pettämisestä?

Eipä tuo kovin yllättynyt ollut.

Ma petin ulkomaalaista miestani japanilaisen naisen kanssa. Mikaan ei kaduta muuta kuin et tuo japanilainen oli hyva ystavani ja nyt on valit vahan viileahkot. Kummallekkin eka naiskokemus.

Minulle ei tulisi pieneen mieleenikään pettää miestäni, ulkomaalainen tai ei, jos niin tekisin niin enpä voisi miestä syyttää seurauksista - niin makaa kuin petaa.

"Ulkomaalainen"???

Sillä lienee aikkas iso vaikutus minkä maalainen tämä ulkkis on, esim. olettaisin että ruotsalainen ja kurdimies suhtautuvat todennäköisesti melko erilailla jos tulevat petetyksi.

Joo joo, on yksilöiden välillä eroja mutta niin on ryhmienkin.

ei ole ollut tarvetta pettää. se taitaa kuitenkin olla synnynnäistä ainakin minun kohdallani. en oikein näe sellaista tilannetta joka johtaisi rakkaani pettämiseen.

Petin suhteemme alkuaikoina ja jäin kiinni verekseltään. Kolme päivää tapeltiin, huudettiin ja itkettiin, mutta saatiin asia selvitettyä. Petin ikään kuin kostoksi, kun epäilin miestä kaikesta mahdollisesta silloin enkä ottanut häntä tosissani. Tuo juttu sai tajuamaan, etten muita miehiä enää kaipaa ja mies sai minut viimein uskomaan, että oikeasti haluaa minut. Oli uskomatonta, että jäi silti viereen, kuunteli ja jopa lohduttikin, kun omasta raivostaan oli ensin selvinnyt. Sanoi, että jos tästä selvitään, selvitään mistä vaan. Ja totta puhui.

Nyt olemme olleet yhdessä viisi vuotta enkä koskaan voisi kuvitellakaan tekeväni mitään tuollaista uudestaan.

Niin, ja mies on siis kristitty länsiafrikkalainen.