Tilannetta pahentaa se, että meillä on yhteinen oma koti ja isot velat. En voi siis noin vaan lähteä menemään. Ja rakastan häntä kuitenkin niin paljon mutta en tiedä jaksanko kuinka kauan. Itkettää ja olo on surullinen, koska en tiedä onko meillä yhteistä tulevaisuutta enää.
Mitä siis voin tehdä? En varmaankaan saa miestä A- klinikalle, siellä on ollut eikä mene enää. Lähimmäiset ovat kypsyneet tilanteeseen jo niin paljon, etteivät kohta ole mieheni kanssa missään tekemisissä.Neuvovat lähtemään. Niinkö sitten? Monet muut ympärillämme eivät tiedä asian oikeaa laitaa, vain ne joilla on aavistuksia. Edellinen suhteeni oli hirveä väkivaltahelvetti enkä usko että jaksan yhtään mitään huonoja asioita enää tai säryn kokonaan. Jos saisin edes hieman apua, olisi n erittäin kiitollinen. Olen 23 vuotias enkä halua nähdä itseäni samassa tilanteessa enää parin vuodenkaan päästä.
Mitä siis voin tehdä? En varmaankaan saa miestä A- klinikalle, siellä on ollut eikä mene enää. Lähimmäiset ovat kypsyneet tilanteeseen jo niin paljon, etteivät kohta ole mieheni kanssa missään tekemisissä.Neuvovat lähtemään. Niinkö sitten? Monet muut ympärillämme eivät tiedä asian oikeaa laitaa, vain ne joilla on aavistuksia. Edellinen suhteeni oli hirveä väkivaltahelvetti enkä usko että jaksan yhtään mitään huonoja asioita enää tai säryn kokonaan. Jos saisin edes hieman apua, olisi n erittäin kiitollinen. Olen 23 vuotias enkä halua nähdä itseäni samassa tilanteessa enää parin vuodenkaan päästä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tiedätkö, että raha on pelkkää paperitavaraa, sitä painetaan koko ajan lisää. Teillä on varmaan 20v:n laina ja sinä meinaat odottaa velatonta aikaa. Loppujen lopuksi pössyttelijä alkoholisti ei kauaa lainoja lyhentele.
Sinusta tulee hiljaa hipsivä hiirulainen, kaikki mitä sanot tai teet antaa oikeuden juoda. Jos tilanne on jo niin pitkällä, että sukulaiset ottaa välimatkaa, niin lähde pois. Käy oikeusaputoimistossa kysymässä neuvoa asuntoasiassa. Ehkä sinulla ei kuitenkaan ole enää oikeaa rakkautta vaan haaveita ja riippuvuutta.
Tiedän kyllä, rahalla ei sinänsä ole minulle väliä mutta en halua olla se joka jää makselemaan yksin lainoja. Enkä ole odottamassa mitään pariakymmentä vuotta jos tilanne jatkuu näin. Olisi hienoa saada sellaisia kommentteja, jotka eivät olisi kärjistävän syyllisiä "mitäs et lähde" vaan vaikka lohduttavia..Minun sukulaiseni eivät tiedä tilanteesta mutta hänen..ja toinen puolisko mieheltä on täyspaska-alkoholisti, joka laittaa vettä lisää myllyyn "vaan tosimiehet ne ryyppää jatkuvasti" ja retostelee kännijutuillaan..Niin turhauttavaa..
Ne joilla on kokemusta, olisi hyvä kuulla kommenttia? Rakkaus ja päihteet ei kulje käsi kädessä,tiedän, mutta yritän nähdä ihmisen päihteiden alla...tai ehkä tämä on vain sitä että luulen voivani vaikuttaa/auttaa kun tilanne ei muutu.
Mutta siinä olit oikeassa, että tilanne on menossa suuntaan että on ihan sama mitä sanon, hän juo silti.
Pelottaa ja kammottaa, hän tuntui oikealta ja pelkkä eron ajatteleminenkin itkettää mutta onko sitten muuta tietä?
Minäkin luulin, että rakkaus, minä ja lapset, auttaa. Kokemuksella voin sanoa, että alkoholi on kuningas. Voin vilpittömästi sanoa, että meillä oli rakkautta, mutta sitäkin suurempi oli voima sekoittaa pää. Se on sairaus, josta vain harvat toipuvat. Käyn vieläkin joskus siivoamassa putken jälkeen ja laittamassa pakkaseen ruokaa, mutta saman katon alle en lapsiani vie ja nyt kun myös oma itsetunto on palautumassa, en ikinä palaisi siihen helvettiin.
Taisin vastata sulle tuonne aikaisempaan viestiin, kun en tätä huomannut ja teen sen nyt kirjautuneena... sama se!!
Olen sun kanssa samaa mieltä siitä, että kyllä siellä pinnan alla on se ihana mies, mutta kun se pirulainen tulee niin harvoin esiin!
Mutta tosiasia on vaikka kuinka itse haluais niin ei se tunnu jäävän juominen ja nyt ainakin mun kohdalla on sellainen juttu, että vaikka naimisissa olenkin ja hän asuu erikseen olen päättänyt koittaa elää omaa elämää mahdollisimman paljon. Itse jäin täysin kuseen laskujen kanssa, kun pistin hänet pihalle, mutta asun ennemmin vaikka teltassa kuin aina pelkään ja odotan!
Olemme yhdessä vieläkin ja odotan sitä ihmettä, että hän lopettaisi tosissaan, mutta voi olla turhaa joten sen mukaan on elettävä. Kaiken sen turhautuneisuuden ja hänenkin jälkeensä on elämää... ehkä juuri sitä onnellista!!
kuinka usein miehesi juo? meillä samanlaista