G: mitä tarkoittaa G

Gallup

Tämän täytyy olla provo ;-)

Eli gay-aiheinen kysymys.

YTV:n Ämmässuon kaatopaikka on Pohjoismaiden suurin. Tällä hetkellä alueelle toimitetaan noin miljoonan ihmisen ja yli 50 000 yrityksen jätteet. Biojätteiden määrä on 30 000 tonnia ja määrää ollaan nostamassa 60 000 tonniin. Kaatopaikka-alue on levittäytynyt Espoon ja Kirkkonummen alueelle, ja suurin osa jätteistä tulee pääkaupunkiseudulta.

Ämmässuon-Kulmakorven alueelle on keskitetty erittäin paljon erityyppisiä kaatopaikkatoimintoja. Kaatopaikan läheisyydessä on paljon asutusta, ja alue on pääkaupunkiseudun hienoimpia luonto- ja maatalouskulttuurialueita. Ämmässuon kaatopaikka-alue sijaitsee lähellä Dämmanin vesialuetta, joka on suorassa yhteydessä Espoon ja Kirkkonummen alueen järviin ja pohjavesiin. Pintavesien mahdollinen saastuminen vaikuttaisi näin ollen suoraan monen espoolaisen terveyteen, koska 40 % espoolaisista saa juomavetensä Dämmanin vedenottamolta. Pohjavesien saastuminen vaikuttaisi taas Ämmässuon alueen ympäristön asukkaiden terveyteen, sillä alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kyseisiä pinta- ja pohjavesialueita hyödyntäisi mahdollisesti myös Kirkkonummen kunta.

Koko Ämmässuon alueen nykytilassa on ilmennyt paljon parantamisen varaa. Suoraan YTV:n kaatopaikan vieressä olevalle Espoon kaupungin maanläjitysalueelle (Iso-Ämmässuolle) on sijoitettu voimalaitos- ja rakennusjätteitä, vaikka kyseisen alueen piti jäädä suoja-alueeksi asutuksen ja kaatopaikan väliin. Alueelle on tuotu myös Suomenojan jätevesilietettä. Kaatopaikka-alue on näin ollen jo levinnyt EK-alueen ulkopuolelle alueen perustamisen aikaisen jätelain ja -asetuksen vastaisesti. Kyseiseltä Iso-Ämmässuon alueelta virtaa vesi Kolmperä-järveen, jonka happipitoisuus on ollut kriittisillä rajoilla.
Ämmässuon kaatopaikka-alueen nykytilassa on paljon parantamisen varaa. Aihetta on epäillä, ettei kaatopaikka-alueen pohja ole enää pitävä. Tästä on jo merkkejä lähiympäristön vesistöissä (Loojärvi), joiden kaloissa on havaittu haavaumia. YTV:n kaatopaikalle tuotuja voimalaitos- ja rakennusjätteitä ja yhdyskuntajätteitä ei ole kyetty suojaamaan ja eristämään riittävän tarkasti. Koska jätteitä ei ole peitetty asianmukaisesti, pääsevät lokit päivittäin syömään ja penkomaan avonaisia jätekuormia. Lisäksi kaatopaikkakaasujen polttamisen yhteydessä ilmaan pääsee pahanhajuisia kaasuja, joiden terveydelle mahdollisesti haitallisesta koostumuksesta ei ole tarkkaa tietoa.
Koko Ämmässuon kaatopaikka-alueen ympäristövalvonta on jakautunut Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristöviranomaisten kesken. Alueelle keskitettyjen eri hankkeiden ympäristövaikutuksia on ollut vaikea erottaa toisistaan. Valvonta on jakautunut eri tahoille ja siksi kokonaisvaikutusten hallinta on ollut mahdotonta. Jo YTV:n kaatopaikan perustamisen aikainen vesihallitus piti aluetta soveltumattomana kaatopaikkakäyttöön ja kehotti hakemaan toisen alueen kaatopaikkatoiminnalle.

Edellä kerrotusta huolimatta alueelle suunnitellaan yhä uusia, ympäristöä rasittavia jätehuollon hankkeita, jotka toteutuessaan levittäisivät kaatopaikkatoimintoja entistä lähemmäksi asutusta ja juomavesialueita. Suunniteltuja hankkeita ovat mm. Hyvinkään Tieluiska Oy:n haketus-lietelaitos, YTV:n Ämmässuon kaatopaikan laajennus likaantuneiden ja lievästi likaantuneiden maiden käsittelykenttineen ja varastoineen sekä pääkaupunkiseudun energialaitosten voimalaitosjätteiden kaatopaikka.

Koko Ämmässuon alueen (kaatopaikkoineen, läjitysalueineen ym. toimintoineen) asianmukainen hoito on varmistettava ennen uusien hankkeiden toteuttamista. Asukkaiden tekemien lukuisten kyselyjen perusteella ei ole selvinnyt, kuka tai ketkä ovat loppujen lopuksi vastuussa kahden kunnan alueella sijaitsevasta erillisten kaatopaikkatoimintojen alueesta ja sen kahden kunnan alueelle ulottuvista vaikutuksista (vrt. esim. Kolmperä-järvi, Loojärvi, Espoonlahti). YTV:n Ämmässuon kaatopaikka on YTV:n hoidossa, mutta mikä taho valvoo YTV:n toimia alueella? Valvontaa ja lupamenettelyä olisikin tehostettava niin, että myös alueen asukkaiden mielipiteet tulisivat nykyistä paremmin huomioiduiksi.

Osasta Ämmässuon alueella olevista hankkeista tai sinne suunnitelluista hankkeista on tehty tai valmisteilla YVA-arviointi. Rakennusjätteiden käsittelylaitoksen kehittämishankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) valmistui 20.4.2000. Uudenmaan ympäristökeskus antoi arviointiohjelmasta lausuntonsa ja perusti ympäristövaikutusten arviointia ohjaavan työryhmän, jossa on myös asukasyhdistysten edustajia. Kaksi asukasyhdistystä pyysi ympäristöministeriöltä lausuntoa rakennusjätteiden käsittelylaitosta koskevan YVA:n lainmukaisuudesta (liitteenä lausuntopyyntö). Vahvasti on syytä epäillä, etteivät valmistuneet YVA-selostukset perustu täysin puolueettomaan tietoon. Esimerkiksi voimalaitosjätteiden kaatopaikan YVA-selostuksesta ei löydy Museoviraston lausuntoa vaihtoehtoalueella sijaitsevasta muinaishaudasta. Muinaismuistolain mukaisesti myös Museovirastoa on kuultava. Lisäksi YVA-selostuksen luonnoksessa vaikutuksesta pintavesiin todettiin: "Häiriötilanteessa tapahtuvaa valumavesien mahdollista vesistöön pääsyä voidaan pitää Dämmanin vesilaitoksen raakaveden oton kannalta jonkin asteisena riskitekijänä." Lopullisesta YVA-arvioinnista kyseinen lause on poistettu. Ennen poikkeus-, jatko- ja rakennustyölupien myöntämistä on alueella tehtävä suunniteltuja hankkeita koskevat puolueettomat YVA-arvioinnit.

Muissa Pohjoismaissa suuri osa talousjätteistä poltetaan. Polttaminen ei ole ilmastonsuojelullisten syiden vuoksi enää ajanmukainen ja turvallinen vaihtoehto jätteiden hävittämiseksi. Suomessa jätteet pyritään jatkokäsittelemään, kierrättämään ja sijoittamaan pysyville kaatopaikka-alueille. Erityyppisten jätteiden kasaaminen rajatulle alueelle ei myöskään ole luonnon kannalta paras tapa hoitaa jäteongelmaa. Teollisuus- ja rakennusjätteet tulisi myös käsitellä lähempänä syntypaikkaansa sen sijaan, että ne kuljetetaan pitkien matkojen päähän jälleenkäsittelyä varten. Jäteongelma tulee pahenemaan lähitulevaisuudessa, jos emme löydä ekologisesti kestävämpiä keinoja käsitellä ja loppusijoittaa erityyppisiä jätteitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko pääkaupunkiseudun jätteiden ja kaatopaikkatoimintojen keskittäminen Ämmässuolle perusteltua,

onko alueen kokonaisvalvonta hallinnassa,

onko hallitus tietoinen kaatopaikkajätteiden hoidossa ja valvonnassa ilmenneistä ongelmista,

kuka valvoo esimerkiksi Ämmässuon YTV:n kaatopaikan hoitoa ja onko sen valvonta tarpeeksi tehokasta,

onko Ämmässuon YTV:n kaatopaikan kunto tutkittu valvovan viranomaisen toimesta ja jos on, niin milloin ja miten ja

katsooko hallitus, että alueiden YVA-selostukset täyttävät YVA-lain ja -asetuksen vaatimukset sekä

onko hallituksella selvää käsitystä siitä, mikä on ekologisesti kestävin keino käsitellä ja loppusijoittaa erityyppisiä jätteitä?

Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001

Raija Vahasalo /kok

G merkitsee ainakin niveltä busseissa mallinumeron perässä, esim. Mercedes-Benz O 405 NG!