Ja nimimerkkiini viitaten, tämä ei ole vitsi:
Olen suorittanut v.1989 kandidaation tutkinnon, joka siis nykyisin vastaa maisterin tutkintoa. Viisi vuotta sitten suoritin toiselta ajalta maisterin tutkinnon. Minulla on siis kaksi yliopistossa suoritettua maisterin tutkintoa, jotka "hieman" suuntautumisalueeltaan sivuavat toisiaan.
En kerro työpaikkaani, mutta olen työelämässä.
Jostakin syystä halusin käydä Mensan testeissä hakemassa "todisteen" älykkyydelleni. Ensimmäisen kerran kävin toukokuussa 2001. Sain tulokseksi 98. Itsetuntoni sai kolahduksen. Turhat luulot omasta "erinomaisuudestani" karsiutuivat. Ajattelin, että huono päivä; seuraavalla kerralla parempi tuuri.
Kuten tiedätte, Mensa Ry:n testitilaisuudessa saa käydä vain kahdesti. Seuraava yritys tapahtui kaksi vuotta myöhemmin. Tulos 103. Parannusta muutama yksikkö!
Minun EI pitäisi noilla älykkyysosamäärillä selviytyä nykyisestä työstäni...
Jokohan tämän tarinan myötä kaikki epäilevät Tuomaksen alkaisivat uskoa, että korkeakoulututkinto ei ole merkki älykkyydestä.
Olen suorittanut v.1989 kandidaation tutkinnon, joka siis nykyisin vastaa maisterin tutkintoa. Viisi vuotta sitten suoritin toiselta ajalta maisterin tutkinnon. Minulla on siis kaksi yliopistossa suoritettua maisterin tutkintoa, jotka "hieman" suuntautumisalueeltaan sivuavat toisiaan.
En kerro työpaikkaani, mutta olen työelämässä.
Jostakin syystä halusin käydä Mensan testeissä hakemassa "todisteen" älykkyydelleni. Ensimmäisen kerran kävin toukokuussa 2001. Sain tulokseksi 98. Itsetuntoni sai kolahduksen. Turhat luulot omasta "erinomaisuudestani" karsiutuivat. Ajattelin, että huono päivä; seuraavalla kerralla parempi tuuri.
Kuten tiedätte, Mensa Ry:n testitilaisuudessa saa käydä vain kahdesti. Seuraava yritys tapahtui kaksi vuotta myöhemmin. Tulos 103. Parannusta muutama yksikkö!
Minun EI pitäisi noilla älykkyysosamäärillä selviytyä nykyisestä työstäni...
Jokohan tämän tarinan myötä kaikki epäilevät Tuomaksen alkaisivat uskoa, että korkeakoulututkinto ei ole merkki älykkyydestä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älykkyyttä voidaan mitata monilla eri tavoilla, mutta kukaan ei ole vielä mulle selittänyt, mitä se älykkyys oikeasti on. Joku urheilija voi olla älykäs lajissaan. Joku toinen taas ihmissuhteissaan. Meillä jokaisella on omat taakkamme kannettavana.
Työskentelen sellaisessa työpaikassa, jossa työkavereina on koulutustasoltaan ammattikoulu/lukiokoulutuksesta akateemisesti koulutettuihin ihmisiin. Eli sairaalassa. En voi muuta todeta, että nämä akateemisesti koulutetut on ehdottomasti tiukkapipoisinta ja äkäsintä sakkia, mitä tiedän olevani. Onneksi satuin itse pääsemään sellaiseen työympäristöön, missä vastuulääkäriksi sattui ehkä talon rauhallisin ja leppoisin ihminen, ja hänen kanssaan on miellyttävä tehdä töitä. Valitettavasti suurin osa on kuitenkin niitä, jotka nipottaa aivan liikaa ja turhasta. Ja yleensä näiden akateemisesti koulutettujen hampaisiin joutuu se asiasta tietämätön syytön osapuoli, jolla ei ole koko juttuun mitään osaa eikä arpaa. Täten pysyn korkeasti koulutetuista ihmisistä erittäin kaukana.
Kyllähän se näin menee. Peruskoulu takana ja ei sen jälkeen mitään järkeen käypää koulutusta (kursseja lukuunottamatta).
Koulut eivät koskaan innostaneet tylsyydessään. Pääsin nuorena työelämään ja nyt olen johtoasemassa. Testautettua tuli myös ihan vahingossa tuo ÄÖ ja tulos oli 157 (toisella testillä 153).
Koulutuksella ei siis ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Siellä ammennetaan pelkästään(jo valmiiksi vanhentunutta?) perustietoa.
olen itse korkeakoulutettu ja pohtinut usein sitä, mikä oma lahjakkuuden alani on. olen omasta mielestäni hyvin pragmaattinen ja käytännön älyä löytyy. mielestäni on siis normaalia osata ja älytä asioita ilman, että on siihen kouluja käynyt. ihmisillä valitettavasti on eri valmiudet tähän. mielestäni tärkein ominaisuus ihmisessä on oppimiskyky. se on ihan sama, mitä olet lukenut ja mitä opiskellut, koska työelämän ongelmat ratkaistaan aina käytännön tilanteissa, joihin on vaikea saada valmennusta etukäteen. teen työtä ympäristössä, jossa kaikilla muilla on täysin eri alan koulutus kuin minulla. tai pitäisikö sanoa, että minulla on täysin eri alan koulutus kuin muilla. silti huomaan, että minulla usein on se kaikista "järkevin" ja toimivin ratkaisu mielessä. omasta mielestä olen siis älykäs. mutta jos menisin testiin ja se näyttäisin minulle epäsuotuistaa tulosta, täytyy myöntää, että v--uttaisi. olen siis pelkuri.
Eihän se testi muuta mitään, oli tulos sitten mikä tahansa.
tietenkään voi muuttaa, mutta siinä voi huonolla itsetunnolla varustettu ihminen kokea melkoisen kolauksen ja sitä kautta ihminen alkaa uskoa, että minä olen tyhmä, minä olen tyhmä... Anteeksi nyt vaan, mutta sinun on aika helppo sanoa, ettei se mitään muuta kun tulos oli tuo.
...keskimääräisen älykkyysosamäärän omaava ei voi enää selviytyä? Onko professorin tai torhtorin virka sellainen?
Älykkyyttä on niin montaa lajia joten sitä en tässä lähde edes luennoimaan:
http://kotisivu.mtv3.fi/paamaja/alykkyys.htm
...mutta "en voi" tuohon kysymykseesi.
Mutta uskottelen itselleni ja lohduttelen itseäni sillä, että olin huonossa vireessä tai joku asia painoi mieltäni ja häiritsi keskittymistä jne.
Itse en ole käynyt Mensan testeissä enkä ole kokenut tarvetta mennä, mutta sen sijaan eräs ystäväni/tuttavani käväisin pari vuotta sitten (35-vuotias naishenkilö) ja en niin hirveän hyvin tunne hänen elämänhistoriaansa. Hänellä on akateeminen loppututkinto, työelämässä. Hän sain peräti 167 tulokseksi ja impulsiivinen henkilö kun on luonteeltaan, oli niin innoissaan siitä, että järjesti kekkerit korkean ÄÖ:nsä kunniaksi ja liityipä sitten vielä Mensaan. Mitä minä tästä ihmisestä tiedän? Katselee pelkkiä typeriä, jonninjoutavia saippuasarjoja telkkarista, puhuu Brookesta ja Ridgestä ikään kuin he olisivat hänen perheenjäseniään ja sisutaa vapaa-aikanaan nukkekotiaan!
Että se siitä! Meinaan noista testeistä. Ei tuo järin älylliseltä toiminnalta vaikuta ulkopuolisin silmin!
Kyllä tutkijakin selviytyy normaalilla älykkyydellä. Pitää vaan tehdä pidempää työpäivää ja funtsia pidempään, jos ei ole sitä älykkyystestien mittaamaa nokkeluutta.