työllistetty-onko kokemuksia?

Minäkin olen työllistettynä ollut ja paskimmat hommat laitettiin tekemään ja aina sai huomata olevansa kaikkein alinta kastia koko työporukassa. Suurinosa tuntuu olevan sitä mieltä, että työllistetyn on tehtävä mitä tahansa. Työvoimatoimisto ei tutki mitenkään minkälaisissa oloissa työllistetty joutuu työskentelemään.
Minut lähetettiin päiväkotiapulaisen paikkaa hakemaan, mutta kaupungin virkailija valitteli ettei nyt juuri päiväkotiapulaisen paikkoja olekaan ja hups heijaa, minut laitettiinkin kuolevien peppuja pesemään vanhainkodin vuodeosastolle. Mitenkään en voinut työstä kieltäytyä ilman pelkoa karenssista.
Elämäni kauhein paikka oli, kun seuraava työllistämistukipaikan osoitus tuli dementiaosastolle. Tiesin heti ettei minusta olisi enää hoitotyöhön.
Karenssia tuli 3kk vaikka kuinka yritin selittää etten siihen työhön yksinkertaisesti pysty, enkä ole edes koulutettu alalle ja pyysin johonkin muualle. Mikään selvitys ei työvoimatoimikunnalle kelpaa. Outoa, että vain puolen vuoden työstä määrätään kolme kuukautta karenssia. Tai jos lähtee 2kk kestävältä liirum laarum kurssilta menemään niin silloin karessia tulee 2kk. Työvoima on pelkkä työttömien poliisilaitos jossa kytätään ja vahdataan jokaista liikettä ja kaikki tekemiset tulee ilmoittaa tälle paskantärkeälle puljulle. Onneksi löysin ihan kivan työpaikan viime keväänä ja voin taas hengittää.

Työvoimatoimisto on peestä! kirjoitti:

Minäkin olen työllistettynä ollut ja paskimmat hommat laitettiin tekemään ja aina sai huomata olevansa kaikkein alinta kastia koko työporukassa. Suurinosa tuntuu olevan sitä mieltä, että työllistetyn on tehtävä mitä tahansa. Työvoimatoimisto ei tutki mitenkään minkälaisissa oloissa työllistetty joutuu työskentelemään.
Minut lähetettiin päiväkotiapulaisen paikkaa hakemaan, mutta kaupungin virkailija valitteli ettei nyt juuri päiväkotiapulaisen paikkoja olekaan ja hups heijaa, minut laitettiinkin kuolevien peppuja pesemään vanhainkodin vuodeosastolle. Mitenkään en voinut työstä kieltäytyä ilman pelkoa karenssista.
Elämäni kauhein paikka oli, kun seuraava työllistämistukipaikan osoitus tuli dementiaosastolle. Tiesin heti ettei minusta olisi enää hoitotyöhön.
Karenssia tuli 3kk vaikka kuinka yritin selittää etten siihen työhön yksinkertaisesti pysty, enkä ole edes koulutettu alalle ja pyysin johonkin muualle. Mikään selvitys ei työvoimatoimikunnalle kelpaa. Outoa, että vain puolen vuoden työstä määrätään kolme kuukautta karenssia. Tai jos lähtee 2kk kestävältä liirum laarum kurssilta menemään niin silloin karessia tulee 2kk. Työvoima on pelkkä työttömien poliisilaitos jossa kytätään ja vahdataan jokaista liikettä ja kaikki tekemiset tulee ilmoittaa tälle paskantärkeälle puljulle. Onneksi löysin ihan kivan työpaikan viime keväänä ja voin taas hengittää.

Lue lisää

työvoimatoimisto on ihmisen nöyryyttämistä varten.aivan vitun turha pulju.juosta saa tyhyjän perääs ja ilimootella suunnitelmian kusipäillen.aattelin enskerralla sanua,notta vittuako mun suunnitelmani teillen kuuluu!

työaikani sovittiin tullessani 6 tuntia päivä ruokis vaan eikös melkein joka päivä pitänyt olla melkein 8 tuntia kun työni oli vaksin homma kunnan toimistossa!!koko ajan joku sairaslomalla
vakituisista ja meille työllistetyille kaikki
siivous ym. urakat.semmoiset työt mitä ei oltu mukamas ehditty tehdä aikaisemmin. toimenkuvani oli todellakin aivan eri mitä piti olla.
ja kummallista kuiskuttelua seläntakana. enkä todellakaan luullut vaan huomasin sen.
näin siis sossun toimistoissa stadissa!!!enää en mene se on varma.

Mullakin on kokemusta työllistettynä olemisesta, enkä voi sitä aikaa valittaa tai moittia. Viihdyin hyvin ja tein samoja hommia kuin olin tehnyt vuosikausia aikaisemminkin. Työkaveritkin oli ennestään tuttuja, enkä uhrannut juuri ajatustakaan sille, pitikö joku mua alemman kastin työntekijänä vai ei. Hoidin hommani kunnolla ja tunnollisesti ja työpäivän loputtua ei tarvinnut viedä mitään paineita kotiin, kun en ollut vakinaista väkeä.
Jos osaa hommansa ja tekee ne hyvin, ei ole tarvetta tuntea itseään huonommaksi kuin muut. Asenne ratkaisee. Asenne vaikuttaa myös siihen, ettei uudestaan niin helposti joudu työllistettäväksi toisen luokan kansalaiseksi, jos huolehtii työnsä hyvin ja säännöllisesti! Sitäpaitsi ei kannata olla turhan nirso sen suhteen mitä suostuu tekemään - kenenkään simputettavaksi sitä vastoin ei pidä jättäytyä!
Olen tällä hetkellä isossa kirjastossa työssä, ja ulkopuolinen voisi luulla, että työni on helppoa/kevyttä/siistiä/sisätyötä. Kattia kanssa,
tyhjennämme porukalla erästä varastoa, joka sijaitsee syvällä maan alla. Siellä oli aluksi kylmä, puhelin ei toiminut, atk ei toiminut, vessa ei toiminut, oli pölyä, hometta ja vaikka mitä.
Työ oli/on edelleen raskasta sekä fyysisesti että henkisesti, pitää olla tarkkana kaiken aikaa.
Siis suomeksi sanottuna paskaduuni, mutta ei sitä tekisikään sellainen, joka pelkää jakauksensa menevän sekaisin tai käsien likaantuvan. En ole päivääkään ajatellut olevani 'alinta kastia' tai jos joku täällä niin ajattelee, en piittaa siitä shittiäkään! Ehkä mulla on työtä vielä ensi vuonnakin!