Mitä mieltä olette sellaisesta kun varattu mies ottaa yhteyttä (siis ihan selvinpäin), ei luovuta vaikka suhtaudun nihkeästi (juuri sen takia kun on varattu), on valmis jatkamaan suhdetta vaikka teen selväksi ettei minulta ihan heti "saa", kertoo kuinka hyvältä meidän suhde hänestä tuntuu, jne... Sitten kuitenkin hiljenee täysin kun muutaman viikon seurustelun (ilman seksiä) jälkeen kerron tekstiviestillä etten voi jatkaa suhdetta koska haluaisin olla enemmänkin kuin "toinen nainen" ja pyydän ottamaan yhteyttä vasta sitten kun/jos joskus on täysin vapaa.
Oliko mies sittenkään aidosti minusta kiinnostunut vai halusiko vain pientä piristystä elämäänsä? Miehen puheet ja käyttäytyminen kyllä viestitti aitojen tunteiden puolesta mutta tuo ettei hän kommentoinut mitenkään kun kerroin haluavani lopettaa, oli minulle pettymys ja jäi vaivaamaan mieltäni. Vaikka itse pyysin ettei ottaisi yhteyttä niin olisi silti voinut edes lyhyen "ok"-viestin laittaa.
En viitsisi soitella miehen perään koska en tiedä milloin hän on kotonaan. Pitäis kai unohtaa koko ihminen mutta kun tunteilleen ei voi mitään.
Oliko mies sittenkään aidosti minusta kiinnostunut vai halusiko vain pientä piristystä elämäänsä? Miehen puheet ja käyttäytyminen kyllä viestitti aitojen tunteiden puolesta mutta tuo ettei hän kommentoinut mitenkään kun kerroin haluavani lopettaa, oli minulle pettymys ja jäi vaivaamaan mieltäni. Vaikka itse pyysin ettei ottaisi yhteyttä niin olisi silti voinut edes lyhyen "ok"-viestin laittaa.
En viitsisi soitella miehen perään koska en tiedä milloin hän on kotonaan. Pitäis kai unohtaa koko ihminen mutta kun tunteilleen ei voi mitään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hiljeni, kun vastasit niin selkeästi.
Fiksu tyyppi.
Osaa päästää irti ja hillitä itsensä - tunteistakin huolimatta.
Otapa oppia.
mitä kyselet olisit ottanut selvää hah haaaa..tyhmähän sinä olet.. hah haaa.. minä olen vaikeaasti saavutettava.. mutta sittenkin kiinnostaa.. ..olisiko sittenkin pitänyt .. olenko pikkaisen itseriittoinen.. uau auuuauuuuaa.. tulee aika kun käyt kiinni kuin hauki uistimeen .. ehkä 20 v:n kuluttua.. aika opettaa ja maan painovoima .. hah haaaaa..kiinni kiiinnni kiiiinnni... hah ahhahaaa..
Voi kuule, leikkiajat on minun osaltani jo aikaa sitten ohi (en ole kyllä koskaan pelleillytkään toisten kustannuksella) ja mies oli täysin tietoinen tunteistani.
Tosi fiksuahan se onkin pettää vaimoaan ja lässyttää toiselle mitä sylki suuhun tuo.
Juu.Selvästi tuon jutun läpi jo paistoi että ei tarvi kun pienoinen/kevyt humala sulla niin lankeat heti...Eikä miehen tarvi ees houkutella.Ja sulle silloin ihan sama onko mies varattu vai ei...Tuttua tarinaa..
No sitten varmaan onkin oikein hyvä että satun olemaan raitis!
Se vaan harmittaa pirusti että menin lopulta uskomaan miehen valheisiin tunteistaan ja mikä pahinta annoin OMILLE tunteilleni vallan vaikka alunperinkin pelkäsin että siitä ei hyvä seuraa. Varmasti helpompaa olisi viettää illat baareissa notkuen ja harrastaa yhden illan juttuja, se ei vaan ole mun juttuni.
kotiin ja kerro hänen vaimolleen, että hän yritti sinua. koska oikeesti haluaisin ainakin ite tietää jos niin kävis.
Sä päästit sen henkisellä tasolla liian lähelle itsees - siitä kärsit nyt ja tänne ikävääs ja epätietouttas kirjoittelet!
Se mies ei valitsisi sinua lopulliseksi partnerikseen. Jollakin tasolla sinäkin sen tiedät.
Unohda hänet ja löydät varmasti hyvin pian vapaan miehen...Olet nyt vahingossa päästänyt niitä ohitsesi kun tuo varattu turjake vei huomiosi :D
Mulla ollut vähän sama tilanne. Mies ei vaan anna mun tehdä pistettä suhteeseen, vaan saa mut aina puhuttua ympäri, kun kuulema aikoo olla yhteyksissä muhun, vaikken mä oliskaan. Ja miten on käyny, mähän tässä joudun niitä yhteydenottoja venailemaan, ja ihmettelemään, et mitä mieltä se oikeesti on. Mä luulen, et sun tilanteessa se mies ois saattanu olla tosissaan susta kiinnostunut, ja jos oisitte viettäny aikaa yhdessä, ni kuka tietää mihin oisitte päätyny. Mutta toisaalta ihan hyvä, että sulla riittää moraali siihen, et pystyit sanomaan ei. Mä en siihen oo kyenny, ikävä kyllä.
Niinhän meilläkin oli et mies aina aikoi olla yhteyksissä ja olikin, mutta oli todella raskasta kun vain piti odottaa toisen yhteydenottoa eikä itse voinut soittaa kun/jos siltä tuntui.
Musta tuntui tosi pahalle laittaa sille se viesti että haluan lopettaa ja kerroin kyllä siinäkin vielä tunteistani ja että tavallaan just sen takia haluan lopettaa kun tunnen "liikaa" tätä miestä kohtaan...
Ei tätä tilannetta varmaan kukaan muu tajuakaan kuin sellainen joka on itse kokenut saman.
joka osaa ajatella nokkaansa pidemmälle, ja pitänyt periaatteena ettei sekaannu varattuhin, vaikka kuinka mieli tekisi. Sellainen, jolle on aivan ehdoton turnout toisen parisuhde, ajatus siitä että joutuisi jakamaan ihmisen johon kenties rakastuisi kuitenkin,jonkun muun kanssa. Kyllä tuon voi käsittää ja ymmärtää ilman että tahallaan ajaa itsensä ensin tuohon jamaa. Ei käy kateeksi, ja saa ihan oikeasti tuntemaan ylpeyttä itsestään, vaikka joskus tarjotusta herkkupalasta kieltäydyttyään on tuntenut itsensä tiukkapipoiseksi siveydensipuliksi. Onpahan ainakin yksi asia, mistä ei saa itseään kipeäksi, jos vaikka silloin tällöin sattuukin aika napakasti.
Jos olen varattu, niin ei todellakaan kiinnosta toiset naiset missään mielessä. Se mies on vaan hyvä narraamaan, että saisi sulta sitä yhtä asiaa.