Onko mielestänne hullua jos nainen haluaa olla omalle rakkaalleen se universumin kaunein nainen? Onko oma kultanne mielestänne kaikkein kaunein vai onko se vain naiivia ja totuuden kieltämistä jos nainen kuvittelee että näin voisi olla?
Minä tahtoisin ajatella, että poikaystäväni pitää minua kaikkein kauneimpana, mutta hän tyrmää tämän ajatukseni jatkuvasti... Sanoo kyllä, että rakastaa mua just sellaisena kuin olen, mutta jos kysyn vaikka, että mitä hän olisi mieltä jos aamulla heräisin Jessica Simpsonin näköisenä niin hän onkin heti, että niin en tiedä ja jää pohtimaan asiaa vakavissaan... Jos hän itse kysyisi vastaavaa olisin automaattisesti heti, että en vaihtais sun ulkonäköä mihinkään. Mieluummin toivoisin, että hän vaikka valehtelisi kuin sanoo turhan suoraan aina totuuden... Se loukkaa. Mulla on vaan yks elämä ja haluan kokea olevani miehelle maailman kaunein ja ihanin.
Minä tahtoisin ajatella, että poikaystäväni pitää minua kaikkein kauneimpana, mutta hän tyrmää tämän ajatukseni jatkuvasti... Sanoo kyllä, että rakastaa mua just sellaisena kuin olen, mutta jos kysyn vaikka, että mitä hän olisi mieltä jos aamulla heräisin Jessica Simpsonin näköisenä niin hän onkin heti, että niin en tiedä ja jää pohtimaan asiaa vakavissaan... Jos hän itse kysyisi vastaavaa olisin automaattisesti heti, että en vaihtais sun ulkonäköä mihinkään. Mieluummin toivoisin, että hän vaikka valehtelisi kuin sanoo turhan suoraan aina totuuden... Se loukkaa. Mulla on vaan yks elämä ja haluan kokea olevani miehelle maailman kaunein ja ihanin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ennen kuin voi olla parisuhteen tasolla sinut kenenkään muun kanssa, pitää olla sinut itsensä kanssa. Minä en ole kaunis sanan klassisessa merkityksessä, enkä pahastu lainkaan, jos mieheni pitäisi neiti Lopezia kauniimpana. Kunhan minä olisin se, joka on hänen omissa silmissään maailman "kaunein", mutta eri tavalla. Ei ulkoisesti, vaan tunnetasolla.
Meiltä löytyy parisuhteesta hoikka, hassunenäinen honkkeli ja pullero, jolla on liian pienet silmät. Jos joku kysyisi minulta, kuka on maailman komein mies, en varmaan vastaisi omaa ukkoa. Mutta jos joku kysyisi, ketä katselisin mieluiten päivät pitkät, kenen näkeminen saa positiivisimmat fiilikset, sitten asiasta ei olisi epäilystäkään =)
Anteeksi, en ole mies =)
"... jos joku kysyisi, ketä katselisin mieluiten päivät pitkät, kenen näkeminen saa positiivisimmat fiilikset, sitten asiasta ei olisi epäilystäkään =)"
...ehkä kysynkin mieheltäni tuolla tavalla... Tuota minäkin oikeastaan tarkoitan. Ymmärrän, että mittojeni puolesta en kenties sovi klassiseen kauneusmuottiin, mutta toivon, että mieheni pitäisi minua maailman täydellisimpänä kaikkine vikoineni yms. (eikä esim. salaa toivo, että A-kupin rintani olisivat edes hiukan isommat)
TOI oli hyvä kommentti, toi SUN vika lause!
Ei kai nyt miehet sentään oikeasti sellaista toivo? Siis oikeasti, pitkässä vakavassa suhteessa? Meidän seurustelu alkoi B-kupista, päätyi viime huhtikuussa D-kuppiin ja on tällä hetkellä menossa C-kupissa. B-kuppi on varmaankin taas lopputulos joskus tuossa keväällä. (Pienen pieni panonvaihteluja, hih!) Löytyy arpia, ja kaiken lisäksi nämä kaksoseni ovat eri paria. Ei ehkä mikään kaunein ilmestys ilman push uppeja, mutta ainakin ne on omistettu vain ja ainoastaan omalle miehelleni niin kauan kunnes lapsosia ilmaantuu. Saa luvan kelvata =)
Nyt kun aloin pitkästä aikaa ajatella itseäni verraten johonkin perusmuottiin, niin huhhuh. Minulla on ihan äärimmäisen omituinen napa, jota ukkoni kaikesta huolimatta rakastaa. Leikkasarpia löytyy reilun kuudenkymmenen tikin edestä, enkä ole 15 täytettäni ajatellut, että ne voisivat jotakuta häiritä. Neljä kuukautta sitten allini näyttivät siltä, että olisin voinut lähteä lentoon =) Ja silti on ihan tasapainoista ja onnellista parisuhde-elämää vietetty jo vuosia.
Nyt lopetan tällaiset ajatukset. Riitti yhdelle illalle, kiitos! Hih.
Ajattelen näin; on miehiä ja naisia, jotka eivät pidä omaa kumppaniaan parhaimman näköisenä. Sehän on ihan ok, kun molemmat ajattelevat samalla tavalla toisistaan.
Itse en voisi kuvitellakaan olevani miehen kanssa, joka ei ole silmissäni komein päällä maan. En ole ikinä kiinnostunut ihmisestä, jos hänen ulkonäkönsä ei ole sytyttänyt. Ja rakkaushan saa toisen näyttämään vielä upeammalta. Koen henkkoht, että jos minulla olisi mies jonka silmissä en olisi se "universumin kaunein nainen", hän silloin haaveilisi paremmista jne. Mitä hiton järkeä on olla toisen kanssa, jos toinen ei ole täydellinen kaikilta osin, omissa silmissä?
Kerran deittailin yhtä miestä, joka kertoi naisesta johon oli kerran syvästi ihastunut ja rakastunutkin; "ei hän mikään kaunis ollut, jopa ruma, mutta pidin hänestä.." HUH! Eipä tehnyt mieli enää deittailla kun kuuluin itsekin ilmeisesti hänen silmissään siihen ei kauniitten joukkoon.
Eli enpä haluaisi olla miehen kanssa, joka vaan tyytyisi minuun ja haaveilisi niistä kaunottarista, vaan miehen kanssa, joka pitää minua upeana eikä kukaan näytä miltään rinnalla.
...Ihanaa, että edes joku ajattelee kanssani samoin. Olen saanut niin paljon negatiivisia kommentteja ajatuksistani, että olen jo alkanut kuvittelemaan, että olen hullu tai jotain.
Kun sehän on tosiasia, että ulkonäkö merkkaa miehille. Niin miten mies voi olla naisen kanssa, jonka ulkonäkö ei häntä miellytä niinkuin joidenkin muiden? Voiko hän sitten tosiaan rakastaa naista täydellisesti jos tässä on kohtia jotka hän muuttaisi jos voisi?
Ymmärrän sen, että jokainen nainen ei voi olla miss Universum, mutta olen sitä mieltä, että kun toista rakastaa voi hänet nähdä kaikkein kauneimpana...juuri sellasena kuin hän on...että ne pienet arvetkin on kauniita oman rakkaan masussa ym.
Mä en itse enää edes jaksa täällä palstalla alkaa paljon esittää mielipiteitäni, kun täällä saa heti lokaa niskaan. Mutta ihmiset ovat erilaisia ja on eri toiveita kumppanille, ja jokaiselle varmasti on olemassa sellainen mistä haaveileekin. Niin on ihan typerää alkaa sanomaan toiselle että sä ajattelet väärin, näin se asia on. Mutta tällä palstalla se valitettavasti on vallitseva piirre. Ei täällä muuta kuin masennu jos säännöllisesti käy.
Objektiivisesti vain ja ainoastaan ulkonäköä arvioiden ei rakkaani varmastikaan ole kaunein ja sellainen ajattelu todellakin on naiivia, jopa taas kerran vähän miehiä aliarvioivaa. Se, vaikkei välttämättä olisikaan kaunein kun ei todellakaan tarkoita samaa kuin ettei olisi se sopivin ja haluttavin nainen koko maailmassa.
Minun naiseni on ainakin maailman kaunein. Eilenkin oikein värisin kun häntä katselin. Istui siinä pöydän ääressä pyykkejä viikkaamassa, verkkarit jalassa ja suihkun raikkaana. Hän niin luonnon kaunis, että meikkiä hän ei tarvitse ollakseen upea. Kyllä hän silti meikkaa, laittautuu ja pitää itsestään huolta. Haluaa olla kuulema kaunis silmissäni... No, hän on kaunein!
Koskaan nuorempana en ole näin tuntenut, mutta tuleva vaimoni onkin Se Oikea.
Yhdessä ollaan oltu muutama vuosi.
...kesällä, ja turistiin sulhasen kanssa. Hieman humalapäissään mies kertoi, että on oli helppoa kirjoittaa ylistysruno, jonka hän morsiammelleen häissä esitti, koska hän ajattelee niin, ettei edes tiennyt mitä kauneus oli, ennen kuin tapasi nykyisen vaimonsa.
Meitä on siis muitakin.
...että on miehiä, jotka oikeasti ajattelevat noin=) Morsiammesi on onnentyttö.
Aina mainitsee etta kukaan ei nayta miltaan minuun verrattuna. Jos kysyisin hanelta tuon jessica simpson kysymyksen tiedan kylla vastauksen. Han aina sanoo minua maailman kauneimmaksi naiseksi. Aina aina, joka paiva vahintaan kaksi kertaa! Oikeastikkin olen todella kaunis nainen, mutta tiedanhan toki etten maailman kaunein ;) mutta ihanaa kun mies on niinkuin on. Mutta tiedan myos etta jos joku rumempikin olisi hanen tyttoystavansa, han sanoisi samaa, se on vaan hanen tapansa. Ainahan se oma tyttoystava on se maailman kaunein.
Kyllä mä ainakin pidän mun naistani maailman kauneimpana ihmisenä, mutta tunteakseni tällä tavalla mun pitää tuntea tämä tyyppi hyvin. Mun mielestäni pelkän ulkonäön arvostelu on pikkasen liian pinnallista varsinkin jos on seurustellut vähän kauemmin jonkun kanssa. En tietenkään väitä että partnerin ulkonäöllä ei olisi merkitystä, eikä kai kukaan seurustelisi ihmisen kanssa jonka ulkonäkö ei miellyttäisi, en ainakaan minä..
Mä tiedän että mun tyttöystävä näkee hyvännäköisiä ihimisiä varmasti joka päivä, ja niin näen minäkin. Mutta eihän tämä tarkoita sitä että en arvostaisi omaa kultaa ja haluaisin vaihtaa sen jokaiseen hyvännäköiseen vastaantulijaan. Silloinhan sitä sais olla vaihtamassa partneria lähes joka päivä.
Silloin kun seurustellaan mun mielestä ollaan päästy jo pintaa syvemmälle, ei silloin arvostella/ vertailla vain ulkonäköä, silloin pitää mun mielestä arvostaa sitä ihanaa kokonaisuutta jonka sun kumppani tarjoaa.
Kyllä mun mielestä objektiivisesti saa ihmisiä arvostella, mutta kun se ei vaan ole sama asia kun se oma kumppani, jonka kanssa kohdataan ehkä muullakin tasolla kuin pintapuolisesti..
Ja edelleenkin pidän naistani maailman kauneimpana ja olen sen sille sanonut..