Välimuototeoriat vertailussa

Otsikkoon: joku tajusi jotain
ohhoh:[Tuttumies voisi opetella ilmaisemaan itseään hieman selkeämmin,...]
Tuohon sisältyy oletuksia:
a) että minulla olisi kapasiteettia opetella
b) että ylipäänsä olisi mahdollista ilmaista ajatuksiani selkeämmin

Taidan pysyä vanhalla linjallani, ja selkeyttää vasta, kun sitä pyydetään jossakin _yksityiskohdassa_.

ohhoh:[...niin saisi ehkä enemmän älykkäitä vastauksiakin... ]
Tähänkin sisältyy joitakin epäselvyyksiä tms:
c) vastauksesi älykkyys verrattuna älykkäänä pitämääsi vastaukseen
d) oletatko, että haluaisin tai edes kykenisin käsittämään vielä älykkäämpiä vastauksia?

Välillä käy niin, että ajatuksesta jää jotain pois, kun sen kirjoittaa. Semmoista on elämä.

tuttumies kirjoitti:

Otsikkoon: joku tajusi jotain
ohhoh:[Tuttumies voisi opetella ilmaisemaan itseään hieman selkeämmin,...]
Tuohon sisältyy oletuksia:
a) että minulla olisi kapasiteettia opetella
b) että ylipäänsä olisi mahdollista ilmaista ajatuksiani selkeämmin

Taidan pysyä vanhalla linjallani, ja selkeyttää vasta, kun sitä pyydetään jossakin _yksityiskohdassa_.

ohhoh:[...niin saisi ehkä enemmän älykkäitä vastauksiakin... ]
Tähänkin sisältyy joitakin epäselvyyksiä tms:
c) vastauksesi älykkyys verrattuna älykkäänä pitämääsi vastaukseen
d) oletatko, että haluaisin tai edes kykenisin käsittämään vielä älykkäämpiä vastauksia?

Välillä käy niin, että ajatuksesta jää jotain pois, kun sen kirjoittaa. Semmoista on elämä.

Lue lisää

hahhahhaaa :-D

Kun olet monasti puhunut kreationismin yhteydessä falsifikaatiokriteereistä ja antanut ymmärtää, että evoluutio-opeilla asiat ovat paremmin, et tässä puutukaan tähän puutteeseen?
Esität vain vastakysymyksiä, mitä voinee tässä tilanteessa pitää taktisena vetona.

Voi tietenkin ajatella, että et piittaa falsifikaatiokriteeristä tässä kysymyksessä, koska dogmisi antaa oikean kuvan "suuresta kokonaisuudesta". Tuo "suuri kuva" on kuitenkin muodostettu samaa varmuustasoa olevien päättelyiden avulla kuin yksittäisen välimuodonkin osalta on asianlaita. Ehkä jopa voisi ajatella, että kokonaisuuden virheen suuruus on osien virheiden summa.

Fossiilien muodostumiseen tarvitaan muutamia ennakkoehtoja:

1) Kuolemia tapahtuu
2) Hajoitustoiminta (alkuaineiden kierto) ei ole täydellistä
3) Kivettyneet jäännökset eivät häviä liukenemalla tms.

Esim. nykyisissä merissä n. 4000 m kalkkifossiilit liukenvat, eli häviävät. Puhtaan karbonaatin kompensaatiosyvyydestä.

Mitä monimutkaisuuteen tulee, niin nykyaikana tehtävien havaintojen mukaan biodiversiteetti on häviämässä biosfäärissä. Mayrin mukaan aiemmin (kambrikaudella) oli enemmän pääjaksoja kuin nykyään. Ts. nykyhetkestä taaksepäin tarkasteltuna on monimuotoisuuden häviäminen aivan uskottavaa. Se, ettei se aina näy fossiiliaineistossa, vaatinee joitain selityksiä. Esim. aineiston vähäisyyden ja vanhimpien fossiilien suuremman hävikin jne.

Niin, mites nyt olis tämä välimuotoväitteiden falsifikaatiokriteeri?

tuttumies kirjoitti:

Kun olet monasti puhunut kreationismin yhteydessä falsifikaatiokriteereistä ja antanut ymmärtää, että evoluutio-opeilla asiat ovat paremmin, et tässä puutukaan tähän puutteeseen?
Esität vain vastakysymyksiä, mitä voinee tässä tilanteessa pitää taktisena vetona.

Voi tietenkin ajatella, että et piittaa falsifikaatiokriteeristä tässä kysymyksessä, koska dogmisi antaa oikean kuvan "suuresta kokonaisuudesta". Tuo "suuri kuva" on kuitenkin muodostettu samaa varmuustasoa olevien päättelyiden avulla kuin yksittäisen välimuodonkin osalta on asianlaita. Ehkä jopa voisi ajatella, että kokonaisuuden virheen suuruus on osien virheiden summa.

Fossiilien muodostumiseen tarvitaan muutamia ennakkoehtoja:

1) Kuolemia tapahtuu
2) Hajoitustoiminta (alkuaineiden kierto) ei ole täydellistä
3) Kivettyneet jäännökset eivät häviä liukenemalla tms.

Esim. nykyisissä merissä n. 4000 m kalkkifossiilit liukenvat, eli häviävät. Puhtaan karbonaatin kompensaatiosyvyydestä.

Mitä monimutkaisuuteen tulee, niin nykyaikana tehtävien havaintojen mukaan biodiversiteetti on häviämässä biosfäärissä. Mayrin mukaan aiemmin (kambrikaudella) oli enemmän pääjaksoja kuin nykyään. Ts. nykyhetkestä taaksepäin tarkasteltuna on monimuotoisuuden häviäminen aivan uskottavaa. Se, ettei se aina näy fossiiliaineistossa, vaatinee joitain selityksiä. Esim. aineiston vähäisyyden ja vanhimpien fossiilien suuremman hävikin jne.

Niin, mites nyt olis tämä välimuotoväitteiden falsifikaatiokriteeri?

Lue lisää

mikä on biodiversiteetin häviämisen syy kreationistien mielestä?

tuttumies kirjoitti:

Kun olet monasti puhunut kreationismin yhteydessä falsifikaatiokriteereistä ja antanut ymmärtää, että evoluutio-opeilla asiat ovat paremmin, et tässä puutukaan tähän puutteeseen?
Esität vain vastakysymyksiä, mitä voinee tässä tilanteessa pitää taktisena vetona.

Voi tietenkin ajatella, että et piittaa falsifikaatiokriteeristä tässä kysymyksessä, koska dogmisi antaa oikean kuvan "suuresta kokonaisuudesta". Tuo "suuri kuva" on kuitenkin muodostettu samaa varmuustasoa olevien päättelyiden avulla kuin yksittäisen välimuodonkin osalta on asianlaita. Ehkä jopa voisi ajatella, että kokonaisuuden virheen suuruus on osien virheiden summa.

Fossiilien muodostumiseen tarvitaan muutamia ennakkoehtoja:

1) Kuolemia tapahtuu
2) Hajoitustoiminta (alkuaineiden kierto) ei ole täydellistä
3) Kivettyneet jäännökset eivät häviä liukenemalla tms.

Esim. nykyisissä merissä n. 4000 m kalkkifossiilit liukenvat, eli häviävät. Puhtaan karbonaatin kompensaatiosyvyydestä.

Mitä monimutkaisuuteen tulee, niin nykyaikana tehtävien havaintojen mukaan biodiversiteetti on häviämässä biosfäärissä. Mayrin mukaan aiemmin (kambrikaudella) oli enemmän pääjaksoja kuin nykyään. Ts. nykyhetkestä taaksepäin tarkasteltuna on monimuotoisuuden häviäminen aivan uskottavaa. Se, ettei se aina näy fossiiliaineistossa, vaatinee joitain selityksiä. Esim. aineiston vähäisyyden ja vanhimpien fossiilien suuremman hävikin jne.

Niin, mites nyt olis tämä välimuotoväitteiden falsifikaatiokriteeri?

Lue lisää

Miksi nykyisin puuttuvat ne kehitysvaiheiden edustajat jotka ovat kehittämässä uusia elimiä nykyisistä eliölajeistamme? Onhan meillä tallella yksisoluisista kehittyneimpiin koko skaala.Loogista olisi nykyisinkin alkeellisimpien eliölajien kehittävän uusia ratkaisuja(elimiä) jo olemassaolevista poikkeavasti.Emme löydä edustajia silmän alkumuodon edustajista.Mikä antoi alkulinnulle mahdollisuuden kehittyä lentäväksi linnuksi ennen lentokykyä.Vihollisia oli riittävästi nykyisiin vihollisiinkin verrattuna jo oletettuna kehitysaikana.Apinatkin evoteorian mukaisesti olisivat "kuuluneet" hävitä(tai kehittyä) mikäli ne ovat kehityksestä jälkeen jäänyt esi-isien haara.

"magpie" kirjoitti:

Miksi nykyisin puuttuvat ne kehitysvaiheiden edustajat jotka ovat kehittämässä uusia elimiä nykyisistä eliölajeistamme? Onhan meillä tallella yksisoluisista kehittyneimpiin koko skaala.Loogista olisi nykyisinkin alkeellisimpien eliölajien kehittävän uusia ratkaisuja(elimiä) jo olemassaolevista poikkeavasti.Emme löydä edustajia silmän alkumuodon edustajista.Mikä antoi alkulinnulle mahdollisuuden kehittyä lentäväksi linnuksi ennen lentokykyä.Vihollisia oli riittävästi nykyisiin vihollisiinkin verrattuna jo oletettuna kehitysaikana.Apinatkin evoteorian mukaisesti olisivat "kuuluneet" hävitä(tai kehittyä) mikäli ne ovat kehityksestä jälkeen jäänyt esi-isien haara.

Lue lisää

"Loogista olisi nykyisinkin alkeellisimpien eliölajien kehittävän uusia ratkaisuja(elimiä) jo olemassaolevista poikkeavasti.Emme löydä edustajia silmän alkumuodon edustajista."

No, eihän ne elimet yks kaks synny. Mistäs päättelet, etteikö muutoksia olisi parasta aikaa tapahtumassa, joka johtaa esim. miljoonan vuoden kuluttua uuteen elimeen.

Silmän kehityksen logiikka on yksinkertainen. Valoa aistivista soluista asteittain monimutkaisempi.

Joukohainen kirjoitti:

"Loogista olisi nykyisinkin alkeellisimpien eliölajien kehittävän uusia ratkaisuja(elimiä) jo olemassaolevista poikkeavasti.Emme löydä edustajia silmän alkumuodon edustajista."

No, eihän ne elimet yks kaks synny. Mistäs päättelet, etteikö muutoksia olisi parasta aikaa tapahtumassa, joka johtaa esim. miljoonan vuoden kuluttua uuteen elimeen.

Silmän kehityksen logiikka on yksinkertainen. Valoa aistivista soluista asteittain monimutkaisempi.

Lue lisää

Voisihan jokin eliölaji olla niin tietämätön siitä,(loogisesti ajateltuna) että nykyisin esiintyvät ratkaisut on jo muilla käytössä ja keksisi "ruutia" uudestaan.
---->>Silmän kehityksen logiikka on yksinkertainen. Valoa aistivista soluista asteittain monimutkaisemptia" uudestaan.

tuttumies kirjoitti:

Kun olet monasti puhunut kreationismin yhteydessä falsifikaatiokriteereistä ja antanut ymmärtää, että evoluutio-opeilla asiat ovat paremmin, et tässä puutukaan tähän puutteeseen?
Esität vain vastakysymyksiä, mitä voinee tässä tilanteessa pitää taktisena vetona.

Voi tietenkin ajatella, että et piittaa falsifikaatiokriteeristä tässä kysymyksessä, koska dogmisi antaa oikean kuvan "suuresta kokonaisuudesta". Tuo "suuri kuva" on kuitenkin muodostettu samaa varmuustasoa olevien päättelyiden avulla kuin yksittäisen välimuodonkin osalta on asianlaita. Ehkä jopa voisi ajatella, että kokonaisuuden virheen suuruus on osien virheiden summa.

Fossiilien muodostumiseen tarvitaan muutamia ennakkoehtoja:

1) Kuolemia tapahtuu
2) Hajoitustoiminta (alkuaineiden kierto) ei ole täydellistä
3) Kivettyneet jäännökset eivät häviä liukenemalla tms.

Esim. nykyisissä merissä n. 4000 m kalkkifossiilit liukenvat, eli häviävät. Puhtaan karbonaatin kompensaatiosyvyydestä.

Mitä monimutkaisuuteen tulee, niin nykyaikana tehtävien havaintojen mukaan biodiversiteetti on häviämässä biosfäärissä. Mayrin mukaan aiemmin (kambrikaudella) oli enemmän pääjaksoja kuin nykyään. Ts. nykyhetkestä taaksepäin tarkasteltuna on monimuotoisuuden häviäminen aivan uskottavaa. Se, ettei se aina näy fossiiliaineistossa, vaatinee joitain selityksiä. Esim. aineiston vähäisyyden ja vanhimpien fossiilien suuremman hävikin jne.

Niin, mites nyt olis tämä välimuotoväitteiden falsifikaatiokriteeri?

Lue lisää

En viitannut,koska se oli turhaa.
Koska et osaa lukea Kuhnia,ja otat vain "vertailun" ottamatta huomioon,että siinä verrataan teorioita,joita sitovat tieteellisyyden kriteerit niin voivoi.

Ensin sinun tulisi joko todistaa että rappeutumaoppi täyttää ne ja evo ei täytä.
tai sitten sinun tulisi osoittaa että molemmat täyttävät ja että luominen selittää paremmin.

Jos yhtä huonoja,niin vaa-an naturalistiseen metodologiaan eli evoluutioteoriaan kallistaa se,että siinä on vähemmän oletuksia. Nimittäin oletus yliluonnollisesta entiteetistä puuttuu.

Quineen viitaten voidaan muuten ajatella,että teoria on 1:1. Jos muutettu,on vanha teoria falsifioitu ja korvattu paremmin havaintoihin sopivaksi. Tällöin tämä kumoustahti osoittaa vain sen,että ilmiötä tutkitaan kriittisesti. Muutenhan dogmaattisesti samaa mallia pidettäisiin..
(Muuten:valitsetko matkapuhelinliittymäsi sen mukaan miten monta kertaa ne ovat alentaneet hintojaan vai sen mukaan missä puhut halvimmalla?)

http://www.geocities.com/evonkeliumi/makroevo.html

Itsekkin muistaakseni viittasit siihen,että ihmisen ja simpanssin geneettinen samankaltaisuus on 20%.
Jos yksi kodonin koodaama osa muuttui,oli eri geneettinen koodi.
Tässä kokeessa havaittiin kokonaisuudesta sellainen ikävä seikka,että 80% oli uutta geneettistä informaatiota,josta enemmistön ei voida otaksua olevan osa minkään muun lajin genomia(suhteessa 1:1)
Kokeessa havaittiin myös kamalan pieni prosentuaalinen ero genomissa.
Se,että viittasit siihen,että vain osa näistä 1:1 geeneistä oli otettu lisätarkastelun alle:
tämä !tosiasia! ei vaikuta siihen prosenttimäärään mitä saatiin. Identtisyys pysyy 20% vaikka vain 1 näistä olisi arvottu tutkimukseen...
Niin,ja on otettava huomioon,että vaikka tuoreeltasi väitit että jos simpanssi ja ihminen ei pystyisi lisääntymään(tietämättömyyteen vetoaminen=virhe!),ne olisi eri perusryhmää.
Lisääntymisraja ei ole perusryhmäraja.
http://www.geocities.com/evonkeliumi/lajiutuminen.html
Tai jos on,niin sitten se on kaatunut ja rajusti,sillä se ei sovi saatuihin havaintoihin alkuunkaan. Ja muista:teorian apuoletus ei saa tehdä teoriaa täysin falsifioimattomaksi..

Sinun tulee osoittaa,että luomisoppi selittää sen minkä makroevoluutiokin.
(mm. miksi DNA-juosteet kääntyvät kaikki samaan suuntaan, miksi eri geeneistä saadut informaatiopuut ovat niin yhteneviä,että kyseessä ei voi olla sattuma(tsäänssi taatusti alle 1:10 pot 150...)Mutta vähäisemmin oletuksin!
http://www.geocities.com/evonkeliumi/amalli.html

tuttumies kirjoitti:

Kun olet monasti puhunut kreationismin yhteydessä falsifikaatiokriteereistä ja antanut ymmärtää, että evoluutio-opeilla asiat ovat paremmin, et tässä puutukaan tähän puutteeseen?
Esität vain vastakysymyksiä, mitä voinee tässä tilanteessa pitää taktisena vetona.

Voi tietenkin ajatella, että et piittaa falsifikaatiokriteeristä tässä kysymyksessä, koska dogmisi antaa oikean kuvan "suuresta kokonaisuudesta". Tuo "suuri kuva" on kuitenkin muodostettu samaa varmuustasoa olevien päättelyiden avulla kuin yksittäisen välimuodonkin osalta on asianlaita. Ehkä jopa voisi ajatella, että kokonaisuuden virheen suuruus on osien virheiden summa.

Fossiilien muodostumiseen tarvitaan muutamia ennakkoehtoja:

1) Kuolemia tapahtuu
2) Hajoitustoiminta (alkuaineiden kierto) ei ole täydellistä
3) Kivettyneet jäännökset eivät häviä liukenemalla tms.

Esim. nykyisissä merissä n. 4000 m kalkkifossiilit liukenvat, eli häviävät. Puhtaan karbonaatin kompensaatiosyvyydestä.

Mitä monimutkaisuuteen tulee, niin nykyaikana tehtävien havaintojen mukaan biodiversiteetti on häviämässä biosfäärissä. Mayrin mukaan aiemmin (kambrikaudella) oli enemmän pääjaksoja kuin nykyään. Ts. nykyhetkestä taaksepäin tarkasteltuna on monimuotoisuuden häviäminen aivan uskottavaa. Se, ettei se aina näy fossiiliaineistossa, vaatinee joitain selityksiä. Esim. aineiston vähäisyyden ja vanhimpien fossiilien suuremman hävikin jne.

Niin, mites nyt olis tämä välimuotoväitteiden falsifikaatiokriteeri?

Lue lisää

Jos tapahtuu eri ekologiseen lokeroon siirto,niin rappiomallissa se selitetään rappeutumisena.
Lajiutuminen on myös rappeutumisominaisuus.
Samoin lajien katoaminen on rappeutumisominaisuus.
Jos löytyy informaation nousua,se selitetään "perusryhmällä".

Evoluutio käsittelee parhaimpien selviytymistä.
JA paras on vallitsevaan ympäristöön sopivin.
Siihen ei loppupelissä vaikuta edes lajimäärä.
Evoluutioteoria odottaa,että (1)ekologisessa lokerossa on (1) alueella (1) laji,jos useampia,niin toinen on syrjäyttämässä toista.
Näitä voidaan testata,ja onkin testattu ja näin on havaittu.
Evoluutioteorian mukaan isolaatio tuottaa uusia lajeja,yhteyden muodostuminen johtaa siihen että samat ekologiset lokerot kohtaavat,jolloin tapahtuu kilpailun kautta toisen katoaminen.
Evoluutio olettaa,että kaikenlaisia elukoita ilmestyy ja näistä epäsopivimmat katoavat.

Lajimääriin tai pääjaksomääriin vetoaminen on ns. olkiukko-argumentti.

Vertailua et suorittanut, minä suoritan sitten.

1. Elämän synty:
-Evoluutioteoria olettaa 1 pieni-informatiivisen eliön synnyn.
-Rappeutumisoppi olettaa 1 suuri-informatiivisen eliön synnyn.
-havainto:vanhimmat fossiilit ennen kambrikautta ovat yksisoluisia. Sopii suoraan evoluutioteoriaan. Rappeyutumismalli selittää kuolemattomuudella,jota monisoluisilla ei ole havaittu(miksi kuolemattomia ei näy nykyään-nehän olivat kuolemattomia. Jos kuolemattomia ei ole nyt,ovat ne piru vie jossain välissä kuolleet...)
Eli:alku on molemmissa "pimeän peitossa",mutta evoluutioteorian olettama pieni eliö on todennäköisempi. Luulisi Suunnittelijallekkin olevan pienen eliön suunnittelun helpompaa kuin suurten(varsinkin jos näitä on useita...)
Havainto tukee suoraan evoluutioteoriaa. Rappeutumismalli selittää apuoletuksella.
Evoluution voi falsifioida tässä kohdin,esimerkiksi löytämällä esikambrisia nisäkäsfossiileita. Sille voisi olla mahdoton keksiä "adhoccaustakaan".

2. Ekologiset lokerot
-Evoluutioteoria olettaa että tyhjät ekologiset lokerot täyttyvät nopeasti,sillä niissä ei ole kilpailua. Kun joku muoto joka pystyy siinä elämään sen valloittaa,sen korjaaminen on vaikeampaa. On näet etulyöntiasema,kun on ehtinyt adaptoitua siihen. Havainnoilta oletetaan,että massasukupuutossa ja vastaavissa tilanteissa pienestä ekologisten lokeroiden määrästä nopeasti suureen.
Joka sukupuuttoaallon jälkeen siis todennäköistä,että pääjaksojakin katoaa. Niiden käyttämät ekologiset lokerot kuitenkin täyttyvät.
Vaikka aikaisemmin olisi olisi tapahtunut rappeutuminen. (Rappeutumisopissahan eriytyminen tarkoittaa rappeutumista koska toinen ei voi elää vanhassa ekologisessa lokerossa. On siis menettänyt myös potentiaalin. Rappeutujat puhuvat "potentiaalista" paljon.)
Fossiiliaineistossa pakko olla välimuotoja.
Evoluutioteorian vaatimuksissa fossiiliaineistossa esiintyy myös nousevia ominaisuuksia. Ts. uusia rakenteita syntyy.
-Rappeutumisteoria sallii ekologisten lokeroiden vaihdokset. Ja välimuodot voidaan aina sopia "perusryhmän sisäiseksi".
Mutta "nousevia ominaisuuksia" ei hyväksy,eikä ilmeisesti myöskään sitä,että jos aikaisemmin on tapahtunut eriytyminen niin,että toinen on erikoistunut yhteen perusryhmään ja toinen eriin,niin jos yhteen erikoistunut tuhoutuu,ei eriin erikoistunut voi sen paikkaa vallata.
-Havainnot: massasukupuuttojen jälkeen havaittu ennen pienen eliöryhmän nousu ja sen laajeneminen eri ekologisiin lokeroihin kerta toisensa jälkeen. Havaittu myös kehittyneen ominaisuuksia,joita ei ole aiemmin esiintynyt.
(Niin,jos kalkkikiveä tuhoutuu enemmän kuin syntyy ja näin on tasaisesti,niin miten ne luut sinne päätyvät??. Jos kaikki nykyiset perusryhmät eivät ole muuntuneet Kambrikauden perusryhmistä,niin miksi niihin viitata ollenkaan?)


PS. Evoluutiomallin voisi falsifioida myös onnistumalla siinä missä Pasteur epäonnistui.
Eli luoda mudasta sammakoita ja mädästä lihasta kärpäsiä. Silloin niiden syntymisen selittäminen evoluutiolla olisi tyhmää.
Mutta mites sen rappiomallin?

"magpie" kirjoitti:

Voisihan jokin eliölaji olla niin tietämätön siitä,(loogisesti ajateltuna) että nykyisin esiintyvät ratkaisut on jo muilla käytössä ja keksisi "ruutia" uudestaan.
---->>Silmän kehityksen logiikka on yksinkertainen. Valoa aistivista soluista asteittain monimutkaisemptia" uudestaan.

Lue lisää

Evoluutioteoria jopa olettaa ja vaatii,että pyörää keksitään uudestaan. Mutaatioihin kun ei ole merkitty copyrightejä. (C) Lactobacillus mutans tms... :)

Silmästä on tietoa.
Aloitetaan pyörästä.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=31
Jatketaan tutkimuksesta
http://www.biozentrum.unibas.ch/report0203/gehring.html

Minkälainen välimuoto voi olla yksisoluisella ja kaksisoluisella eliöllä?Onko sinulla antaa esimerkkiä yksisoluisen muuttumisesta kaksisoluiseksi?Eikö sekin jo edellytä lukemattomia sisäisiä muutoksia samanaikaisesti onnistuakseen?Mikäli esimerkkiä ei ole olemassa, voinet kertoa miksi ei ole?

pauttiarallaa kirjoitti:

Minkälainen välimuoto voi olla yksisoluisella ja kaksisoluisella eliöllä?Onko sinulla antaa esimerkkiä yksisoluisen muuttumisesta kaksisoluiseksi?Eikö sekin jo edellytä lukemattomia sisäisiä muutoksia samanaikaisesti onnistuakseen?Mikäli esimerkkiä ei ole olemassa, voinet kertoa miksi ei ole?

Lue lisää

Kyse on lähinnä siitä, että jos joku esittää väitteen, että B on A:n ja C:n välimuoto teorian e perusteella, niin mitä tuosta teoriasta e kertoo se, että hylätään n. ensimmäistä välimuotovaihtoehtoa ja esitetään aina uusi, olkoon nyt sitten vaikka menossa välimuotoehdokas X.

Kun kilpailevassa mallissa taas kiistetään, ettei B eikä X ole välimuotoja. B:n suhteen ollaankin jo yksimilisiä, ja niin ollaan n:ssä muussakin tapauksessa, kiista koskee enää X:ää. Teoria e on siis tuottanut n 1 väärää veikkausta ja kilpaileva selitysmalli k osunut ainakin yhtä monta kertaa oikeaan, ellei sitten jopa n 2 kertaa oikeaan, eikä ole tuottanut yhtään väärää veikkausta tässä välimuotokysymyksessä.

Kaksisoluisista eliöistä en tiedä. Evoluutiotarinan voin keksiä: yksisoluiset lisääntyvät jakautumalla, jolloin kaksisoluiset ovat olleet alkuksi vain kiinnijääneitä jakautujia. Valintaetu on sitten johtanut täsmällisempään toimintaan. Siis mitään 1½-soluista välimuotoa ei tarinassa tarvita.

tuttumies kirjoitti:

Kyse on lähinnä siitä, että jos joku esittää väitteen, että B on A:n ja C:n välimuoto teorian e perusteella, niin mitä tuosta teoriasta e kertoo se, että hylätään n. ensimmäistä välimuotovaihtoehtoa ja esitetään aina uusi, olkoon nyt sitten vaikka menossa välimuotoehdokas X.

Kun kilpailevassa mallissa taas kiistetään, ettei B eikä X ole välimuotoja. B:n suhteen ollaankin jo yksimilisiä, ja niin ollaan n:ssä muussakin tapauksessa, kiista koskee enää X:ää. Teoria e on siis tuottanut n 1 väärää veikkausta ja kilpaileva selitysmalli k osunut ainakin yhtä monta kertaa oikeaan, ellei sitten jopa n 2 kertaa oikeaan, eikä ole tuottanut yhtään väärää veikkausta tässä välimuotokysymyksessä.

Kaksisoluisista eliöistä en tiedä. Evoluutiotarinan voin keksiä: yksisoluiset lisääntyvät jakautumalla, jolloin kaksisoluiset ovat olleet alkuksi vain kiinnijääneitä jakautujia. Valintaetu on sitten johtanut täsmällisempään toimintaan. Siis mitään 1½-soluista välimuotoa ei tarinassa tarvita.

Lue lisää

En tarkoittanutkaan 1½:n edustavan kysymääni välimuotoa vaan sitä muutostarvetta jota kaksisoluiselta muodolta vaaditaan verrattuna yksisoluiseen.Lisääntymiskoodinkin täytyy olla mm:ssa olla muuttunut.Kaksisoluisella eliöllä edellytettäneen olevan myös yhteistä aineenvaihduntaa?Miten (muinaiset)yksisoluiset ovat todettavissa toistensa sukulaisiksi?Löytyykö niistä sukupuuta?Poikkeavatko ne nykyisistä?

squirrel kirjoitti:

En viitannut,koska se oli turhaa.
Koska et osaa lukea Kuhnia,ja otat vain "vertailun" ottamatta huomioon,että siinä verrataan teorioita,joita sitovat tieteellisyyden kriteerit niin voivoi.

Ensin sinun tulisi joko todistaa että rappeutumaoppi täyttää ne ja evo ei täytä.
tai sitten sinun tulisi osoittaa että molemmat täyttävät ja että luominen selittää paremmin.

Jos yhtä huonoja,niin vaa-an naturalistiseen metodologiaan eli evoluutioteoriaan kallistaa se,että siinä on vähemmän oletuksia. Nimittäin oletus yliluonnollisesta entiteetistä puuttuu.

Quineen viitaten voidaan muuten ajatella,että teoria on 1:1. Jos muutettu,on vanha teoria falsifioitu ja korvattu paremmin havaintoihin sopivaksi. Tällöin tämä kumoustahti osoittaa vain sen,että ilmiötä tutkitaan kriittisesti. Muutenhan dogmaattisesti samaa mallia pidettäisiin..
(Muuten:valitsetko matkapuhelinliittymäsi sen mukaan miten monta kertaa ne ovat alentaneet hintojaan vai sen mukaan missä puhut halvimmalla?)

http://www.geocities.com/evonkeliumi/makroevo.html

Itsekkin muistaakseni viittasit siihen,että ihmisen ja simpanssin geneettinen samankaltaisuus on 20%.
Jos yksi kodonin koodaama osa muuttui,oli eri geneettinen koodi.
Tässä kokeessa havaittiin kokonaisuudesta sellainen ikävä seikka,että 80% oli uutta geneettistä informaatiota,josta enemmistön ei voida otaksua olevan osa minkään muun lajin genomia(suhteessa 1:1)
Kokeessa havaittiin myös kamalan pieni prosentuaalinen ero genomissa.
Se,että viittasit siihen,että vain osa näistä 1:1 geeneistä oli otettu lisätarkastelun alle:
tämä !tosiasia! ei vaikuta siihen prosenttimäärään mitä saatiin. Identtisyys pysyy 20% vaikka vain 1 näistä olisi arvottu tutkimukseen...
Niin,ja on otettava huomioon,että vaikka tuoreeltasi väitit että jos simpanssi ja ihminen ei pystyisi lisääntymään(tietämättömyyteen vetoaminen=virhe!),ne olisi eri perusryhmää.
Lisääntymisraja ei ole perusryhmäraja.
http://www.geocities.com/evonkeliumi/lajiutuminen.html
Tai jos on,niin sitten se on kaatunut ja rajusti,sillä se ei sovi saatuihin havaintoihin alkuunkaan. Ja muista:teorian apuoletus ei saa tehdä teoriaa täysin falsifioimattomaksi..

Sinun tulee osoittaa,että luomisoppi selittää sen minkä makroevoluutiokin.
(mm. miksi DNA-juosteet kääntyvät kaikki samaan suuntaan, miksi eri geeneistä saadut informaatiopuut ovat niin yhteneviä,että kyseessä ei voi olla sattuma(tsäänssi taatusti alle 1:10 pot 150...)Mutta vähäisemmin oletuksin!
http://www.geocities.com/evonkeliumi/amalli.html

Lue lisää

Squirrel:[Ensin sinun tulisi joko todistaa että rappeutumaoppi täyttää ne ja evo ei täytä.
tai sitten sinun tulisi osoittaa että molemmat täyttävät ja että luominen selittää paremmin. ]
Mielestäni on olemassa sekin vaihtoehto, ettei kumpikaan täytä tieteellisyysvaatimusta. Riippuu, kuinka kireäksi se asetetaan jne.

Squirrel:[Jos yhtä huonoja,niin vaa-an naturalistiseen metodologiaan eli evoluutioteoriaan kallistaa se,että siinä on vähemmän oletuksia. Nimittäin oletus yliluonnollisesta entiteetistä puuttuu. ]
Jos pelkästään oletusten lukumääriä lasketaan, niin voihan olla, ettei jossakin mallissa käytetä ollenkaan sattumaa selityksenä tai oletuksena. Jos sattuma sitten on korvattu yliluonnollisella tekijällä, niin ollaankin vasta samassa _lukumäärässä_ oletuksia, premissejä tms.

tuttumies kirjoitti:

Squirrel:[Ensin sinun tulisi joko todistaa että rappeutumaoppi täyttää ne ja evo ei täytä.
tai sitten sinun tulisi osoittaa että molemmat täyttävät ja että luominen selittää paremmin. ]
Mielestäni on olemassa sekin vaihtoehto, ettei kumpikaan täytä tieteellisyysvaatimusta. Riippuu, kuinka kireäksi se asetetaan jne.

Squirrel:[Jos yhtä huonoja,niin vaa-an naturalistiseen metodologiaan eli evoluutioteoriaan kallistaa se,että siinä on vähemmän oletuksia. Nimittäin oletus yliluonnollisesta entiteetistä puuttuu. ]
Jos pelkästään oletusten lukumääriä lasketaan, niin voihan olla, ettei jossakin mallissa käytetä ollenkaan sattumaa selityksenä tai oletuksena. Jos sattuma sitten on korvattu yliluonnollisella tekijällä, niin ollaankin vasta samassa _lukumäärässä_ oletuksia, premissejä tms.

Lue lisää

T-es------>Mielestäni on olemassa sekin vaihtoehto, ettei kumpikaan täytä tieteellisyysvaatimusta. Riippuu, kuinka kireäksi se asetetaan jne

Mikä minä olen epäilemään lausuntoasi (-;