Paljon on puhetta dieselautojen kansivioista ja -rempoista, mutta mikä sen dieselkoneen kannen sitten hajoittaa? Tietty puristuspaineet ovat paljon korkeammat kuin bensakoneessa, mutta palamislämpö on vastaavasti pienempi. Eli tartteeko koneen ylikuumeta tai jotain, että kansi menee, vai meneekö se ihan normaalisti ajaessa? Vaikuttaako korkeiden kierrosten käyttö asiaan (eli aika usein kiihdyttää talla pohjassa rajoittimelle asti)? Miten se kannen meno ilmenee ja onko kallista lystiä korjata? Ja kuinka kauan normaalissa henkilöautodieselissä kansi kestää ennenkuin tarvitsee remontin?
Tässäpä muutama mieltäni askarruttava kysymys.
Tässäpä muutama mieltäni askarruttava kysymys.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei voi sanoa yleisesti, kansivaivat ovat hyvin merkkikohtaisia.
Kuitenkin diesel yleensä kestää alakerrastaan niin pitkään, että kansivaivat tulevat ensin. Kansien halkeilu ja kieroontuminen johtuu lämpövaihteluista, niitä voi torjua pitämällä jäähdytyksen kunnossa ja anatmalla koneen käydä tyhjäkäynnillä hetken ajon jälkeen. Ei myöskään pidä rasittaa kovasti kylmää konetta.
Montakohan kantta on halkaistu, kun TD:tä on laulatettu, ennenkuin kone on lämminnyt kunnolla?
Samaten jälkikäyttö varmaan unohtuu monelta.
merkkikohtaisia ovat, joskin tuntuu siltä että minkä vain saa kestämään järkevällä käytöllä.. en usko korkean kierrosluvun kantta rikkovan vaan päinvastoin esim. VW:n ja MB:n kannet tykkäävät huonoa vedättämisestä alhaisilla kierroksilla, mitä monesti tulee tehtyä, mekaanisesti ohjatuilla ruiskupumpuilla kun saa mukavan tuntuisesti alavääntöä. jälkikäyttö on tärkeää myös ahtamattomissa moottoreissa (myös bensakoneet) kovan ajon jälkeen, turbokoneissa pelkän ahtimen vuoksi mutta myös kannen vuoksi.
Eli voin siis huoletta poltella karstoja silloin tällöin käyttämällä kierroksia reilusti, kun tuntuupi siltä että rauhallisesti ajaen kone karstoittuu melkoisen äkkiä. Tuota jälkikäyttämistä olen harrastanut jos pysähdyn suoraan maantieajon jälkeen, vaikka turboa ei autossani olekaan. Mutta miten se kannen meneminen sitten ilmenee? Ilmestyykö jäähdytysnesteen sekaan öljyä vai häviääkö teho vai mitä tapahtuu?
kone voi hukata jäähdytysnesteitä, öljyt voi mennä nesteisiin.. periaatteessa kuitenkin yleisin lie se että nesteet menee palotilaan, koska palotila on suurimmalla rasituksella lämpöjen suhtee, toisin kuin öljy ja vesikanavien välinen osa. VW:n pikkudieseleissä menee joskus öljyt ja vedet sekaisin, jolloin on kansipahvi rikki, öljy ja vesikanava kun kulkee aika lähekkäin, samainen mosa voi ennen sitä vuotaa öljyä kannentiivisteestä myös ulospäin (jotakuinkin suodattimenjalan ja mosan keskikohdan puolestavälistä). joka tapauksessa jos kansi on irti, se kannattaa tarkistaa. halkeamat näkyy hyvin. esikammion ympärillä yleensä on, mutta ei välttämäti vielä haittaa. vanhassa rahassa uusi kansi (kaikkineen) maksoi 2500 (myös nokka-akseli) joka nyt ei sinänsä ole mikään paha raha. näilläkin "kansivikaisilla" 1.6 TD pakuilla on ajettu liki puoli miljoonaa ilman kansiongelmia.. eli kyllä se käytöstäkin on kiinni.. ja tehon häviämiseen sen verta että sitä tuskin huomaa, halkeaminen kun ei kuitenkaan tapahdu niin nopeasti, eron huomaa kyllä kun halenneen tilalle vaihtaa ehjän..
karstanpoistosta... oma moottorini (diesel) on vaihdettu pakusta toiseen, koneessa oli turbo, ja siitä oli kansi halki. kansi vaihdettiin ja meno jatkui, härveli sai siihen aikaa melkoisen kovaa rääkkiä, mutta kierroksia oli aina runsaasti (rajoitin oli tiheään käytössä) no, sitten kävi niin että öljypumpun ratas petti ja kk-laakeri leikkas kiinni, eli kone remppaan ja uudet hilut sisään. kannella oli ajettu noin 50 tkm, eikä ainakaan tässä vaiheessa ollut pienintäkään halkeamaa.. joten ei se ainakaan mahottomasti kierroksistä huonoa tykkää..
Karstoituuko oikeasti vai tuntuuko vain siltä, siinä kysymys mitä ei viitsi moottoria avaamalla selvittää. Karstan määrää palotilassa voisi yrittää verrata "huonon kunnon" määrään omassa kehossa. Molemmat pyrkii hakeutumaan jollekin kuormitusta tai käyttöolosuhteita vastaavalle tasolle. Runsasta karstaa ja "huonoa kuntoa" ei pidä pyrkiä vähentämään kertarykäisyllä. Palotilasta voi vaikka irrota paksu siivu karstaa ja jäädä pakoventtiilin väliin estäen sen sulkeutumisen (hetkeksi aikaa...?), tai kiilautua männän ja sylinterinseinämän väliin (kraats kraats...). Mahdollisen karstakerros ohenee turvallisesti pinnasta palamalla, kun runsaan kaupunkiajon tms. jälkeen ajaa kaupungin ulosmenoteitä rauhallisesti 80km/h ja motarilla sallittuja nopeuksia. Rajusta kierrättämisestä voi olla vain haittaa, tai siitä ei ole ainakaan merkittävää hyötyä. Vesihöyry irrottaisi karstaa tehokkaasti, mutta en ole koskaan kokeillut.
oikeen.. yhdyn edelliseen. vedestä sen verta, en ole kokeillut, enkä suosittele muillekkaan kokeiltavaksi muutoin kuin rempan jälkeen (puhtaisiin palotiloihin) säännöllisesti, sillä systeemillä kyllä karsta irtoaa, mutta lähtee niin suurina määrinä kerrallaan että motti voi hajota (edellisessä kirjoituksessa mainuista syistä) ja näin on käynytkin..