Tuntuu jotenkin huvittavalta seurata ainaista stressiä ja kitinää tiettyjä päättäjiä ja ministereitä kohtaan jotka usein mainitaan nimeltäkin. Onkohan kukaan ottanut huomioon muutamaa tosiseikkaa:
a) ongelma on raha, eikä se kuka on vallankahvassa. Ehkä joku "humaanimpi" tietysti voisi osoittaa enemmän myötätuntoa ja tarmoa toisia kohtaan runsaammin kuin toinen. Mutta kyllä nuo rahahanat ne rajat määräävät.
b) edelliseen viitaten, mainittuun vallankahvaan voisi tulla jopa joku huonompi vaihtoehto. Sanoisin nykytilanne vähintäänkin neutraaliksi vaikkei nyt mitään suuria myönnytyksiä (tai oikeastaan mitään...) tapahdu juuri mihinkään suuntaan.
c) oleellisin! Kun raha on muutenkin valtion/kuntien/kaupunkien kassassa tiukilla, tietysti virrat ohjataan kohteisiin ja asioille jolla on jotain tuottoa/jatkuvuutta/ja HYÖTYÄ. rahavirtojen ohjaamisella kasakaupalla köyhimmille ja työttömille, ei kuitenkaan loppupeleissä hyödy kukaan mitään. Ruma ja suora asia mutta niinhän se on. Jos parantaa vähävaraisen elämänlaatua, ei se kuitenkaan kansantaloudellisesti ketään loppupeleissä hyödytä. Eiköhän siis ole aika selvää miten rahanohjaajat asiaa ajattelevat...?
Nämä nyt eivät ole osoitteluja ketään kohtaan, vain ihan faktaa mitä nyt moni ei vain ole tainnut ajatella. Kyllähän nyt tietty voisi ministerit vaihtaa vaikka kaikki, mutta mieluummin jämähtänyt tilanne kuin huonontuva:) mistä koskaan tietää mitä joku muu voisi puuhailla.
Kyllä minäkin montaa asiaa voisin toivoa ja paljonhan on lupailtu aina, mutta eiköhän sitä jokainen ole saanut huomata suurien puheiden aina jäävän vaalien alle ja sen jälkeen oudosti katoavan jonnekin.
a) ongelma on raha, eikä se kuka on vallankahvassa. Ehkä joku "humaanimpi" tietysti voisi osoittaa enemmän myötätuntoa ja tarmoa toisia kohtaan runsaammin kuin toinen. Mutta kyllä nuo rahahanat ne rajat määräävät.
b) edelliseen viitaten, mainittuun vallankahvaan voisi tulla jopa joku huonompi vaihtoehto. Sanoisin nykytilanne vähintäänkin neutraaliksi vaikkei nyt mitään suuria myönnytyksiä (tai oikeastaan mitään...) tapahdu juuri mihinkään suuntaan.
c) oleellisin! Kun raha on muutenkin valtion/kuntien/kaupunkien kassassa tiukilla, tietysti virrat ohjataan kohteisiin ja asioille jolla on jotain tuottoa/jatkuvuutta/ja HYÖTYÄ. rahavirtojen ohjaamisella kasakaupalla köyhimmille ja työttömille, ei kuitenkaan loppupeleissä hyödy kukaan mitään. Ruma ja suora asia mutta niinhän se on. Jos parantaa vähävaraisen elämänlaatua, ei se kuitenkaan kansantaloudellisesti ketään loppupeleissä hyödytä. Eiköhän siis ole aika selvää miten rahanohjaajat asiaa ajattelevat...?
Nämä nyt eivät ole osoitteluja ketään kohtaan, vain ihan faktaa mitä nyt moni ei vain ole tainnut ajatella. Kyllähän nyt tietty voisi ministerit vaihtaa vaikka kaikki, mutta mieluummin jämähtänyt tilanne kuin huonontuva:) mistä koskaan tietää mitä joku muu voisi puuhailla.
Kyllä minäkin montaa asiaa voisin toivoa ja paljonhan on lupailtu aina, mutta eiköhän sitä jokainen ole saanut huomata suurien puheiden aina jäävän vaalien alle ja sen jälkeen oudosti katoavan jonnekin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
" rahavirtojen ohjaamisella kasakaupalla köyhimmille ja työttömille, ei kuitenkaan loppupeleissä hyödy kukaan mitään. Ruma ja suora asia mutta niinhän se on. Jos parantaa vähävaraisen elämänlaatua, ei se kuitenkaan kansantaloudellisesti ketään loppupeleissä hyödytä"
Mietippäs mihin ne köyhimmille annetut roposet menevät. Tuskin menevät säästötilille. Nehän menvät kiertoon viimeistä senttiä myöten. Eikö muka ruuan, vaatteiden, sähkön jne. hyödytä yhteiskuntaan. Voi vittu IMBESILLI olet.
Kulutukseenhan kaikki toki menisi eikä säästötileille lojumaan mutta koska rahat voi suoraan pistää paikkaan missä tuottavat suoranaista hyötyä. Tai heittää ne taholle jossa tekisivät kierron kautta välillistä hyötyä.
Tottakai siis rahat ohjataan suoraan sinne missä siitä on konkreettista hyötyä sillä hetkellä. Ei näissä asioissa ajatella pidempikantoisia seurauksia vaan lyhytnäköisesti. Sama kuin työnantajien firmojen ulkoistaminen eli otetaan suora hyöty irti miten fiksuiten menee ja nopein etu saadaan.
Ymmärrän kyllä sinunkin kantasi mutta kyse on juuri tästä suorasta hyödystä. Miksi ns. kierrättää rahaa vähävaraisten kautta. Nykyisinä niukkoina aikoina vähän kaikille kansalaisille sanon suoraan olevani mainittujen päättäjien mallilla. tervetuloa maailmaan täällä pärjätä saa omillaan!
Nämä nykyiset apupaketit sun muut ovat niin pelleilyä ja täysin hyödyttömiä kenellekään, että aivan sama annetaanko vai ei. 5-10e lisää vaikka jokaiselle tarvitsijalle on kuitenkin niin naurettavaa että oma mielipiteeni on jotta ohjattaisiin mieluummin vaikka vanhusten ja sotainvalidien asumiseen ja terveydenhuoltoon. Noilla avustuskorotuksilla ei tee kukaan yhtään mitään joten suoraan sinne missä ovat todelliset tarvitsijat.
Aevan sama kukap pallilla ihteensä vyänetelee. Nep eivätten koskaan kätteinen ja kansa toisiaan kohtoo.
yritit tuassa praatata,ei se mitää pohojammaan murretta ainakaa ollu.
Enempi savolta vaikutti.
"...vaikka vanhusten ja sotainvalidien asumiseen ja terveydenhuoltoon. Noilla avustuskorotuksilla ei tee kukaan yhtään mitään joten suoraan sinne missä ovat todelliset tarvitsijat."
Ooh, mikä logiikka! Tämähän on juurikin se wanha tuttu (kokoomuslainen) silmänkääntötemppu kunnallispolitiikasta: kun jokin joukko on avuntarpeessa, laitetaan sen ja jonkin toisen ryhmän edut vastakkain ja seurataan uteliaana, mitä tapahtuu. Tällä samalla strategialla on kynitty vuosi toisensa perään varoja lasten kouluruokailusta ja vedottu siinä sivussa vanhainkodin kroonikkopotilaiden avuntarpeeseen. Käytännössä kukaan ei ole nähnyt vilaustakaan näistä rahoista: hyvä esimerkki ovat juurikin nämä kokoomuksen keppihevoset eli sotainvalidit, jotka kaivetaan naftaliinista aina esille, kun hätä on suurin ja livautetaan sitten takaisin, kun ei enää ole käyttöä. Tosiasiassa suurin osa heistä on jo kuollut ja nuorimmat 80-vuotiaita, vaan eipä ole sitä apua näkynyt vielä 60 vuoden jälkeenkään, kun rahaa pitää käydä kerjäämässä vuosittain ovelta ovelle!!!
No entäs yhteiskuntarauhan turvaaminen. Rikollisuus räjähtäisi käsiin. Olisiko kivaa, kun lapsesi saisi koulumatkalla persepanon parilta työttömältä. Saattaisi tulla kalliimmaksi, kun joutuisi ostamaan turvallisuuspalvelut.
") ongelma on raha, eikä se kuka on vallankahvassa. Ehkä joku "humaanimpi" tietysti voisi osoittaa enemmän myötätuntoa ja tarmoa toisia kohtaan runsaammin kuin toinen. Mutta kyllä nuo rahahanat ne rajat määräävät. "
Jos olet noin yksinkertainen ja manipuloitavissa.
Rahaa on suomesa enemmän, kuin koskaan. Samaten upporikkaita. Firmat vetää sikatulosta ja duunarit notkuu nälkäpalkoilla. Nälkäpalkkojen aisoissa pitäsemiksi tarvitaan vitun surkeat korvaukset. Tämä on puhdas valinta, eikä rahan puute, ääliö!
Voi hyssykät!
Aika ylimieliseltä vaikutat, kun sinua HUVITTAA seurata (ikäänkuin olisit sivussa, niin kuin ei päätökset koskisi sinuun myös) ainaista stressiä ja kitinää.
Kuules, jos pätkätyöläiselle maksetaan raatamisesta huonosti on sen pakko kitistä... nälkäänsä.
Kerro aivoilija, mitkä ne kohteet on, joista on HYÖTYÄ.
Siis miten määrittelet hyödyn?
Siis eikö työ ja sen tuotto ole tarkoitettu välineeksi hyvälle elämälle... suurinpiirtein tasapuolisesti.
Luuletko, että ökyrikkaan taskussa raha on hyödyllisempi kuin Peräkylän Iitan polvinivelproteesin hoitoon tarkoitettuna?
Mitkä ovat elämänarvosi?
Selvää ainakin on, että samaistat persoonasi jotenkin näihin upporikkaisiin menestyjiin.
Ei koskekaan tällä hetkellä tämä asia suoranaisesti, mutta paljon on asiaa katsellut.
Koulun jälkeen joidenkin vuosien työputki, sitten pari vuotta työttömyyttä, taas pari vuotta töitä, jälleen vuosi työttömyyttä. Pari kuukautta töissä jonka jälkeen läksin yk-joukkoihin ja juuri pari viikkoa sitten palasin suomeen. Nyt pari kuukautta työttömänä ja sitten 4 vuoden sopimuksella jälleen töihin. Tällä kertaa luultavasti vakinaistetaan jo mutta koskaanhan ei mikään ole niin varmaa kuin epävarmuus...
Eli eipä tässä nyt sen kummemmin ole tullut mälläiltyä, peruselintason eikä aina sitäkään, on jotenkuten saanut säilytettyä ja nipinnapin luottotiedot pidettyä mistä saa olla tyytyväinen. Nyt ensimmäisen kerran rahaa säästössä varmaan koskaan, yksinkertaisesti syystä ettei sitä tuon viime pestin aikana mennyt mihinkään.
Tuolla seurailulla nyt lähinnä tarkoitin sitä, että eipä ole mikään muuttunut vaikka toista vuotta oli suomesta pois välissä. Päätti asioista kuka hyvänsä niin ei juuri kukaan saa mitään aikaan, tästä syystä olen jo kauan sitten luopunut välittämästä siitä mitä politiikassa ja ympärillä tapahtuu. Kitiseminen vain lisää stressiä suotta kun asioihin ei voi vaikuttaa.
Tuossa kun nyt kuitenkin on niin työelämässä, työttömänä, kuin valtion leivissäkin päässyt näkemään miten asiat rullaavat. Sama asia joka paikassa, maksimaalinen tilapäinen ja nopein hyöty irti, yleensä juuri sille tasolle jolla päättäjä itse on.
Kun en voi asioihin vaikuttaa, myönnän että elämänarvoni ovat ne, ettei minua kiinnosta mikään muu kuin se miten itsellä ja lähipiirillä menee. Muut ovat omillaan. Enkä ole muuten ainut tällälailla ajatteleva eiköhän ole selviö. Sodan jälkeisten vuosien auttamis ja talkoohenki hävisi viimeistään 90-luvulla. Nyt jokainen pärjää sillä mitä on annettu ja mitä itse saa haalittua.
Olet siis niitä, jotka kulkevat virran mukana, eivät pistä koskaan hanttiin?
Okei, siis sisimmässäsi asustelee pikku kapo? Tämä on kysymys, ei herjaus.
Onneksi, onneksi vastapainoksi on myös tyyppejä, joilla on ihanteita ja moraalista selkärankaa ja auttamishenkeä, veikkohursteja.
Niitä, joiden mielestä Peräkylän Iitakin ansaitsee saada tekonivelleikkaukseen tarvittavan hoidon.
"a) ongelma on raha, eikä se kuka on vallankahvassa. Ehkä joku "humaanimpi" tietysti voisi osoittaa enemmän myötätuntoa ja tarmoa toisia kohtaan runsaammin kuin toinen. Mutta kyllä nuo rahahanat ne rajat määräävät. "
Mistä rahaa syntyy? Kenelle se menee? Jos osaat ajatella, niin ajattelepa että meillä on olemassa laki (työttömyysturvalaki), joka rankaisee sellaista, joka synnyttää työpaikan. Eikö työpaikka synnyttäisi rahaa jaettavaksi? Se on juuri vallankahvassa oleva kun voi poistaa rangaistukset työn tekemiseltä tai työpaikkojen synnyttämiseltä.
"b) edelliseen viitaten, mainittuun vallankahvaan voisi tulla jopa joku huonompi vaihtoehto. Sanoisin nykytilanne vähintäänkin neutraaliksi vaikkei nyt mitään suuria myönnytyksiä (tai oikeastaan mitään...) tapahdu juuri mihinkään suuntaan. "
Mikä voi olla huonompi vaihtoehto, kuin vallanpitäjä, joka haluaa pitää rangaistukset työn tekemiselle tai työpaikkojen synnyttämiselle?
"c) oleellisin! Kun raha on muutenkin valtion/kuntien/kaupunkien kassassa tiukilla, tietysti virrat ohjataan kohteisiin ja asioille jolla on jotain tuottoa/jatkuvuutta/ja HYÖTYÄ. rahavirtojen ohjaamisella kasakaupalla köyhimmille ja työttömille, ei kuitenkaan loppupeleissä hyödy kukaan mitään. Ruma ja suora asia mutta niinhän se on. Jos parantaa vähävaraisen elämänlaatua, ei se kuitenkaan kansantaloudellisesti ketään loppupeleissä hyödytä. Eiköhän siis ole aika selvää miten rahanohjaajat asiaa ajattelevat...? "
Kun rahaa on vähän, pitäisi jokaisen suomalaisen vaatia lisää rahaa. Sitä rahaa saadaan suomalaisille sillä, että poistetaan rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä. Mitä enemmän säästetään, sen vähemmän on työtä. Ja sitten kun kukaan ei enää tee mitään, ei ole rahaakaan kellään. Jos edelleen työn tekemisestä rangaistaan, ei kenellekään ole vara tehdä työtä. Ei edes kasvattaa perunoita itselleen koska siitäkin pitää maksaa muutaman sata euroa rangaistuksena.
Eli, lähes kaikki ongelmat poistuvat kun poistetaan rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä. Ja suurin osa lopuista poistuvat kun poistetaan perintövero, jolla pidetään vielä olemassa olevat työpaikat kotimaisessa omistuksessa.
Tätä meillä ei haluta vallapitäjien toimesta. He ovat sitä mieltä, että valtion pitää saada työvoima hallintaansa (astuu voimaan 1.1.2006) ja sen jälkeen työtä tehdään pakolla työttömyysturvan suuruisella palkalla ja työ myydään ulkomaalaisille yrityksille halvalla. Kaikilla on työtä, kenellkään ei ole elintasoa. Sitä hallituksemme haluaa ja suurin osa kansasta on tätä mieltä.
Tuollaisella suhtautumisella kaikki sitten hyväksytään. Antaa mennä vaikka kuinka per...lleen niin aina löytyy selitys, että samat naamat jatkokoon viroissaan.
Emme tarvitse selityksiä ja samoja kuluneita valeita.
Jos homma ei vuosien ja vuosien ja vuosien jälkeen mee putkeen niin äijät ja muijat mäkeen ja uudet tilalle. Mitä -vetin järkeä pitää samoja tomppeleita viroissa??
Asiaa ei auta ollenkaan, että marssitetaan kaikenmaailman maistereitä ja muita komeljanttareita todistelemaan, että "kyl maar on hommat hyvin uskokaan meitä ja tilastot aina vale..köh siis todistavat".
Just oli Hesarissa joku yrittäjien keskusliiton joku liekö maksettu äijä joka puhui niin täyttä sanonko-mitä että ihan vihaksi pisti. Äijä pomiloi, että juuri nyt on talous vetää hyvin ja on niin hyvä että voi voi. Haistakoon p..ka! Onko se hyvin, että 10% on työttömänä? Se on hele..tin huonosti. Ja suunta on vaan yhä syvemmälle. Valtio ottaa nykyään yhä enemmän velkaa voidakseen maksaa yhä kasvavat kulut. No jokaine tuntee sen nahoissaan: työttömät leikkausilla ja orjatyölain uhalla ja töissäkäyvät edessä uhkaavilla YT neuvotteluilla.
Hallelujaa, porvari paljasti sitten lopulta oikeat poliittiset tavoitteensa; köyhäintalot takaisin, lapset tehtaankouluun ja naiset kotiin nyrkin ja hellan väliin - nämähän ovat ne seuraukset, kun revitään yhteiskunnan perustukset alas. Pointsit sinulle, joka olet seurannut päättäjien morkkaamista: hienoa, että ei tarvitse kuunnella sitä pa*kaa, mitä on tottunut kuulemaan jatkuvalla syötöllä kokoomuksen kansanedustajilta ja Erkon omistamalta medialta. Tällaista tekstiä olisi mukava kuulla ihan vaalien alla.
Olkoon tämä teksti myös opiksi näille pohjalaisille ja muille landepaukku-idiootti-junteille ja uusavuttomille työttömille, jotka luette tätä palstaa: vielä te kävelette kuin elukat kadulla, kun tämä porukka pääsee valtaan ja taatusti pääsee, jos sama poliittinen passiivisuus jatkuu, mihin on totuttu aikaisemmissa vaaleissa.
Alkuperäiselle kirjoittajalle: kerrotko myös, keitä tai mitä ovat nämä "tuottavat tahot", jotka hyötyvät Suomen ennätysalhaisesta pääomaverosta, joka on loppupeleissä poissa lapsilta, vanhuksilta, työttömiltä... Paljonko tuottavat lisäarvoa Suomeen Nokian omistavat rikkaat floridalaiset eläkeläiset? Salli mun nauraa... Juurikin tuo ajatus siitä, että yritykset olisivat yhteiskunnan "tukipilareita" ja hyväntekijöitä, on johtanut nykyiseen umpikujaan.
Kuinka monesta työssäkäyvästä on oikeasti hyötyä yhteiskunnalle? Todella tuottavia työntekijöitä?!?!
Suomessa veroja maksaa enemmän kuin kuluttaa noin kaksi miljoonaa kansalaista. Eli meillä on kaksi miljoonaa todella tuottavaa kansalaista.
Sitten meillä on 450 000 kansalaista, joiden työ on tuottamatonta eli he tulevat kaikkein kalleimmaksi, osa heistä saa jopa 10 000 euron kuukausipalkkaa, eivätkä he tuota mitään.
Työttömiä, jotka saavat jonkinlaista tukea (eläkettä (työkykyisen työttömyyyseläke, työkykyisen varhaiseläke, työttömyyden opiskelevan opintoraha, jonkin sortin työttömyyspäivärahaa (osa virallisista työttömistä), muuta tukea (pakkotyöllistetyt, pakkokoulutuksessa olevat, tukityöllistetyt) tai joutuvat elämään puolison tai muiden tuloilla), meillä on 700 000 kansalaista. Heidän keskimääräinen tukensa on murto-osa niiden tuloista, jotka tekevät tuottamatonta työtä kalliilla palkalla.
Sitten meillä on äitejä, jotka hoitavat pieniä lapsia. He ovat tuottavia (tuottavat uutta sukupolvea), vaikka he saavat tukea.
Meillä on sairaita, jotka saavat tukea. Hekään eivät ole tuottamattomia, vaikka saavat pelkästään tukea. Jos ajattelemme asian näin, että meillä ei huolehdittaisi sairaista, niin tilanne olisi sellainen, että kun sairastuu, pitäisi itse hoitaa itsensä, joko rahalla tai muuten. Harvoin se onnistuu, harvoin on satojatuhansia mahdollisuus laittaa hoitoonsa. Siispä me maksamme veroja jotta saamme hoitoa lyhyt tai pitkäaikaiseen tarpeeseen. Jos emme saisi, emme ehtisi tuottamaan kun pitäisi varoa ettei sairastu. Eli, sairaiden hoito on tuottavaa toimintaa, koska niin saadaan osa palautetttua työkykyiseksi ja mielenrauha kaikille sitä tuottavaa työtä tekeville.
Vastaavasti myös eläkkeellä olevat ovat tuottavia. Kun ihminen tekee työikäisenä työtä, hän ei halua kuolla kun pääsee eläkkeelle, vaan elää niin kauan kun elämää riittää. Joten, työssä käyvä tekee työtä myös oman eläkkeensä eteen eli on halukas maksamaan nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä tai rahastoimaan eläkettä itselleen, voidakseen olla varma että sitten kun hän on eläkeiässä, hän saa eläkettä. Eli eläkkeellä olevat ovat myös tuottavia kansalaisia.
Sitten on vielä elämän alkupäässä olevat. Hekin ovat tuottavia, koska saadakseen uutta työvoimaa yhteiskuntaan, tarvitaan kansalaisten koulutus. Ilman sitä kansakunta loppuisi yhdessä sukupolvessa.
Kun tarkastelemme tätä kokonaisuutta, jäävät ainoat tuottamattomat kansalaiset ryhmään, jonka koko on 1.15 miljoonaa ja heihin siis kuuluvat tuottamattomassa työssä olevat sekä työttömät. Tätä ryhmää me emme tarvitsisi. He vain kuluttavat, eivät tuota mitään.
Nyt joku sanoo että ovathan työttömät maksaneet työttömyysvakuutuksiaan että saavat työttömyystukea. Tämä pitää paikkansa, mutta se ei ole tuottavaa, koska työttömyyden kustannukset ovat paljon muutakin kuin vain se työttömälle maksettava tuki. Eikä muutenkaan ole järkevää pitää työikäistä ja työkykyistä työttömänä. Työttömyyden kustannukset ovat meillä 40 000 000 000 euroa, joista työttömyystuet ovat vain pieni osa.
Paljon suuremmat kustannukset syntyvät niistä ongelmista, joita työttömyys aiheuttaa (mielenterveys ongelmat, huonon elämänlaadun aiheuttamat sairaudet, rikkinäiset perheet, loppuunpalaminen, syntymättä jäävät työpaikat, töiden massoittuminen, globalisaation aiheuttamat ongelmat) ja nämä ongelmat koskettavat työttömien lisäksi lähes kaikki muitakin kansalaisia.
Koska me emme tarvitse työttömyyttä emmekä tuottamattomia työpaikkoja, meidän kannattaisi lopettaa työttömyyden ylläpito. Hallitus voi poistaa rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä ja itsensä työllistämiseltä, jonka jälkeen alkaa syntyä tuottavia työpaikkoja.
Muutaman vuoden päästä meillä ei enää olisi työttömiä, koska kaikki ovat siirtyneet tuottaviin työpaikkoihin. Myös nyt tuottamattomassa työssä olevat siirtyvät pääosin tuottaviin työpaikkoihin rahan perässä ja loput (ne jotka nyt saavat tonneja kuussa tuottamattomasta työstä) tuottamattomat työpaikat voidaan lopettaa. Niistähän suurin osa on yhteiskunnan järjestämiä.
"Koska me emme tarvitse työttömyyttä emmekä tuottamattomia työpaikkoja, meidän kannattaisi lopettaa työttömyyden ylläpito"
Nykyisen uusliberistisen suuntauksen mukaan ei työttömyys ole paha. Tämän suurin kanattaja ja maahan tuojahan on kenkää saanut Lipponen!
Jos työtömyys poistuisi. Palkat ja elintaso nousisi. Se paha. Palkka pitää olla nälkä ja armopala. Vastaavasti työ kovaa ja uhanalaista. Muuten rikkaat ei tunne ylenmyyttä. Vertaa 80-luvun touhuun!
Jos meillä on viisi miljoonaa köyhää ja 150 000 rikasta, eikö silloin viiden miljoonan sanan pitäisi painaa enemmän? Minä ainakin uskon siihen.
Ongelmaksi muodostuu se, että näistä viidestä miljoonasta suurin osa ei joko ymmärrä työttömyyden ylläpidon aiheuttavan heidän köyhyytensä tai heikon ostovoiman tai he eivät usko muutokseen ja äänestävät muuttumattomuuden puolesta turvallisuutensa vuoksi.
Meillähän on hallituksessa demarit ja keskusta, jotka voisivat lopettaa työttömyyden yksinkertaisesti poistamalla rangaistukset työpaikkojen synnyttämisestä ja niiden pitämisestä. Heillä on eduskunnassa enemmistö, joten lakimuutos olisi helppo saada voimaan.
Kun olen täällä kertonut asiasta, minua on yleensä kohdeltu jonakin pahantekijänä. Vain harvalta olen saanut minkäänlaista kiitosta.
Olen pyytänyt työttömiä osallistumaan tiedon kertomiseeen kunnan ja valtion päättäjille. Edes yksi kirje viikossa. Kukaan ei halua, ei usko tai ei ymmärrä. Lähes kaikki haluavat olla mieluummin työttöminä ja köyhinä.
Monet ovat sanoneet etteivät usko yhteydenotoilla olevan mitään merkitystä. Tätä minä ihmettelen. Monet työttömät etsivät olemattomia työpaikkoja päivästä toiseen, mutta eivät halua lähettää viestiä päättäjille kerran viikossa työpaikkojen synnyttämiseksi.
Jotkuthan ovat sanoneet, että työttömät eivät edes halua työtä, vaan ovat etsivinään olemattomia työpaikkoja saadakseen nauttia työttömyystuesta ja vapaa-ajasta.
Työttömien kannattaisi poistaa nämä epäilyt kirjoittamalla ahkerasti päättäjillemme. Jokainen voisi kertoilla vaikka tähän alle kuinka moni on kirjoittanut ja mihin instanssiin (kunnanjohtajalle, kunnanvaltuutetulle, kansanedustajalle, ammattiliiton johdolle, ammattiliiton jäsenille, yritysmaailman edustajalle, median edustajalle).
Olen muuten kertonut päättäjille ja myös opposition edustajille näistä typeristä kyykytyksistä ja näenäistoimista.
Ei ole ainakaan mitään tähän mennessä auttanut, toki jatkan vielä sinne viestittämistä tasaisin väliajoin. Harvemmin tulee edes vastauksia sieltä poikkeuksena aika juuri ennen vaaleja.
Tyyli on lähinnä soppatykkejä torille ja köyhille katteettomia lupauksia. Eipä ole siten mikään ihme että monet evät viitsi tähän vaivautua ja passivoituvat.
Olet oikeassa, heti ei ole odotettavissa tuloksia. Mutta kyllä kärsivällisyys palkitaan. Mielipide on jo alkanut muuttua, ainakin virallinen vastustus on kasvanut, mikä tarkoittaa sitä, että rangaistukset työpaikkojen synnyttämisestä on noteerattu.
Pakkotyölain piti tulla voimaan jo keväällä, nyt sitä on lykätty niiden vähien viestien ansiosta, mitä on jo lähetetty päättäjille. Voi olla, että sitä ei uskalleta tuoda eduskuntaan ollenkaan, sillä päättäjät pelkäävät jo kapinaa tai muuta vastaavaa.
Joten jokaisen kannattaa muistuttaa päättäjiä työpaikkojen synnyttäjien rangaistuksista. Mitä useampi lähettää viestejä, sen varovaisemmiksi päättäjät tulevat. Ja mitä enemmän asista tulee julkinen, sen enemmän mediakin alkaa ottaa siihen kantaa.
Älkää siis lannistuko, vaan kysykää aina vaan päättäjiltä, miksi pitää rangaista jos työllistää itsensä tai synnyttää uusia työpaikkoja. Päättäjiä ovat muutkin kuin kansanedustajat. Heitä ovat kaikki ammattiyhdistysaktiivit, kunnan isät, kunnan hallituksen ja valtuuston jäsenet. Heille kaikille on tärkeää lähettää viestiä rangaistusten poistamisesta, sillä he yleensä äänestävät puolueiden sisäisissä äänestyksissä ja päättävät puolueiden linjoista.
Voin kertoa, että viime aikoina olen itse saanut asiallisempia vastauksia kuin aikaisemmin. Mielestäni se kuvaa mielipiteen muuttumista eli asiaa on alettu ajattelemaan.
Tietysti pohjimmaisena asiana möllistelee raha. Mutta sitähän piisaa. Päättäjien syyllistäminen onkin oikein, sillä kyse ei ole siitä ettei olisi varaa, vaan siitä minkälaista jakopolitiikkaa harjoitetaan.
Vauraaseen 1980-lukuun verrattuna BKT:mme on puolet suurempi. Vientimme on kolminkertaistunut ja teollisuustuotanto kaksinkertainen. Jos -80 -luvulla työttömyys oli pieni, kutakuinkin koko kansa eli varsin hyvin ja yhteiskuntasektori toimi buenosti, RAHAN määrällä asiaa tarkastellen meidän pitäisi nyt elää lähes onnelassa.
Laman aikana ryhdyttiin paniikissa kuuntelemaan yrityselämän neuvoja. Tehtiin valtavia tulonsiirtoja elinkeinoelämää pönkittämään, koska luotettiin tahon suoltamaan propagandaan: antakaa meille lisää, jotta voimme työllistää, helpottakaa asemaamme, ja kohonneesta vauraudestamme tömähtää sitten kaikkea mannaa koko kansalle.
Mitä on tehty ja miten se on vaikuttanut? KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkäsen tutkimuksessa "Mihin katosi kultamuna" todetaan, että kasvanut investointivara on siirretty lähinnä automaatioon ja teknologiaan, ei uuteen, työllistävään tuotantoon. Pääasiassa investoinnit suuntautuivat yritysostoihin ulkomaille, osalla bonusrahaa ostettiin omia osakkeita näin keinotekoisesti nostaen kursseja, jotta voitaisiin kuitata muhkeat optiot ja bonukset.
Voimakkaasti -90 -luvulla kasvanut kansantalouden toimintaylijäämä vastasikin sattumalta yritysten liikevoittoa, yksityisyrittäjien tuloa ja asuntotuloa.
Vuosien 1990-2002 välillä teollisuusyrityksien voitot kuusinkertaistuivat. Siis kuusinkertaistuivat! .Tämä saavutettiin antamalla duunareille kenkää ja "palkkaamalla" sijaan robotteja sekä hiostamalla jäljellejäänyttä henkilökuntaa suurempaan vauhtiin. Rahassa tämä merkitsee 88 miljardia euroa. Omistajilta otettiin vielä 22 miljardia, joten teollisuudella oli käyettävissään 110 miljardia. Kas niin, varaa siis oli, lunastiko teollisuus lupauksensa vaurauden yleisestä jaosta, vai miten rahat käytettiin?
Suurin sijoituskohde oli sijoitukset konserniyrityksiin. Suomennettuna se tarkoittaa että yritykset ostivat kilpailijoitaan eli keskittyivät. Sijoitukset konserniyrityksiin olivat yhteensä 52 miljardia euroa. Osinkojakin maksettiin ruhtinaallisesti 24 miljardia euroa, enemmän kuin veroja joita maksettiin 21 miljardia euroa.
Entä kaiken vaikutus yhdistettynä päättäjien tulonjakopolitiikkaan? Suoraan eräästä tutkimuksesta lainattua: "Esko Ahon porvarihallituksen pääomaverouudistus loi superrikkaille tilaisuuden valtaviin rikkauksiin ja yhteiskunnan huippukerroksen irtiottoon. Vuosina 1990-2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa, kun tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosenttia. Vertailun vuoksi: Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa 12 vuoden jaksossa 1 prosentilla."
Esimerkkejä siitä, kuinka kansaa on huijattu, on monien kirjojen verran eikä niitä voi tähän kaikkia niitata. Voidaan tietysti sanoa, että yritykset tekevät aivan oikein, niiden tehtävänähän on pitää huolta omasta kannattavuudestaan. Kyllä, mutta olisi rehellistä silloin olla löpisemästä yhteiskuntavastuusta ja kaikkien hyötymisestä ja kertoa, että heille myönteisellä talouspolitiikalla on tarkoituksena rikkaiden rikastuttaminen.
Koska se kuuluisa pieni ihminen ei voi tälle mitään, syyttävä sormi on aivan oikeudenmukaista osoittaa päättäjiimme. Olisiko liikaa vaadittu, että poliittisin keinoin siirrettäisiin tästä valtavasti kohonneesta vauraudesta jotain myös kansalaisille: alati yt-uhkan raskauttamille työntekijöille, nääntyville ja toivottomaan, jopa orjuutettuun asemaan asetetuille työttömille, sairaille, lapsille ja vanhuksille, yhteiskuntasektorin parantamiseen? Olisiko jo aika muuttaa poliittista painopistettä suuryrityselämän suosimisesta siihen, mikä hallituksen tehtävä on - oman kansan edun ajamiseen? Jos se vaatii hallituksilta kansainvälistä yhteistyötä - ja sehän vaatii, markkinatalous jyrää globaalisti mutta hallitukset toimivat lähinnä paikallisesti - niin sitten sitä rataa. Mutta suurpääoma on jo osoittanut oman karvansa, ja se näkyy kansalaisten kannalta olevan ylen karheaa. Vai vieläkö joku uskoo, että elinkeinoelämää ja rikkaita entisestään tukemalla auvo koettaa kansalaisille sinä kuuluisana "jonakin päivänä"?