaa niin siitä on kivaa jos jollain toisellakin menee kaikki p***eelleen. Helpottaa oloa ku ei oo yksin onkelmiensa kanssa.

    Kurjuus tykkää seurasta?

    Ei tuu mieleen mitään tosisuomalaista sanontaa.

    Muuan sanavalmiiksi tunnettu em. työtoverini kertoi seuraavaa kaskua ajalta jolloin hän työskenteli huoltoaseman myyjänä.

    Kerran tuli tiskille asioimaan mies likaisissa haalareissaan
    - Mitäpä sulle?
    - Kohtalotoveria.
    Toverini sanoi silloin joutuneensa funtsimaan tuokion... sitten hänellä raksutti: Työmiestä!

    :o)

    Äänestä

  • Tienaripoika kirjoitti:

    Muuan sanavalmiiksi tunnettu em. työtoverini kertoi seuraavaa kaskua ajalta jolloin hän työskenteli huoltoaseman myyjänä.

    Kerran tuli tiskille asioimaan mies likaisissa haalareissaan
    - Mitäpä sulle?
    - Kohtalotoveria.
    Toverini sanoi silloin joutuneensa funtsimaan tuokion... sitten hänellä raksutti: Työmiestä!

    :o)

    Reilu kolmannesvuosisata sitten myynti Alkossa tapahtui palvelumyyntinä tiskin yli. Ensimmäinen kokeellinen valinta-Alko taisi tulla Helsinkiin ns. Heimolan taloon (Porthanian viereen) joskus 1970-luvun alussa.

    Taisi olla uudenvuoden 1971/72 aatto käsillä, kun tämä poika tuli hanttihommista tienaamasta ja asteli likaisissa rytkyissään Helsinginkadun Alkoon Helsingin kaupungissa.

    Menekkilaadut oli sijoitettu tiskin alle strategisiin paikkoihin, josta myyjän oli ne helppo kiepsauttaa kätevällä ranneliikkeellä tiskille.

    Kun myyjä havaitsi nukkavierun habitukseni, oli hänellä toinen käsi jo valmiusasennossa Kossu- ja toinen Sorbuskorin päällä. Kumpaakohan laitettaisiin?

    Vaan minäpä olinkin päättänyt juhlia uutta vuotta vähän paremmin eväin. Myyjän naama venähti, kun koetin (sinänsä ranskaa taitamattomana) ääntää maailmanmiehen malliin "pullo Vööv Klikoota, kiitos!".

    Madame Clicquot'n kuplajuomaa ei myymälästä siihen hätään edes löytynyt. Mummiinkohan mahdoin joutua tyytymään?

    Äänestä

  • orpo raukka kirjoitti:

    Että jos jollain on kurjaa niin siitä on kivaa jos jollain toisellakin menee kaikki p***eelleen. Helpottaa oloa ku ei oo yksin onkelmiensa kanssa.

    Kurjuus tykkää seurasta?

    Ei tuu mieleen mitään tosisuomalaista sanontaa.

    Internetistä löytyvillä työkaluilla löysin joukon "-fiilejä" jotka tavalla tai toisella voisivat liittyä tuohon sanontaan:

    megamalophile
    ailurophile
    audiophile
    bibliophile
    cypripareuniaphile
    discophile
    ergophile
    europhile
    francophile
    gallophile
    hippophile
    logophile
    malophile
    nemophilist
    neophile
    oenophile
    pogonophile
    taphophile
    theophile
    tobaccophile

    ja vielä yksi, joka ei oikein sarjaan kuulukaan - siis muotonsa puolesta:
    truth-lover

    Siinäpä niitä. Jos ketä kiinnostaa, niin lisääkin löytyy... Lukijoiden mielikuvitus ratkaiskoon millaiset yhteydet niillä voisi sanontaan "Misery loves company" olla!

    Äänestä

  • Työhelijä kirjoitti:

    Reilu kolmannesvuosisata sitten myynti Alkossa tapahtui palvelumyyntinä tiskin yli. Ensimmäinen kokeellinen valinta-Alko taisi tulla Helsinkiin ns. Heimolan taloon (Porthanian viereen) joskus 1970-luvun alussa.

    Taisi olla uudenvuoden 1971/72 aatto käsillä, kun tämä poika tuli hanttihommista tienaamasta ja asteli likaisissa rytkyissään Helsinginkadun Alkoon Helsingin kaupungissa.

    Menekkilaadut oli sijoitettu tiskin alle strategisiin paikkoihin, josta myyjän oli ne helppo kiepsauttaa kätevällä ranneliikkeellä tiskille.

    Kun myyjä havaitsi nukkavierun habitukseni, oli hänellä toinen käsi jo valmiusasennossa Kossu- ja toinen Sorbuskorin päällä. Kumpaakohan laitettaisiin?

    Vaan minäpä olinkin päättänyt juhlia uutta vuotta vähän paremmin eväin. Myyjän naama venähti, kun koetin (sinänsä ranskaa taitamattomana) ääntää maailmanmiehen malliin "pullo Vööv Klikoota, kiitos!".

    Madame Clicquot'n kuplajuomaa ei myymälästä siihen hätään edes löytynyt. Mummiinkohan mahdoin joutua tyytymään?

    Tämän kirjoittaja muistaa myös erästä em. työtoveriaan luonnehtivan pokluumin.

    Tämä varsin omaperäinen suomalaiseen muinaispukuun mieluusti pukeutunut persoona (kuva linkin alla) oli takavuosina pääkaupungissa vieraillessaan tappanut aikaa Stockmanin [?] Alkossa, tutkien siellä varsin kiinnostuneesti viinihyllyjä - hyvä viinientuntija kun oli, mitä ei oikein ulkoisesta habituksestaan olisi ensimmäisenä ajatellut.

    Myyjä aikansa miestä tarkkailtuaan oli rohkaissut mielensä - ehkä epäillen oudon asiakkaan yrittävän jotakin vilpillistä jekkua
    - Mitähän teille saisi olla?
    Siihen tämä vastannut yksikantaan jotta
    - Enpä minä tällä kertaa aio mitään ostaa, minä kovotan vain luontoa...


    http://www.taimetsoi.fi/kalevala/vanemuinen.jpg

    Äänestä

  • Takametsien Mies kirjoitti:

    Tämän kirjoittaja muistaa myös erästä em. työtoveriaan luonnehtivan pokluumin.

    Tämä varsin omaperäinen suomalaiseen muinaispukuun mieluusti pukeutunut persoona (kuva linkin alla) oli takavuosina pääkaupungissa vieraillessaan tappanut aikaa Stockmanin [?] Alkossa, tutkien siellä varsin kiinnostuneesti viinihyllyjä - hyvä viinientuntija kun oli, mitä ei oikein ulkoisesta habituksestaan olisi ensimmäisenä ajatellut.

    Myyjä aikansa miestä tarkkailtuaan oli rohkaissut mielensä - ehkä epäillen oudon asiakkaan yrittävän jotakin vilpillistä jekkua
    - Mitähän teille saisi olla?
    Siihen tämä vastannut yksikantaan jotta
    - Enpä minä tällä kertaa aio mitään ostaa, minä kovotan vain luontoa...


    http://www.taimetsoi.fi/kalevala/vanemuinen.jpg

    Tuo myöhempien aikojen Vanemuine taisi päästä toispuolisille laulumaille kuluvan vuoden kevätpuolella, noin 62 vuoden iässä? Ainakin Kalevalaisen Runokielen Seuran nettisivuilla mainitaan hänen elinvuosiensa alkaneen 1943 ja päättyneen 2005.

    Luontonsa kovottajalla oli lyyrisestä otteesta päätellen herkätkin puolensa. Varsin luettavia värssyjä!

    Sanovat, ettei kukaan ole korvaamaton. Enpä silti eppäile, etteivätkö tuollaisen työkaveripersoonan jälkeensä jättämät saappaat jäisi iäksi täyttämättä! (Itse tunsin miehen vain täällä netissä lukemieni luonnehdintojen ja hänen omien tekstiensä perusteella).

    Äänestä

  • Takametsien Mies kirjoitti:

    Internetistä löytyvillä työkaluilla löysin joukon "-fiilejä" jotka tavalla tai toisella voisivat liittyä tuohon sanontaan:

    megamalophile
    ailurophile
    audiophile
    bibliophile
    cypripareuniaphile
    discophile
    ergophile
    europhile
    francophile
    gallophile
    hippophile
    logophile
    malophile
    nemophilist
    neophile
    oenophile
    pogonophile
    taphophile
    theophile
    tobaccophile

    ja vielä yksi, joka ei oikein sarjaan kuulukaan - siis muotonsa puolesta:
    truth-lover

    Siinäpä niitä. Jos ketä kiinnostaa, niin lisääkin löytyy... Lukijoiden mielikuvitus ratkaiskoon millaiset yhteydet niillä voisi sanontaan "Misery loves company" olla!

    Tässä vielä muutama lisää tuohon edelliseen - nyt filo-alkuisia:

    philalethe
    philandrist
    philodespot
    philogeant
    philogynist
    philologist
    philomath
    philomythist
    philopolemicist
    philoxenist

    Halukkaat miettikööt päissään miten nämä voisivat kuvastaa teemaa "Misery loves company"...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sanastomia kirjoitti:

Mitä ovat suomeksi:

reestablish
memorablia
mortician
apalling
apalled
deplete
overgrazing
cue up
lopside
doth
nary
gneed
jangly
mayfair
misspent
pulverulence
blimp
chop away
undercover
disembarkation
derision
onerous
insubstantial
freed
myriad
fletch


Suomesta englanniksi mitä ovat:

nonparelli
lohkoperuna
fileeraus
friteeraus

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu