Tisut

Mullakin on kokoa 85D.... Ei o helppoa tällasten kanssa... Nyt ne on ehkä vähän kasvanut kun olen raskaana. Sopivia liivejä en ole vielä löytänyt mistään... Olisko vinkkejä? Oon vaateliikkeiden kaariliivejä ostellut,tosi rumiakin kun pitää vaan ettiä isoimmat,ja ne kaarituet painaa...=( mitkään liivit ei oikein istu,kun tissit alkaa jo painovoiman takia vähän "roikkumaan"... Edelliseen tekstiin pystyin samaistumaan kyllä täysin.
Mieheni olisi hiplaamassa rintojani 24h,mutta nännit ovat tosi arat ja kipeet!!

ongelma. Itselläni on 90D ja välillä on kyllä hankalaa yrittää elää näiden kanssa. Tosin niska-hartia kivuilta olen toistaiseksi selvinnyt. Ystävälläni on vielä isommat rinnat (90DD) ja hänellä on ollut todella vaikeita aikoja juuri niska-hartia särkyjen takia. Hän on suhteellisen hoikka, mutta rinnat ovat isot ja sellaisina pysyvät. Miehet suoraansanottuna palvovat hänen rintojaan, mutta hän itse tekisi melkein mitä vaan, että ne olisivat edes hieman pienemmän. Hän menee luultavasti pienennys leikkaukseen jossakin vaiheessa.

Mutta palatakseni minuuun. Olen itsekin tuon rintojen "eessuntaassun" pomputuksen huomannut ongelmaksi. Kun edes tekee nopean pikaspurtin esim. linkille, niin jo tuntuu siltä kuin rinnat olisivat tippuneet polviin (kun liivit ottaa pois). Välillä itseksenikin olen nauranut, että kohtahan siitä juoksusta tulee helppoa, kun saa vain heitettyä rinnat olalle =) Mutta ei elämä ole näiden kanssa helppoa. Miehien kyllä pitäisi kokea isorintaisen naisen elämää edes yksi päivä, niin tietäisivät, että se ei ole helppoa.

Isotissisen naisen ei pidemmän päälle kannata ottaa tissifriikkiä miestä.
Äitikompleksiselle äijälle nainen on sama kuin tissit ja myötätuntoa tisseistä aiheutuville vaivoille ei saa ja pienennysleikkauksesta puhuminen johtaa hysteeriseen kohtaukseen.

Allekirjoittanut kokoa 80 F,ja laihtunut nyt vuoden aikana-20kg.Tisut eivät ole kadonneet mihinkään,vain ympärys on pienentynyt 90-95 F:stä tuohon kasikymppiseen.Onhan se kiva ettei selkä ole enää "muurarinselkä"-mutta pienentynyt ympärys valitettavasti vaan korostaa poven mahtavaa kokoa.Ja kun rinnat ovat muutenkin järkyttävän näköiset,roikkuvat kun ovat niin valtavat,(näytän mammalta jolla on useita imetyksiä takana)& lisäksi ne ovat täynnä raskausarpia-liekkö nopean murrosiässä tapahtuneen kasvun&painon nousun syy..Ei sinäänsä ovathan nuo muhkeat ja komeat liiveillä tuettuna-mutta ilman liivejä en halua päivänvalossa itseäni kellekkään paljastella..Ja kun hyvät liivit ovat KALLIITA ainakin 70eurosta ylöspäin-(FunkyLadystä ja Lorellasta olen ostellut..)Mikä kurjinta,kanssaihmisillä todella riittää aina jotain ha-ha-hauskoja &mukaimartelevia kommentteja "kaksosille"-myös naisilla!Puhumattakaan muista pukeutumispulmista,hartiasäryistä-ja siitä yleisestä käsityksestä ettei tälläinen isotissinen blondi VOI olla älykäs&fiksu ihminen..

(laitetaanpa tännekin tasapuolisuuden nimissä)
Kuppikoko on 70E, pituus 172 cm ja paino 58 kg. Joko sait kuvan meikäläisen mittasuhteista? Minua ei sinun kannata sääliä, pidän kyllä omista rinnoistani, enkä niitä pois antaisi.

Onneksi itselläni ei ole niska-hartiakipuja rinnoista johtuen, mutta tosiaankin kyllähän nuo hyppelyä ja juoksua hankaloittavat. Mutta onhan niitä monia muita hyviä tapoja liikkua ja pitää huolta kunnostaan.

Ikääkin minulla on jo sen verran että oma identiteetti on jo kohtalaisen hyvin muodostunut, ja olen sen hyväksynyt.

Pidän (ovat myös kauniita) pienistä rinnoista, itseasiassa ihan minkä kokoisista vain, mutta nämä ovat minun, osa minua, ja niin kauan kun niistä ei ole ongelmia (mitä nyt miesten ja naisten tuijottelut), en itse näe mitään syytä lähteä niitä muokkaamaan. Tosin sitten kun olen imettänyt ja rinnat veltostuvat/tyhjenevät, niin sitten saattaisin kyllä vakavasti harkita kohotusta. Mutta sitä odotellessa nautiskelen vain!

Toivottavasti sinäkin sen opit.

90E on "mittarissa" enkä ole edes harkinnut pienennysleikkausta. Mieheni rakastaa rintojani :D eivätkä ne mielestäni aiheuta erityisen paljon niska-/hartiavaivoja, käytän AINA kunnon liivejä enkä mitään kymmenen euron tarjouskorista ostettuja. "Miehenkidutusliivit" ovat asia erikseen, niitähän pidetään vain hetken ;)

Jos joku minua pienirintaisempi harkitsee/on läpikäynyt pienennysleikkauksen, ymmärrän sen kyllä täysin. Mm. kummitädilläni on rinnat, jotka ovat arviolta kokoa 95G, (hän ei ole edes lihava) ja hän kärsii pahoista niska-, hartia- ja päänsäryistä. Mutta itse en osaisi enää "olla kropassani" jos pienennysleikkaukseen menisin. Eikä sellaiseen olisi kyllä varaakaan.

Minull aon koko 85DD. Harrastan liikuntaa, mutt aolen siirtynyt juoksusta sauvakävelyyn, koska rintojeni hyppiminen juostessa tuntuu epämiellyttävältä. Hyviä rintaliivejä löytyy, mutta harmikseni maan vetovoima on tehnyt tehtävänsä: kun otan liivit pois, nännit osoittavat varpaita :-( Lisäksi raskaat rinnat aiheuttavat niskakipua, koska rinnat on pakko nostaa ylös liiveillä ja tällöin olkaimet painavat hartioita. Vaihtaisin omat isot läpyskäni ilomielin A-kuppiin. Olisi ihanaa juosta kevyesti. Pienennys- ja kohotusleikkaus kiinnostaa, mutta kun 5 000 eurolle on parempaakin käyttöä. Sitä paitsi maan vetovoima ja ikääntyminen veltostavat leikattuja rintojakin, joten tuskin mummona nännit enää eteenpäin sojottaisivat. Mutta ne pikkuiset tisut haluaisin.

Aerobic on pelkkää kärsimystä isoilla rinnoilla. Siksipä olen siirtynyt jumppaan, missä ei hypitä, vaan tehdään askelsarjoja. Eikä jumppa ole sen kevyempi näinkään; huomaan, että hiki lentää ja tähtiä näkyy ilman hyppyjäkin :)