Tiedän, että olen jännittänyt rahan kanssa. Lopputyö vaivaa mieltä. Sitten stressin takia nipottan avovaimolle ja lihavat riidat pikkuasioista syntyvät. Kahdeksan vuotta ollaan seurusteltu ja viimeiset viisi vuotta asuttu yhdessä. Harrastukset vie aikaa eikä yhteistä aikaa aina löydy. Tyttöystävä on kyllä yrittänyt puhua, mutta olen pitänyt suhdetta itsestäänselvyytenä enkä ole ottanut vakavasti koko asiaa. Jotenkin sitten ollaan kuitenkin selvitty ja sitten on ollut hauskaa ja hauskan jälkeen hyvää seksiä.
Kesän alussa muutettiin uuteen asuntoon, joka ei kuitenkaan tyydytä minua täysin. Tämä asia on edelleen kiristänyt mieltäni ja suhde on kylmentynyt. Käytännössä ollaan oltu vain kämppiksiä viime kuukaudet.
No sitten tultiin tähän päivään. Tyttöystävä lähti meidän yhteisten kavereiden kanssa Kreikaan lomalle ja siellä tapahtui lomaromanssi. Myönsi minulle, että näin pääsi käymään, koska on ollut masentunut meidän suhteessa. Hän ei enää jaksa uskoa suhteeseen. Sillä hetkellä minä heräsin tähän päivään. Tuo nainen on poistumassa oikeasti. No itkukiukku siinä sitten pääsi ja tuskani määrä yllätti minut ja tyttöystäväni totaalisesti. Tajusin, että tätä ihmistä rakastan todella, mutta en ole toiminut sen mukaisesti. Sovittiin kuitenkin asumuserosta ja hän lähti heti ensiavuksi viikoksi sukulaisiin.
Nyt pystyn käsittelemään tehtyjä ja tekemättömiä tekoja todella harkiten. Ymmärrän eläneeni säästöliekillä ja samalla pitänyt tyttöystävääni samassa tilassa. Olen tajunnut virheet, joita olen tehnyt, koska olen ollut aivan yössä. Käytännössä en ole ymmärtänyt suhteen hoitamisen merkitystä.
Olemme soitelleet nyt kun olemme erillään. Soittelut ovat tuntuneet todella mukavilta ja tuntuu, että haluan hänet takasin. Uskoisin, että minun herääminen elämään saattaisi saada suhteen uudelleen liekkiin. Entisenlainen suhde ei kuitenkaan saisi jatkua päivääkään. Kaapissa on kuitenkin mörköjä, kuten lomaromanssi ja minun kylmä käyttäytyminen. Meillä on todella paljon yhteistä sekä kivaa ja tuntuisi jotenkin haaskaukselta unohtaa tämä homma, kun tämä kriisi sai molemmat ajattelemaan suhteemme tilaa. Nyt olemme puhuneet paljon ja uusi alku intohimoineen voisi molempien mielestä toimia.
Voi herranjestas mikä kirjoitus. Suhteemme on kyllä melko erikoislaatuinen, enkä osaa tarkkaan kuvata sitä. Onko uusi suhde 'puhtaalta' pöydältä aivan turhaa hommaa vai voiko tästä vielä syntyä jotain? Vai ollakko vain kavereita?
Kesän alussa muutettiin uuteen asuntoon, joka ei kuitenkaan tyydytä minua täysin. Tämä asia on edelleen kiristänyt mieltäni ja suhde on kylmentynyt. Käytännössä ollaan oltu vain kämppiksiä viime kuukaudet.
No sitten tultiin tähän päivään. Tyttöystävä lähti meidän yhteisten kavereiden kanssa Kreikaan lomalle ja siellä tapahtui lomaromanssi. Myönsi minulle, että näin pääsi käymään, koska on ollut masentunut meidän suhteessa. Hän ei enää jaksa uskoa suhteeseen. Sillä hetkellä minä heräsin tähän päivään. Tuo nainen on poistumassa oikeasti. No itkukiukku siinä sitten pääsi ja tuskani määrä yllätti minut ja tyttöystäväni totaalisesti. Tajusin, että tätä ihmistä rakastan todella, mutta en ole toiminut sen mukaisesti. Sovittiin kuitenkin asumuserosta ja hän lähti heti ensiavuksi viikoksi sukulaisiin.
Nyt pystyn käsittelemään tehtyjä ja tekemättömiä tekoja todella harkiten. Ymmärrän eläneeni säästöliekillä ja samalla pitänyt tyttöystävääni samassa tilassa. Olen tajunnut virheet, joita olen tehnyt, koska olen ollut aivan yössä. Käytännössä en ole ymmärtänyt suhteen hoitamisen merkitystä.
Olemme soitelleet nyt kun olemme erillään. Soittelut ovat tuntuneet todella mukavilta ja tuntuu, että haluan hänet takasin. Uskoisin, että minun herääminen elämään saattaisi saada suhteen uudelleen liekkiin. Entisenlainen suhde ei kuitenkaan saisi jatkua päivääkään. Kaapissa on kuitenkin mörköjä, kuten lomaromanssi ja minun kylmä käyttäytyminen. Meillä on todella paljon yhteistä sekä kivaa ja tuntuisi jotenkin haaskaukselta unohtaa tämä homma, kun tämä kriisi sai molemmat ajattelemaan suhteemme tilaa. Nyt olemme puhuneet paljon ja uusi alku intohimoineen voisi molempien mielestä toimia.
Voi herranjestas mikä kirjoitus. Suhteemme on kyllä melko erikoislaatuinen, enkä osaa tarkkaan kuvata sitä. Onko uusi suhde 'puhtaalta' pöydältä aivan turhaa hommaa vai voiko tästä vielä syntyä jotain? Vai ollakko vain kavereita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
...syrjähyppy on tehnyt vain hyvää suhteelle. Kaikki suhtautuvat pettämiseen negatiivisesti, mutta niin monesti se saa silmät aukeamaan ja hyvää tapahtumaan. Se on yleensä oire huonosta olosta suhteessa, ei huonon suhteen syy.
Herranpieksut miten tietoisen miehen kirjoitus. Kyllä tuolla tiedostamisella, ymmärryksellä ja analysointikyvyllä selviää vaikka mistä elämän koukerosta, kun vaan malttaa aina antaa itselleen tarpeeksi aikaa toipua tunnekuohuista joita ne koukerot joskus nostattaa.
Tottakai te voitte yhä aloittaa alusta. Ei ole olemassa sääntöjä, jotka pätis kaikkiin samalla tavalla. Jokainen suhde on yksilöllinen.
Olkaa rehellisiä itsellenne ja toisillenne ja jutelkaa avoimesti ongelmistakin, niin kyllä se siitä alkaa taas rullaamaan. Löydätte kyllä systeemit, joilla selvitä tästä hetkestä lopputöineen ja raha ongelmineen ilman, että tarvii luopua rakkaudesta.
Joskus pitää ottaa käsittelyyn yksi soitin kerrallaan kun ei kykene ohjaamaan koko sinfoniaorkesteria.
Tsemppiä vaan lopputyöhönkin!
Olipa mukava kommentti Tuutulta! Kiitos. Nyt on kyllä kaikki keinot olleet käytössä. Huikeata keskustelua ollaan saatu aikaan. Sinkkuvaihe on jäänyt kokematta ja haluan itsenäistyä yms. Mitäs tuohon on enää sanottavaa? Petipuuhista ollaan ollaan suhteessa aika hiljaa, josta tämä sotku jossain määrin johtuu. Onneksi nyt molemmat ovat sanoneet mitä ovat toivoneet. Kahden elämää kokemattoman suhde tämä on ollut. Ikävää ettei toiselta puolelta löydy enää tahtoa parantaa suhdetta. Liian myöhään tajusimme ongelmat, jotka olisivat olleet ratkaistavissa puhumalla. No se lohduttaa, että olen oppinut elämästä todella paljon kriisin keskellä, vaikka mieltä kaihertaa todella paljon, koska 8 vuoden suhde lukiosta asti on mielestäni todella kaunista. Uskoin tähän juttuun todella, mutta unohdin suhteen hoitamisen.
Kriisi sattuu tosi ikävästi lopputyön kanssa päällekkäin ja se harmittaa. Ajatukset harhailee liikaa. Kyllä tämä tästä. "Eteenpäin" - sanoi, mummo lumessa.
"Onko uusi suhde 'puhtaalta' pöydältä aivan turhaa hommaa vai voiko tästä vielä syntyä jotain?"
Voi syntyä. Käytte asian ajan kanssa keskustellen ja analysoiden läpi. Selvitäkää syyt suhteen kylmyyteen ja lomaromanssiin. Käääntäkää jokainen kivi. Itkekää ja naurakaa. Kummalekaan ei saa jäädä mitään epäselvää. Mikään ei sa kalvaa sydäntä.
Jos sen jälkeen vielä haluatte olle yhdessä, suosittelen yrittämään. Vanhojen asioiden on kuitenkin oltava niin selvitettyjä, että jatkossa suurenkaan riidan yhteydessä kumpikaan ei halua niihin enää palata. Ts märkää rättiä lomaromanssista tai kylmästä käyttäytymisestä, ei KOSKAAN tämän jälkeen saa nakata toisen kasvoille. (Paitsi tietysti, jos ne uusiutuvat.)
Meillä sama juttu, arki astui kammariin ja riitoja syntyi yhä enemmän. Monen mutkan kautta ollaan nyt avioliiton koulussa.
Tässä muutama esimerkki, olemme opetelleet "riitelemään" eli puhumaan ilman huutamista, loukkaantumista ja toista kuunnellen. Vaikeaa on ollut, kun se loukkaantuminen on aina niin lähellä, mutta pikkuhiljaa oppii luottamaan toiseen, että ei hylkää, jos jokin asia minussa harmittaa.
Toinen on yhteinen aika, sitä on järjestetty, meillä on viikossa yksi yhteinen ilta, sellainen toisen huomioonottamisilta. Ei mitään merkillistä, vaikka yhteinen kävely ja sen jälkeen pikkulämpimiä, elokuva toisen kainalossa.
Kannattaa nähdä vaivaa, jos rakkautta kuitenkin on.