Tuli mieleen.. Oon nyt jonku verran kirjotellu. Osa jutuista on jopa lähteny palstalle onnistuneesti :)
Niin siis tuli mieleen nämä meikäläisen mielenmuutokset. Oon niin vähän aikaa vasta ollu sinkkuna, että en ole vielä sinut asian kanssa. Välillä tuntuu, että elämä on oikeestaan aika hyvällä mallilla. Sit seuraavassa hetkessä alkaa miettiin, onnistunko mä löytään jostain jonku sopivan miehen itelleni. Sit tietysti taas hämmästelen, et miks edes mietin moista, jos asiat on kerran ihan hyvin. Eilen tuli jonku tv-jutun takia tippa silmäkulmaan ja perskeles kun yht'äkkiä käänty hanat päälle ja itsesääli-peikko tökki tosissaan sormilla kylkiin.. Aivan säälittävää. Siis itsesäälissä kieriskely. No voi jestas.
Sais sen itsevarmuuden kondikseen, ni ehkä sit alkais elämä maistuun taas salmiakilta.
Niin siis tuli mieleen nämä meikäläisen mielenmuutokset. Oon niin vähän aikaa vasta ollu sinkkuna, että en ole vielä sinut asian kanssa. Välillä tuntuu, että elämä on oikeestaan aika hyvällä mallilla. Sit seuraavassa hetkessä alkaa miettiin, onnistunko mä löytään jostain jonku sopivan miehen itelleni. Sit tietysti taas hämmästelen, et miks edes mietin moista, jos asiat on kerran ihan hyvin. Eilen tuli jonku tv-jutun takia tippa silmäkulmaan ja perskeles kun yht'äkkiä käänty hanat päälle ja itsesääli-peikko tökki tosissaan sormilla kylkiin.. Aivan säälittävää. Siis itsesäälissä kieriskely. No voi jestas.
Sais sen itsevarmuuden kondikseen, ni ehkä sit alkais elämä maistuun taas salmiakilta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jakomielisyys on jotain aivan muuta.
Kyllä minä sen tiedän. Mä oon vaan pirun huono laittaan otsikoita ja yleensä yritän lähettää juttuja eka ilman otsikkoo. Hmm... ehkä olis pitäny laittaa joku, mikä ei tarkota mitään todellista psyykkistä sairautta, mutta mun tapana usein on käyttää sanoja, joihin on jo liitetty jokin merkitys ja soveltaa niitä omien tarkotusperieni mukaisiksi. Tai sitten keksin yksinkertaisesti omia sanoja. Ei, en elä missään omassa pienessä taikamaailmassa. Toisinaan vaan täytyy lisätä sanavarastoa keinotekoisilla sanoilla. Kyse on siitä, että on jonkin asteinen vapaus käyttää sanoja oman mielen mukaan.
se oli sellanen juttu vaan... Ei siitä kannata hermostua.
En mä hermostunut. Täytyy myöntää että useimmiten kirjottelen vähän sellanen pilke silmäkulmassa. Todellisessa elämässä mä oon valitettavasti hurjan sarkastinen. Ex ihmetteli, miten mä ikinä onnistun missään suhteessa kun mun huumori on sen verran outo. Ja kuten kirjotuksistakin voi havaita, mun ajatukset vetää vesiliirtoo..
Mulla meni erosta siihen että pystyi olemaan onnellinen jotain reilu vuosi. Ei se helppoa ollut. Nytkään ei sitten mitään uutta suhdetta viitsi aloittaa kun tähän on selvitty. Mun ero nyt olikin aika hankala, toivottavasti sulla on helpompaa. Tai kait sen suhteen aloittaa jos tulee vastaan jotain mikä tuntuu oikealta.
Pahin virhe mitä voit tehdä on se että paikkaat uusilla suhteilla huonoa fiilistäsi. Ettet "käy läpi" mielessäsi eroa vaan siirryt seuraavaan suhteeseen. Siitä tulee jotenkin raunioksi ja sellaisia kyynisiä ihmisraunioita on kaupunki pullollaan.
Kieriskele siellä itsesäälissäsi jonkin aikaa, kyllä se maku alkaa vähitellen taas tuntumaan kielen päässä.
Tällä hetkellä mulla on kaikki hyvin, on uusia ja vanhoja harrastuksia, ystäviä ja töissä menee hyvin...
Kiitos sulle että sentään jotain toivoa lupaat. Tuon pahimman virheen olen yhdessä suhteessa tehnytkin, joten enköhän nyt osaa malttaa. Itsetutkiskelua olen harrastanut paljon. Jo ennen suhteen loppumista. Oli tarkotus yrittää jatkaa, mutta tulin siihen tulokseen, että jos en osaa luottaa, ei suhde ole terve. Mies tähän, ettei kai minulla ole luottamiselle oikein mitään perusteitakaan. Mutta oli puhetta kuitenkin joskus vielä yrittää. Minun pitää vaan ehjätä itseni, kun olen nyt niin pahasti särki..
Mun mielestä sen "takaportin" auki pitäminen hidastaa asiasta ylitse pääsemistä. Jos ajattelet että myöhemmin voitte vielä "yrittää" niin se vaan pitkittää prosessia. Kun olette olleet erossa jonkin aikaa niin alkaa muistaa vaan niitä hyviä puolia ja läheisyydenkaipuu on niin kova että päätätte "yrittää"
Ei näin. Ei ne asiat siitä miksikään muutu vaikka taukoa pitääkin. Luottamus on mun mielestä oletusarvo ja sen voi vaan menettää, jos sen menettää niin ei sitä koskaan saa takaisin.
Ehjäämistä auttaa se, kun yrität keskittyä muihin asioihin. Lähde vaikka kirjastoon kävellen jos mahdollista ym. Harrastuksia pitäisi olla.
No nämä mun jutut on sitten vaan mun näkökulmasta tietenkin.
Oot tietysti oikeessa. Mutta en mä siltikään tahdo menettää tätä miestä elämästäni. Mä oon käskeny sen miettiä omalla tahollaan mitä haluaa elämältään ja tehny selväks, et jos vielä joskus jotain, ni sitte mennään ihan normaalin seurustelun säännöillä, eli syrjähyppyjä ei sallita.
Enemmän mua vaivaa koko tässä jutussa se, että tyyppi valehteli. Ja se, ettei yhen illan juttu riittäny, vaan piti järjestää oikeen suhde.. Siinä multa vähän mureni itsekunnioitus. Sitä mä hiljalleen paikkailen.
Hommassa mätti se, etten ollu oikeesti ennen vaatinu uskollisuutta. Kaukosuhteessa kun oltiin, niin se oli vähän erilaiset sopimukset. Kuulostaa idioottimaiselta, enkä mä voi sitä enää mitenkään puolustellakaan, kun kerran meni miten meni.
Eli lopputulos ilmeisesti on, että pitäis olla onnellinen hyvistä muistoista, mutta ei saa unohtaa huonojakaan, ettei taas tee typeriä ratkaisuja..