Uskotteko tosiaan, että korkeasti koulutetut ihmiset eksyisivät tänne etsimään seuraa? Ärsyttää helvetisti ne profiilit, joissa röyhistellään akateemisuudella, yliopisto-opinnoilla ja tohtorin tutkinnoilla. 30000:sta seuranhakijasta mukamas jopa neljäsosalla on korkeakoulututkinto. Paskanmarjat! Ja koko väestöstä korkeakoulututkinto on n.10-15 %:lla. Täälläkö ne älyköt ovatkin? Ja entäs heidän esittelytekstinsä! Täynnä kirjoitusvirheitä. Jos joku duunari tai työtön kirjoittaa surkeaa suomea niin se on ymmärrettävää, mutta tohtorismies on kuin lukihäiriöinen gorilla ilmaisukyvyltään...anna mun kaikki kestää, muttei sentään tätä!
Akateemiset, yliopistoihmiset...BLAAH!
Sad Lady
485693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
"jokin aika sitten". Olisi muuten mennyt täydestä tää nainen koska sen puhe oli huoliteltua ja aika paljon otti kantaa asioihin jotka meni yli mun hilseen, mut mut kun alkoi todellinen luonne tulla esille niin akateemisuus karisi: alatyylin sanontoja puheessa, täysin hervotonta käytöstä naureskeli aivan lapsellisille jutuille ja sitten yritti perustella että elämä on tylsää jos aina pitää olla skarppina. Mulle ei koskaan selvinnyt mikä tää nainen oli ihan oikeesti mutta käytöstapojen perusteella ei ainakaan maisteri kuten väitti.
Mitä pöyhistelyä siinä on jos laittaa koulutuksensa, etkö sinäkin laita? Pitäisikö ko. kohta jättää tyhjäksi, jos on akateemisia opintoja?
Koko väestöstä korkeakoulututkinto on aika harvalla, mutta 30-40 ikäryhmässä jo aika monella. Nuorissa tilanne on vielä parempi, 60% pääsee ylioppilaaksi, näistä kolmannes yliopistoon ja näistä kaksi kolmannesta valmistuu. Öh, siitä tuli 13.1 prosenttia, taisit olla oikeassa.
Joka viideskymmenes eli kaksi prosenttia valmistuu tohtoriksi. Netissä törmää tohtorismiehiin yhtenään, naisiakin on tullut vastaan pari ja tupla-akateemisia muutama.
Olen siis mies.
Niin sitä saattaa käydä. Omaan ilmooni vastasi nainen, joka ei kertonut itsestään mitään konkreettista aluksi. Parin tapaamisen jälkeen kiinnostus alkoi olla molemminpuolista niin paljon että sain nimenkin selville. (varovainen nainen, oli vähällä jäädä aloittamatta varovaisuuden ylikorostumisen vuoksi) Nimestä pääsi sen verran jäljille, että leidillä on tohtorin tutkinto, mitä mielenkiintoisimmalla alalla vielä. Siinä vaiheessa sillä ei ollut enää mitään väliä, ihan muuta olimme molemmat hakemassa.
Olisiko netin käyttäjäprofiililla jotain tekemistä tämän kanssa? Katsokaas kuka yleensä käyttää nettiä... Mites se oli, koulutettu, etelä-Suomesta, käyttää sekä työssään että kotona... Nykyisin laajentunut jo enemmän, mutta pari vuotta sitten vielä piti paikkansa...
Kiva että akateemisuuttani edes joku kadehtii jossain suomi24:n treffiosastolla. itse sitä ei oivalla kadehtimisen arvoinen kylläkään olevansa. En edes usko, että akateemisuus sinänsä miehiä vetäisi. Eiköhän ne merkonomi/sairaanhoitaja -lyylit ole sopivan turvallisia jokapojan heiloja.
Nyt olet asian ytimessä :D
Vai on sinun mielestä sairaanhoitajat joka pojan heiloja... Sairaanhoitajat valmistuvat korkeakoulusta ja uskallanpa väittää, että heitä arvostetaan enemmän kuin akateemisessa ammatissa toimivia... Sitäpaitsi, fiksut ihmiset eivät kerskaile koulutuksellaan, vaan pitävät kaikkia ihmisiä samanarvoisina! P.S Ei sinun akateemisuuttasi todellakaan varmasti kaikki kadehdi...
AMMATTIkorkeakoulu on todellakin ihan eri asia kuin oikea tiedekorkeakoulu- toki kumpiakin tarvitaan, mutta.. sairaanhoitaja on sairaanhoitaja, ei lääkäri;)
jonkinlaista asennevikaa?
Ihmisiää ne on kumpainenkin. Olen tavannut treffien kautta kumpaisenkin ammattikunnan edustajan ja täytyy sanoa että sairaanhoitaja oli parempi:) Ei se lääkärikään paha ollut, hieman liian teennäinen ja etäinen. Vaikea kuvitella parisuhdetta sellaisen kanssa.
Taas stereotypioita. Lääkäri korkean koulutuksen saaneensa on kylmä ja etäinen ja sairaanhoitaja vähemmän koulutettuna lämmin ja hellä, sisar, hento valkoinen. Onpas sinulla ollut paljon kokemuksia, kun pystyt jo vetämään tuollaisia johtopäätöksiä näiden mainittujen ammattikuntien edustajista.
että AMK-opinnot eivät vaativuudeltaan ja laajuudeltaan todellakaan vastaa yliopisto-/tiedekorkeakoulututkintoja. Se ei kuitenkaan tarkoita että akateemiset olisivat yhtään parempia tai huonompia ihmisinä.
on syntynyt sellainen myytti, esim. tänne keskustelupalstalle että jos henkilö rehellisesti merkkaa itsensä profiiliin maisteriksi ja toinen rehellisesti joksikin "ei-akateemiseksi" niin saa niskaansa syytöksiä, että on leuhka ja haluaa tuoda egoaan esilleen tutkinnoillaan?
Olet tainnut joutua olemaan kauankin yksin! Eipä ihme! Sitä samaa jatkossakin vaan. En usko, että kukaan pitää korviesi väliä missään arvossa em. lausumasi jälkeen. Vaikka siellä kirjatietoja olisikin, viisautta siellä ei ole!
ensitreffeillä:
Lähteteoksena "Akateemisuuden määrittely ulkoisen olemuksen perusteella", kirjoittajana Solja Sosiologo
Akateeminen mies saapuu paikalle puvussa, solmiossa, valkoisessa paidassa, salkku kädessä, partavedeltä tuoksuvana. Lisäksi hänet tunnistaa silmälaseista, siististä kampauksesta, huolitellusta kielestä, joka vilisee sivistyssanoja, hän on vakavamielinen eikä ehdota seksiä ensimmäisillä treffeillä.
Ja muistakaa! Se pikkusormi suoraksi ojentuneena kahvikupposta juodessa!!!!
Akateeminen nainen saapuu paikalle jakkupuvussa,
hiukset nutturalla, helmiäiskoristeltu pieni käsilaukku hyppysissään. Hän puhuu huolitellusti, viljelee sivistyssanoja, on vakava eikä suostu seksiin ensimmäisillä treffeillä. Channel-5 on hänen merkkinsä.
Duunari saapuu paikalle joko haalareissa tai likaisissa farkuissa, hänen tukkansa on rasvainen eikä se ole muotoiltu hän haisee hielle eikä yleensä osaa puhua muusta kuin säästä ja tisseistä. Hänen sanavarastossaan joka toinen ilmaisu on ns. alatyylinen, hän käyttää karkeaa kieltä ja kiroilee ja ehdottaa seksiä ensitreffeillä.
Duunari-nainen on muuten kuten duunari-mies paitsi, että hän odottaa saavansa seksiä ensitreffeillä tai ainakin on loukkantunut siitä, jos ei saa.
Tässä joitakin vinkkejä tunnistamiseen...
Onnistuit tiivistämään melkoisen hyvin noi stereotypiat;-)
Vakavasti puhuen: Mitä ihmettä, ilmeisemmin, ei-akateemiset kuvittelevat akateemisista? Kuvitellaanko meidän olevan joitakin tavallista parempia yli-ihmisiä:D Omaan tekniikan alan tutkintooni ei sisältynyt yhtään ainutta kurssia oikeinkirjoitusta tai suomen kieltä. Siihen ei myöskään sisältynyt yhtään kurssia käytöstapoja.
Tunnen, jopa omalla alallaan erinomaisia, akateemisia joiden kielellinen ilmaisu ja oikeinkirjoitus on aika kamalaa. Toisaalta myös monien käytöstavoissa olisi parannettavaa. (Tietenkin tunnen myös paljon akateemista stereotypiaa vastaavia akateemisia.)
Toisaalta tunnen myös kouluttamattomia ns. duunarikoulutuksen saaneita, jotka ilmaisevat itseään sujuvasti itseään kirjallisesti suomeksi ja englanniksi, puhuvat sujuvasti maailmanhistoriasta ja kirjallisuudesta, sekä jotka kehtaa viedä vaikka kuinka hienoon ravintolaan.
Olin ensitreffeillä lääketieteen tohtorin kanssa ja sain torttua. Ja vielä ihan paljaalla. Ja joimme viinaksia ja puhuimme rumia.
Huh. taidatkin olla oikea filosofian-maisteri?
PS. Maisterin tutkinnon saavuttaminen tässä maassa on kuin peruskoulun läpikäynti. Nimim. kokemusta on vaan ei järkeä.
Tuota minäkin olen ihmetellyt. Olen aina kokenut olevani aivan tavallinen "naapurintyttö", vaikka olenkin jatkokoulutettu juristi. En ole koskaan tehnyt koulutuksestani suurta numeroa ja jaksan aina kummastella, miksi joku muu viitsii sen tehdä puolestani. Ihmiset ovat yksilöitä koulutuksesta riippumatta ja älykäs ihminen ymmärtää sen.
PS. casual friday - jätin liituraidan kotiin, avasin nutturani ja lähdin tennarit jalassa duuniin :).
Pikahaulla laittamalla hakukriteeriksi maisterin/tohtorin tutkinto näytti löytyvän n. 1300 osumaa, joka tekisi n. 4 %. Pakko myöntää etten ole asiaan kiinnittänyt mitään huomiota, koska se ei ole itselle mikään tärkeä kriteeri.
on laskenut mukaan myös ne, joilla on merkattu kohta "yliopisto-opintoja". Se lisää jonkin verran noita parjattujen akateemisten määrää.
Tottahan toki tänne eksyvät juuri korkeasti koulutetut ihmiset. Tänne eksyvät myös kouluttautumattomat. Yhdistävä tekijä eksyjillä on vaikeus solmia seurustelusuhteita "in real life". Syitä vaikeuteen on lukuisia...
Ujous
Ajan puute
Uteliaisuus kokeilla
Laajempi reviiri
Sosiaalisten taitojen puute
Kehno ulkonäkö
Vaikea luonne
Kohtuuttomat vaatimukset
Jne......
Piiri pieni pyörii ja luuserit siinä hyörii. Nettideittailun haaste on siinä, että kykenee löytämään ikideittailijoiden ja pilailijoiden joukosta ne, jotka ovat ihan tosissaan seuraa etsimässä. Siinä tarvitaan joukko kokemusta ja repullinen onnea.
Että olen lääketieteen lisenssiaatti ja erikoislääkäri, en siis ole maisteri enkä tohtori ja merkitsen koulutuskohtaan yliopisto-opintoja.
Olen toiminut pienellä paikkakunnalla nakyvässä virassa tai toimessa 20 vuotta, hyvin iso osa asukkaista on jollakin tavalla ollut kanssani ammatillisesti tekemisissä. Sama ongelma on, jos olen opettaja tai vaikka pastori. Ihmisillä on jonkinlaisia ennakkoluuloja.
Olen vielä pienten lasten yksinhuoltajaäiti, jolla on vapaata joka toinen viikonloppu, jos silloinkaan. Lapseni käyvät koulua samalla paikkakunnalla ja juorut kulkevat, olen siis aika sidottu. Mistä etsisin seuraa: no netistäpä tietenkin!
Mutta ammattiani ja koulutustani en hevillä paljasta, koska haluan tulla omana itsenäni suhteeseen, enkä oman ammattikuntani parjattuna/palvottuna edustajana!
Elämää kokeneena ja yhdestä akateemisesta miehestä
rankasti eronneena, arvostan miehessä enemmän muita ominaisuuksia kuin akateemista loppututkintoa. Sanoisin jopa, että ruumiillista työtä tekevät miehet ovat usein hyväkuntoisia ja luottavat itseensä, jolloin he myös seksuaalisesti ovat puoleensa vetäviä ja pystyvämpiä kuin monet stressaantuneet ja kiireiset uraohjukset.
Mun puolesta ton koko koulutuskohdan ja tulot vois samantien poistaa koko listasta. Kyllä mä mun kolleegoja tapaan koulutuksissa sun muissa ammattitilaisuuksissa, jotka on yleensä kuolettavan tylsiä. En etsi itseni kopiota vaan mielenkiintoista aitoa ihmistä, enkä voi ymmärtää, kuinka jotkut täällä jaksavat vaahdota siitä, miten miehet yleensä ovat paremmin koulutettuja, tohtoreitakin kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna. Who cares! Kyllä sillä ydinfyysikolla
(jollaiseen olen myös törmännyt) on ihan samat ongelmat kuin meillä muillakin (ja ne vielä hänen mielestään olivat jonkun toisen aiheuttamia).
Ihminen, joka uskaltaa olla avoin uudelle, ottaa vastuun omista tunteistaan ja teoistaan, on armollinen ja hyväksyvä itseään ja muita kohtaan ja ymmärtää, että elämä on lahja, jota pitää vaalia...sellainen ihminen on HELMI!
hakemaan yliopiston huippua, siis proffia ja vielä paremmallakin vakanssilla olevia. Ja syyt ovat ihan yksinkertaisia ja samoja kuin muilla: ihmissuhteet ovat vaikeita ihan kaikille asemasta, varallisuudesta, koulutuksesta tai ammatista riippumatta.
Ja noin tiedoksi kaikille, joilla on se metka käsitys, että tohtorius olisi nykypäivänä jotain erikoista. Ei, se väitös on VAAN opinnäyte, ei mitään muuta. Tätä tolkutetaan minulle, joka teen väikkäriä, ihan riittävän usein. Toki menneinä vuosina asia on ollut toisin, mutta ei enää. Joku muuraa hyvin, toinen tutkii hyvin.
Täällä en yliopiston kermaan ole törmännyt, mutta "kilpailevan firman" palstalla kyllä.
Niinpä, ihmissuhteen aloittaminen on kaikille yhtä monimutkaista tai helppoa. Itse olen ihan onneni kukkuloilla nyt juuri. Minulla oli ihan itseni näköinen profiili, kuvan kanssa, eihän miestä muuten oteta vakavasti. Itse otin yhteyttä ehkä kymmeneen, joista yhden kanssa tapasimmekin muutaman kerran. Se kuivui kokoon, muut eivät yleensä vastanneetkaan tai yhden viestin vaihdettuaan lopettivat kertomatta syytä.
Sain yhteydenottoja varmaan kolme. Kaikkien näiden yhteyttä ottaneiden kanssa tapasin, ihania ihmisiä kaikki. Kaikkien kanssa olin myös rehellinen, sanoin tapaavani muitakin ja jossain vaiheessa sitten ehkä löytäväni sen oikean.
Niinhän siinä sitten kävi, että suunnilleen toisen tapaamisen jälkeen yksi näistä kolmesta sai minut ihan koukkuun. Hän on aivan samoja asioita etsimässä kuin minäkin, mutta ominaisuuksiltaan niin erilainen, että meistä tulee varmaan todella hyvä pari. Sain vasta äsken selville, että hän on todella pitkälle kouluttautunut. Eihän sillä ole mitään merkitystä, varsinkaan silloin kun kumpikin hakee IHMISTÄ. Onpahan vain sellainen urakysymys, mitä enemän on koulutusta, sitä hankalampaa nykyisin on saada vakituista työtä...
Saattaa olla, että joku vaivautuu valehtelemaan koulutuksestaan. Varmasti Suomi24 myös vetää enemmän puoleensa muita kuin akateemisia. Mutta paremminkin treffipalstoja kuvaisi, jos sanoisi että täällä pyörii taviksia. Ihmiset joilla on oikeasti jotain kiinnostavaa työtä tai harrastusta eivät hukkaan aikaansa täällä kuin ehkä satunnaisesti hämmästelemässä sitä kuinka joidenkin oljenkorsi elämään on jokin tasapaksusti ja persoonattomasti laadittu profiili. Uskon, että ihmiset myös ovat noin tasapaksuja ja persoonattomia. Ei paljon huvita edes ilmoittautua tuohon leikkiin.
Ei nyt ole kummoinenkaan saavutus suorittaa maisterin tutkinto.Jos ihan yksinkertaistetaan.
...ja mitä on mielestäsi röyhistely? Siinä saa ilmoittaa koulutuksensa,jos haluaa-ei sinun siitä tarvitse hermostua...
Omassa esittelyteksissäni irtokirjaimet ovat kyllä systeemin,eivätkä minun tekemiäni.
Eivätkö akateemiset ihmiset sitten saa etsiä seuraa täältä??!
Ei ole kummoinen saavutus suorittaa maiseterin tutkintoa, sehän on pelkkää lukemista.
Asiaan. Minä ihmettelin sitä miksi akateemiset ihmiset etsivät täältä seuraa, koska - ja nyt en piruile vaikka se heti siksi käsitetään - kuitenkin olette älykkäitä, fiksuja, koulutuksessa jo pelkästään tarvitaan tiettyjä hoksottimia (ei siis keneltä tahansa käy kuitenkaan maisteriksi lukeminen) niin miksi ette käytä yksityiselämässänne näitä tietoja ja taitoja mitä teillä on.
Minulla on eräs ystävätr, joka on myös tupla-akateeminen. Hän roikkuu myös treffipalstalla etsimässä kaveria johtuen siitä että on työtön akateeminen (heitäkin siis on ainakin tämä tuttavani, ja joku tietysti sanoo että ei akateeminen voi olla työtön mutta hän sattuu olemaan).
Ettekö te akateemiset tarvitse jo ongelmanratkaisukyky-taitoja opiskeluissanne? Siksi oletan että teidän ei tarvitse roikkua täällä ja sitten toiseksi; eikö nämä ihmiset täällä, minä ja muut, olla aika tyhmiä teille.
Suostuisitko sinä (ei selvinnyt oletko mies vai nainen) seurustelemaan EI-AKATEEMISEN kanssa tositarkoituksella? Tai kärjistetään; TYÖTTÖMÄN kanssa, tai joku joka ei ole ilmoittanut tulotasoaan profiilissa?
Oikeasti vastausta toivoen.
Millä tavalla akateeminen loppututkinto ja ongelmanratkaisukyky liittyvät kumppanin hakuun? Eiköhän parisuhdetta koskevat ongelmat ole samanlaisia kaikilla.
Ja ihme ja kumma, akateemisetkin voivat todellakin olla työttömiä. Harva saa työtä suoraan koulun penkiltä ja esimerkiksi valtion virat ovat valitettavan pätkittyjä. Kuten joku yllä mainitsi, emme ole jotain yli-ihmisiä vaan aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat vaivautuneet lukemaan hieman enemmän. Mistä ihmeestä vedät nämä kommenttisi?
oli puhe.
Ja semmoinen asia, että tämä ystävättäreni josta kerroin ei ole mikään koulunpenkiltä suuri tullut vaan keski-ikäinen, lapseton nainen. Ja hänen työttömyyttään kuulemma ihmettellän jatkuvasti. Niin minäkin ihmettelisin jos en tuntisi hänen elämäntarinaansa - ei ole mikään psyykepotilas eikä sellaista. Vaan on yrittänyt hakea töitä mutta tulee aina vastaus että on toisia jotka menee edelle. Olen sanonut hänelle että turha olla liian ylpeä. Hänelle ei kelpaa mikä tahansa työ - tässä juuri tuo akateemisuuden kiro - olisi päässyt tehtaalle töihin ja siivoamaan, mutta ei kuulemma ole hänen tasoiselleen henkilölleen oikeaa työtä. On siis mieluummin työttömänä. Joskus suuttuttaa tuollainen asenne, että jokin työ olisi toista arvokkaampaa.
Sinua nyt tuntuu suututtavan mikä vain, koskapa ärsyynnyt siitä, että jotkut ovat (ilmeisesti) opiskelleet enemmän kuin sinä.
Laistesi ihmisten on vaikea ymmärtää sitäkin, että joku viitsii opiskella, vaikka siitä ei välttämättä ole edes taloudellista hyötyä. Elämä kun nais-rukka (sad lady) muutakin kuin rahaa ja sen puutetta.
Juuri opiskeluhan (yliopisto-) on naiselle varmin tie pätkätöihin. Vaikka näin on, niin innoissani tässä väsäilen graduani...ja vaikka ikä hipoo jo 50:ä.
Mitä minä enää opiskelen! Mitä minä enää miestä etsin! Mitä minä enää elän!
Niinkö?
Netin kautta on kkätevä tutustua miehiin, joille ei ravintola ole elämäntapa. Olen tutustunut nettitreffien kautta moniin mukaviin miehiin. Profiilini tosin jo poistin koska löysin jo etsimäni.
Jos toiveiden mukainen nainen löytyisi, ei olisi väliä vaikkei tulotasokohdassa olisi merkintää. Ylipäätään minusta on aika moukkamaista kysyä ensin jonkun tuloja. Se selviää kenties myöhemmin, jos se oikea löytyy. Ja vielä: profiilit on aivan liian persoonattomia, ei siinä paljon auta vaikka olisi 50 000 euron tulot. Jos toisen toiveet elämästä ovat profiilissa täysin mielikuvituksettomat, värittömät: "etsin huumoritajuista ja kunnollista miestä koti-iltoihin ja miksei kaikkeen muuhunkin kivaan" plaa, plaa, plaa, niin ei huvita vaikka naisella olisi oma kerrostalo ja puoli kilometriä merenrantaa, sanoo akateeminen keskituloinen yrittäjä.
ystäväpiiriini kuuluu ihan kaikentasoista koulutusta saaneita ihmisiä-ei fiksuus ole kiinni koulutuksesta.
Itse olen nainen,ja etsin kirjoitteluseuraa,sillä tämän hetkiseen elämäntilanteeseen ei sovi varsinainen treffailu.
Itse en katso roikkuvani täällä;minulla on muutama hyvä kirjekaveri netissä.
Mahdollisen poikaystävän koulutuksella ei mielestäni ole merkitystä,muut seikat kyllä vaikuttavat siihen.
P.s kaikki exät ovat olleet ei-akateemisia.Suhde ei kaatunut koulutukseen.
Jos tulotaso on valintakriteeri, etpä ainakaan minua häiritse. En periaatteesta ilmoita tulotasoani netti-ilmoituksessa, eikä sitä ole ihanneprofiilissanikaan. Jos en kelpaa profiilini muiden tietojen perusteella, tulot eivät auta. Jos taas tuloni saisivat jonkun ottamaan yhteyttä muista tiedoista huolimatta, en todellakaan haluaisi sellaista seuraa.
Millaiset mahdollisuudet on ei-akateemisella (poislukien muutama avoimen kurssi) löytää joku hyvin koulutettu puoliso?
Itse olen suhteellisen hyvin palkatussa työssä, ja haluan että myös puolisoni on. Tällä ainakin varmistun siitä, ettei hän ole kanssani rahan takia.
Sekä koulutuksen että tulotason olen jättänyt mainitsematta ilmoituksessani.
Jos löydät jonkun, jolle myös tuo sama palkkataso on tärkeää. Tietysti, jos tulosi ovat tosi isot,
sellaista naista voi olla vaikea löytää. Akateeminen koulutus kun ei välttämättä korreloi hyvään tulotasoon, kuten täällä on jo aiemmin todettu!
Tiedän, että on paljon miehiä ja myös naisia, joiden mielestä miehen tulisi ansaita enemmän.
Itse olen kouluttautunut työnteon ohessa erilaisilla kursseilla laajapohjaista. Mukana on nk. ammattikoulutason, ammattikorkean ja onpa joukossa yksi avoimen yliopistonkin kurssi, jonka suorittaminen on ollut erittäin hyödyllinen. Itseasiassa sillä aloitin ja pääsin sen ansiosta mukaan muuhun koulutusohjelmaan...
Mitähän minun pitäisi nostaa esille siinä profiilissa? Aikani pähkäilin että oliskohan se sitten ammattikorkeatasoista tuo minun kokonaisosaamiseni näyttökokeineen ja työssä tehtyine asioineen...
En sitten laittanut mitään sinne. Näytänkö nyt sitten siltä, että olisin kouluja käymätön luuseri koska minun koulutustaustalleni sopivia vaihtoehtoja ei siellä valikossa ole!? Ei edes toimenkuvaa joka minulla on matkailuala. Siihenkin jouduin valitsemaan, että MUU.
Riittää että olen riittävän hyvännäköinen - mies! Naiset haluavat minua - ja maksavat kaiken. Rakastan niitä naisia - kaikkia. Nainen odottaa - sängyssä. Moi.
Totuushan on se, että kyllä akateemisuuden näkee teksteistä heti. Ei graduja kirjoitella savonmurteella tai täysin tietämättöminä siitä, että suomen kielessä lause päättyy pisteeseeen ja alkaa isolla kirjaimella, puhumattakaan pilkkusäännöistä.
Olen vahvasti sitä mieltä, että viiden viestin jälkeen pystyy päättelemään miehen koulutus- ja älykkyystason!
Useimmiten pätee.
Joskus tulee vastaan peruskoulupohjalta hyvää kirjakieltä kirjoittavia naisia, joskus akateemisia joilta ei yhdys sanojen oikein kirjoitus suju.
Keskimäärin kuitenkin sellaisia, jotka yrittävät olla hiukan parempaa mitä ovat. Ja loukkaantuvat kamalasti jos epäilevät että mies epäilee asiaintilaa. Ja minähän miehenä en suostu epäilemään mitään tai ainakaan myöntämään. Jos joku haluaa leikkiä niin leikkiköön.
ei kyllä pysty.
sepä juuri asian vaikeaksi tekeekin.
parasta tavata livenä mahdollisimman pian.
Se kuuluu olla Savon-murteella, ei savonmurteella. Muuten olen samaa mieltä kanssasi, mutta suuri osa akateemisista ei osaa kirjoittaa oikein, vaikka niin luulevat. Ja vielä: on minusta aivan sama ovatko pilkut paikallaan. Tällaisella foorumilla on lupa kirjoittaa läppää kevyellä kosketuksella.
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun lukee näitä maallikkokielenhuoltajien ohjeita. Olen suomen kielen maisteri, joten tiedän, mistä puhun. Kuuluu sanoa "savon murteella". Ei mitään yhdysviivoja tai isoja alkukirjaimia kuten ei yleensäkään kielten nimissä. Vai puhutko kenties Suomea? Voi taivas näitä kouluttamattomia pölkkypäitä, joita on täällä kolmetoista tusinassa!
Kappas vain.
Erehdyin siksi, että sorruin tarkistamaan asian Wordista, joka ei tunnetusti tiedä mitään. Sydän sen sijaan sanoi koko ajan, että sen kuuluu olla "Savon murre". Niin olen aina kirjoittanut. Se on muuten oikein! Kirjoitetaan kyllä "savoa", muttei "savon murretta". Tarkista vaikka kielitoimiston sivuilta.
Ehdotan, että pysyt siellä tunnetusti ahtaassa suomenkielenopettajan maailmassasi, etkä tule itsellesi liian isoille foorumeille. Toimittajan kuuluu hallita monta asiaa, joista suomen kieli on vain yksi.
Sinun kirjalliset kykysi taas rajoittuvat kehnon peruskouluaineen laatimiseen ja korjaamiseen. Tutkinnollasi en kehtaisi leveillä netissä, varsinkin jos olet etsimässä "sitä oikeaa".
Olet 14. tyhmyri tusinassa.
Kappas vain. Olimme molemmat väärässä. Tosin sinä hiukan enemmän. Mistä sait päähäsi, että olen opettaja? Olen muuten toimittaja.
ei muuten pysty. älykkyyttä ei näe siitä, onko pilkut paikallaan. sen sen sijaan näkee, onko ollut hyvä koulussa, silloin kun äidinkielen tunnilla on käsitelty oikeinkirjoitusta.
minä teen työtä kääntäjänä ja totean, että surkeaa kielenkäyttöä esiintyy etenkin koulutetuilla miespuolisilla insinööreillä..!
mutta kuten kaikilla muillakin asioilla on kielenkäytössäkin monta puolta: riippuu aina siitä mihin tarkoitukseen kirjoitetaan... vai miltä tuntuisi jos tuntematon sotilas olisi kirjoitettu kokonaan kirjakielellä?
Sitten olet väärällä alalla. Kai sentään tiedät ns. kansakoulunopettajien maineen alan piireissä. Mars luokkahuoneeseen siitä!
Sitä paitsi olit enemmän väärässä. On suurempi synti kirjoittaa väärällä alkukirjaimella kuin väliviivalla. Sen tietää jokainen oikea toimittaja. Taidat bluffata, ope.
No, ei sullakaan kovasti oo yleissivistystä, kun et tiedä, että lukihäiriöllä ei oo mitään tekemistä älykkyyden tai ilmaisukyvyn (paitsi ehkä ihan kirjaimellisen)kanssa. Sama kun olisit sanonut vaikki likinäköiset tai vasenkätiset..
Kerroppa miksi näin ei voisi olla?
Itsekkin olen korkeasti koulutettu henkilö ja vakavasti harkitsin lisenssiaatin ja sitten tohtorin tutkintoa, mutta ei se aika töiltä riitä. Opiskeluaikakin meni enemmän opiskellessa kuin hauskanpidossa, enkä niin hirvittävästi vastakkaiseen sukupuoleen tutustunut. Muutamia tapauksia, mutta yllättäen nämäkin kaikki joko seurustelivat tai eivät olleet kiinnostuneita.
Lisäksi jos tehdään mielestäni karkea yleistys ja ajatellaan että vain älykkäät opiskelevat pidemmälle, niin törmätään seikkaan että älykkyytä on monenlaista. On sosiaalista, kirjallista ja matemaattista nyt ainakin. Sosiaalinen älykkyys ei auta opinnoissa, vaan ihmissuhteissa. Harva on hyvä kaikessa, joten opiskelun kannalta "hyvää" älykkyyttä omaava saattaa olla sosiaalisesti heikoilla. Voisi kuvitella että sosiaalisesti lahjakkaat onnistuvat hankkimaan puolison helposti joten tässä heikommalla olevat sitten koittavat kauemmin ja eri tavoilla.
Nästä syystä mielestäni on vain loogista että täällä on akateemisesti koulutettujen osuus normaalia suurempi.
Mutta koska netissä on helppo teeskennellä olevansa jotain aivan muuta kuin onkaan, liikkuu täällä myös enemmän huijareita kuin muualla. Voisi sanoa että tarjonta on keskimäärin parempaa, mutta riski kohdata huijari on suurempi. Tosin netin käyttö on viime aikoina yleistynyt kaikissa ikä- ja koulutusluokissa. Eli eiköhän tuo jakaumakin pikkuhiljaa ala muuttumaan lähemmäs laskennallista määrää.