Mikähän siinä on, että yh-äitejä kauhistellaan mutta yh-isejä ihastellaan. Aina on naisen vika, että hän on jäänyt yksinhuoltajaksi, mies taas on hieno ihminen, kun hän on ryhtynyt yksinhuoltajaksi.
Täälläkin useat miehet ovat kauhistelleet, miten kamalia kumppaneita yh-äidit ovat: vonkaavat uusien miesten perään, itkevät exiensä perään, haluavat nakittaa lapsettomat sinkkumiehet huoltamaan omiaan, vievät exän rahat jne jne.
Voi olla toisinkin. Meillä minä olen hyviintoimeentuleva nainen, jolla oli mies, joka ahdistui lasten syntymästä. Häntä tukahdutti se, miten lapset rajoittivat koko ajan elämää ja veivät aikaa töiltä ja harrastuksilta. Minä hoidin kotia ja lapsia tukka putkella, koetin tehdä ihania kynttiläillallisiltoja meillekin, seksiä oli jne. Lopulta olin ihan uupunut, enkä enää jaksanut. Aloin olla haluton ja ahdistunut itsekin. Siinä vaiheessa mies löysi uuden naisen ja ilmoitti muuttavansa tämänluokse. Minä saisin pitää lapset. Sen pituinen se. Siinä meni haaveet perhe-elämästä ja yhdessä vanhenemisesta. Todella surullista, mutta olen jo jaloillani (vuosi erosta). Hoidan lapset ilman elatusmaksuja ja menestyn hyvin työssäni. Ystäviä on, mutta uutta miestä en ole etsinyt enkä löytänyt. Lapset ovat kovin pieniä ja tarvitsevat kaiken huomioni, olen ehkä myls varuillani, sillä en halua heille enkä itselleni enää suuria pettymyksiä
Joku mies puhui täällä siitäkin, että kuka nyt huolisi toisen käytettyä naista. Sekin on outo ajatus, sillä harvapa meistä on enää neitsyt esim. 25-vuotiaana, saati kolmikymppisenä kuten minä nyt olen. Käytettyjä siis kaikki, kuten miehetkin.
Täälläkin useat miehet ovat kauhistelleet, miten kamalia kumppaneita yh-äidit ovat: vonkaavat uusien miesten perään, itkevät exiensä perään, haluavat nakittaa lapsettomat sinkkumiehet huoltamaan omiaan, vievät exän rahat jne jne.
Voi olla toisinkin. Meillä minä olen hyviintoimeentuleva nainen, jolla oli mies, joka ahdistui lasten syntymästä. Häntä tukahdutti se, miten lapset rajoittivat koko ajan elämää ja veivät aikaa töiltä ja harrastuksilta. Minä hoidin kotia ja lapsia tukka putkella, koetin tehdä ihania kynttiläillallisiltoja meillekin, seksiä oli jne. Lopulta olin ihan uupunut, enkä enää jaksanut. Aloin olla haluton ja ahdistunut itsekin. Siinä vaiheessa mies löysi uuden naisen ja ilmoitti muuttavansa tämänluokse. Minä saisin pitää lapset. Sen pituinen se. Siinä meni haaveet perhe-elämästä ja yhdessä vanhenemisesta. Todella surullista, mutta olen jo jaloillani (vuosi erosta). Hoidan lapset ilman elatusmaksuja ja menestyn hyvin työssäni. Ystäviä on, mutta uutta miestä en ole etsinyt enkä löytänyt. Lapset ovat kovin pieniä ja tarvitsevat kaiken huomioni, olen ehkä myls varuillani, sillä en halua heille enkä itselleni enää suuria pettymyksiä
Joku mies puhui täällä siitäkin, että kuka nyt huolisi toisen käytettyä naista. Sekin on outo ajatus, sillä harvapa meistä on enää neitsyt esim. 25-vuotiaana, saati kolmikymppisenä kuten minä nyt olen. Käytettyjä siis kaikki, kuten miehetkin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..on se ero, kun nainen jää yksin lasten kanssa, sehän on itsestäänselvyys.. Jos löytyy mies joka haluaa/saa lapset itselleen, hän on suoraan verrattavissa jumalaan, kun HALUAA tällaisen taakan itselleen kannettavaksi... Mikä osoittaa sen, että kaikki mitä me naiset teemme lastemme hyväksi, on aivan sama.. Jos joku mies tekee saman, hän on kuolematon..
Varsinkin kun olet hyvin toimeentuleva, sähän olet uhka!!!! Miehet haluaa pelastaa, suojella... Sit pettää ja jättää.. Fiksu nainen näkee kaiken ton läpi, ja ai-ai.. huonosti käy..
Todella toivon, että löydät arvoisesi fiksun miehen, joka osaa arvostaa oikeita asioita!! Tsemppiä!!!
lapsethan lähtevät automaattisesti äidin matkaan joööei äiti ole hulttio ja juoppo ja muuten rutiköyhä tai mielisairas. Härvoimpa mies saa huoltajuuden ja just noiden ym. perusteella tai sitten ulkomaalainen, jolloin lapset kaapataan pois suomesta.
Ja sehän on totta, että yh-äidit metsästävät miehiä.Jollei satu olemaan järki päässä ettei ainakaan kapakassa iske holtiton ja elämäänsä kyllästynysta miespaskiaista, joka surkuttelee oman elämänsä tyhjyyttä ja että omalla vaimolla on ura ja menestyy työssään ja käy kotona vaan pesemässä vaatteensa. #kuten ex-mieheni sanoi, parempi olla yksin yksin kuin kaksin yksin" Olisi kai pitänyt olla kotona tyhjää nyhjäämässä ja passaamassa miestä. Kaipa sillä nyt on pullamossö yksinhuoltaja taikinanaamoineen. Minä kehitän uraani. Valinta sekin! Kannattee yrittäjänaisen hommata yritäjämies niin synkkaa, minua onnisti eron jälkeen. Löysin sielunkumppani ja hyvin menee.
Minäkin olen 3-kymppinen yh-äiti, yh siksi, että mieheni ja lasteni isä on kuollut.
Markkina-arvoni on korkea. Ehdokkaita koittaa tunkeutua arkeeni kaikenlaisilla hurmaamisyrityksillä, mutta itselläni rima kulkee melko korkealla. olen niin itsenäinen, että jollei jalat alta vievää-tyyppiä löydy, niin kykenen kyllä elämään ilman parisuhdettakin.
Lapseni olen tähänkin asti hoitanut ilman, että heidän hoitoonsa tarvisin miestä, itse kykenen elättämään itseni ja lapseni omilla tuloillani yms. Jos joskus miehen itselleni otan, niin otan hänet rakkaudesta, en hyödystä.
Eli kyllä nämä tilanteet saattavat olla niinkin päin, ettei se yh-äiti ole mikään ressukka, joka koittaa saada bongattua minkä kaksilahkeisen hyvänsä, vaan on oman arvonsa tunteva, itsenäinen, omillaan toimeentuleva ja miesten keskuudessa haluttua laatukamaa!
olen surullinen syistä, jotka johtivat yh-elämääni, mutta ylpeänä pääpystyssä kerron olevani yh, eikä se mitenkään ole miinus merkkinen asia minun elämän ansiolistalla.
Kiitos sinulle Tassukka, ajattelen aivan samoin kuin sinä. Olen todella pahoillani menetyksestänne. Kuolema on niin lopullinen ja vaikkei ero välttämättä vie lapsilta isää, kuolema vie. Voimia sinulle ja perheellesi.
"mutta ylpeänä pääpystyssä kerron olevani yh, eikä se mitenkään ole miinus merkkinen asia minun elämän ansiolistalla."
Minäkin aina puhun yh-urastani Soneraplazan Ellien sivuilla. On tullut auottua päätä jo liiankin kanssa. 50 palstan tyypit eivät näköjään sulata juttujani. Pitänee jättää jo tuo yh-elämstä kirjoittelu kokonaan pois. Lapsetkin ovat jo toista vaille aikuisia.
Yh:ksi joutuminen on kiusallinen tilanne. Kestää aikansa ennenkuin saa ihmiset uskomaan, että uutta miestä ei heti astu entisen miehen saappaisiin.
Minulle on täysin yhdentekevää pidetäänkö minua säälittävänä ressukkana vai vahvana pärjääjänä.
Joskus olen erittäin voimissani ja joku päivä jaksan hädin tuskin vetää päivän pakolliset kuviot.
Ei meidän yh-äitien tarvitse päteä kenellekään.
Jos yhteiskunta on jättänyt meidän täysin oman onnemme nojaan, niin ei tässä mitaleja toisilta kaivata.
Lapset ovat vain hetken lainaa. Ei aikaakaan, kun he ovat jo aikuisia ja omillaan. Sitten on omaa aikaa liiankin kanssa.
Katsoin eilen telkkarista v. 1988 Onko Viljoo näkynyt kotimaisen elokuvan. Noihin aikoihin olin kahden pienen lapsen äiti. Elämästäni on tehty noihin aikoihin kotivideo.
Olen kelannut tuon videon monta kertaa läpi ja miettinyt itseäni. Nykyään onneksi videot ovat rikki eikä uusia osteta.
Tätä nykyistä elämääni en enää kelaa eteen enkä taakse. Eilen päivän jutut ovat ollutta ja mennyttä. Yksikään tarkkaavainen lukija ei pysy jutuissani mukana. Jos tänään kirjoitan olevani sitä tai tätä, niin huomenna vallan muuta. Ei minusta ottanut ennenkään selvää. Lintu vai kala. Molemmat ovat yhtä hyviä. Voin olla molempia.
"Hoidan lapset ilman elatusmaksuja ja menestyn hyvin työssäni."
Tämä kirjoittamasi lause pongahti heti silmiini. Miten lastesi elatusvelvollisuus olisi pelkästään sinun kontollasi vaikka työssä käytkin. Vaikka olisit miljonääri, lasten elatusvastuu kuuluu myös miehelle.
Mies kyllä maksaa välillä hoitomaksun ja ostaa joskus vaatteita ja leluja. Ei varsinaista elatusmaksusysteemiä, vaikka tehtiin kyllä sopimus että 100 e per lapsi.
minulle kävi niin et 34v jäin yhksi isänä petturinaisen vuoksi mut tästä sisuuntunneena päätin jaksaa vaikka koville ottaa..
en ole kokennut että oisin muita parempi tai huonompi kun olen poikani saannut,se mitä naisiin tulee uskon että jostain löytyy nainen joka ei petä toista kumppania vaikka ois tilanne mikä tahansa.mielestäni mono suhde menee rikki kun toiselle taakkaa kerätään kaiken kiireen keskellä,puhun just et säki olet joutunut lujille kotona ja se vie varmasti parhaan puhdin pois naisesta tai miehestä ihan kummastakin jos kaikki otetaan irti eikä saa arvostusta mistään..
voisit vaikka viestitellä minulle sähköpostisi kera..tv.näin uudellamaalla...
Nainen haluaa olla yksinhuoltaja, mitäs ihastelemista siinä olis, mutta miehen katsotaan tavalla tai toisella joutuvan tehtävään, johon ei itsestään olisi halukas. Syynä yleensä huono äiti. Miehellehän ei käy tuo lapsen hankintä yhden illan huumassa, itselleen.
Tämä on yhteiskunnassamme viljelty ajatus, huoltajuudethan menee edelleen 9-1 naiselle.
Jos olisin mies, en ottaisi minäkään toisen käyttämää naista. Enkä tarkoita sillä pelkästään neitsyyden menettämistä vaan sitä, että nainen ei ole ymmärtänyt mihin sitoutuu ja sitoutumisen tarpeestaan on mennyt ja tehnyt mitä vaan, että saa jonkun. Yleensä se "mitä vaan" on lapsi tai lapsia.
Suhtautuminen leskeen on heti erilainen. Suhteen ajattelu lesken kohdalla ei tuo mieleen mitään hikistä yrittämistä ja sen jälkeistä epäonnistumista, kuten se tuo eronneen kohdalla.
Senpä vuoksi aioin vielä katsella kauan, ennen kuin sitoudun. JOS sitoudun.
Et tainnut lukea kunnolla viestiäni. Meillä oli pohjimmiltaan ihan hyvä avioliitto ja lapset harkiten tehdyt. Ei mitään hikistä yrittämistä tai nalkittamista. Kyse oli pikemminkin uupumuksesta ja siitä, että vastuu ei jakautunut vaikka tässä tapauksessa äidillä vaativa ja vastuullinen työ lasten ja kodin lisäksi. Suhde alkoi ajayua karille, kun uupumus vei voimat huolehtia parisuhteesta. SIlloin mies ei jaksanut enää vaimoaan, josta oli tulossa kodinkone, joka ei jaksanut enää olla niin rakastunut. Myös miehen runsas alkoholinkäyttö verotti suhdetta. Ihan tavallinen tarina siis.
Niitä on sellaisiakin naisia jotka tietää mitä tahtovat, eivätkä yritä saada kaikkea. Ahneella on paskanen loppu ja saa ollakin.
Kypsymättömyyttä se on tuokin ja omien resurssien ymmärtämättömyyttä.
en ymmärtänyt ihan mihin tämä viesti oli kommentti
Hae hyvä ihminen oiketesi elatusapuihin. Se on yksiselitteisesti lasten etu, ei sinun tai ex-miehesi. Mies on elatusvelvollinen ja eiköhän nuo rahat ole tarpeen opiskelun alkaessa, jos ei muulloin.
jos luit aiempia viestejä, tienaan tuplast ienemmän kuin mieheni. Hän maksaa välillä hoitomaksuja ja vaatteita. Päätös tuen maksusta on mutten just nyt ole viitsinyt sitä tukea häneltä ottaa, kun mies on ollut hiukan lujilla taloudellisesti ja minä pärjään hyvin.
Näinhän tämä toimii kok yhteiskunnassa. Naisilla huonommat palkat, naisilta odotetaan enemmän, naisilla vastuu ja miehet keräävät kermat ja kiitokset. Ei ihme jos me ämmät supistaan ja ollaan harmistuneita, kuivutaan katkeriksi ja uuvutaan taakkojemme alle. Meidät vain sullotaan sinne niin paljon kuin yritämmekin pitää puolemme.
Onneksi todellisuus on toinen. Täällä riehuvat hotkut katkerat ja yksin jääneet tyypit, jotka eivät onnistu suhteissaan. Itse olen yh, vieläpä toisen takia jätetty nainen. Silti saan oikeastaan pikemmin torjua miehiä kuin etsiä heitä. Tarjokkaita on ollut ihan omiksi tarpeiksi, lapsista huolimatta. En silti ole mielestäni vielä valmis uuteen suhteeseen ja lasten takia haluan sitten aikanaan katsoa tarkkaan, kenen kanssa todella suhteeseen ryhdyn.