Kerrotteko ikävästänne?

Täällä on hirveästi viestejä siitä kun poikakaveri lähtee opiskelemaan/töihin toiselle paikkakunnalle. Sitten ikävöidään ja mietitään että miten tästä selviää kun sillä on ihan uus elämä siellä ja kaikkea...

Niin että sellaista vaan että kerrotteko poikaystävällenne samat asiat mitä olette tänne kirjoittaneet? Tai ylipäätänsä kerrotteko että olette huolissanne "omasta asemastanne" tässä uudessa tilanteessa?

Itse olen elänyt yli vuoden verran kaukosuhteessa (nähdään viikonloppuisin), ja nyt muutin opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle, ja elämä on muuttunut _paljon_. Välimatka tyttöystävääni pysyi kuitenkin suunnilleen entisellään.
Yhteyttä pidämme edelleen puhelimitse melkein päivittäin, tosin minun osalta on soitteleminen jäänyt vähemmälle koska täällä on nykyään niin paljon kaikkea tekemistä...
Aloin tässä miettimään, että tyttöystäväni ei ole ollut oikeastaan milläänlailla huolissaan tästä "uudesta elämästäni". Hän kyllä sanoo puhelimessa että ikävä on niinkuin aina ennenkin, mutta ei hän ole siitä moksiskaan että koko elämäni on aika hurjassa muutoksessa (kaverit vaihtuu, opiskelut alkoivat pitkästä aikaa, muutin vanhempieni luota yksin asumaan jne jne jne....).
Onkohan kyse sitten vain yksinkertaisesti siitä että hän luottaa minuun niin paljon että tietää ettei täällä mitään ihmeellistä tapahdu? Pitää minua ns. itsestäänselvyytenä?
Olisihan se mukava kuulla jos hän olisi huolissaan, saisin ainakin tietää että hän välittäisi minusta.
Ehkä ei pitäisi valittaa?

Kommentteja?
21139
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

vaikea sanoa.. riippuu niin paljon ihmisestä ja teidän suhteesta. Itse olen tällasta herkkis/pohdiskelija tyyppiä.. kun poikakaverini lähti n. kuukausi sitten toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja vieläpä aika kauas, olen kokenut jo nyt kaikenlaisia tunteita.. välillä itkettää, välillä taas tulee ihan kiva olo, kun saa vähän aikaa keskittyä vain omiin juttuihinsa. Mutta ikävä on kova..
Olen myös välillä tosi epävarma omasta asemastani ja mustis, johtuen juuri tuosta poikakaverini uudesta elämästä. Välillä koitan taas jopa peittää mustasukkaisuuttani, koska uskon että loppujen lopuksi mustasukkaisuuteni on aika turhaa.
Mutta niin, eksyin vähän aiheesta. Pointtini vain on, että itse olen kokenut kaikenlaisia tunteita, ajatuksia jne...mutta joita en kaikkia ole kertonut poikakaverilleni, esim turhia mustasukkaisuuden tunteita jne.
Voi olla, että tyttökaverisi pitää sisällään esim. mustasukkaisuuttaan tms. epävarmuuden tunteita, koska pitää niitä noloina/turhina, ei halua sinun tuntevan oloa ahdistuneeksi tms...
Uskon että kyllä hän enemmän tai vähemmän kokee kaikenlaisia tunteita, muttei ehkä halua pelästyttää sinua tms..
Tuli varmaan tosi sekavaa tekstiä, mutta suosittelen juttelemaan tyttökaverisi kanssa. Riippuu niin paljon ihmisestä..

Äänestä
  • Minusta kuulostaa,että tyttöystäväsi yksinkertaisesti LUOTTAA sinuun paljon! sehän on erittäin hyvä asia,mitä olisi ilman luottamusta?
    Luottamushan ei tarkoita että hän pitäisi sinua itsestäänselvyytenä,päinvastoin,hieno asia että suhteenne on niin vakaalla pohjalla,että tuoollaisenkin muutoksen jälkeen luottamus säilyy.Ole onnellinen tästä hyvä mies!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Niisku kirjoitti:

Täällä on hirveästi viestejä siitä kun poikakaveri lähtee opiskelemaan/töihin toiselle paikkakunnalle. Sitten ikävöidään ja mietitään että miten tästä selviää kun sillä on ihan uus elämä siellä ja kaikkea...

Niin että sellaista vaan että kerrotteko poikaystävällenne samat asiat mitä olette tänne kirjoittaneet? Tai ylipäätänsä kerrotteko että olette huolissanne "omasta asemastanne" tässä uudessa tilanteessa?

Itse olen elänyt yli vuoden verran kaukosuhteessa (nähdään viikonloppuisin), ja nyt muutin opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle, ja elämä on muuttunut _paljon_. Välimatka tyttöystävääni pysyi kuitenkin suunnilleen entisellään.
Yhteyttä pidämme edelleen puhelimitse melkein päivittäin, tosin minun osalta on soitteleminen jäänyt vähemmälle koska täällä on nykyään niin paljon kaikkea tekemistä...
Aloin tässä miettimään, että tyttöystäväni ei ole ollut oikeastaan milläänlailla huolissaan tästä "uudesta elämästäni". Hän kyllä sanoo puhelimessa että ikävä on niinkuin aina ennenkin, mutta ei hän ole siitä moksiskaan että koko elämäni on aika hurjassa muutoksessa (kaverit vaihtuu, opiskelut alkoivat pitkästä aikaa, muutin vanhempieni luota yksin asumaan jne jne jne....).
Onkohan kyse sitten vain yksinkertaisesti siitä että hän luottaa minuun niin paljon että tietää ettei täällä mitään ihmeellistä tapahdu? Pitää minua ns. itsestäänselvyytenä?
Olisihan se mukava kuulla jos hän olisi huolissaan, saisin ainakin tietää että hän välittäisi minusta.
Ehkä ei pitäisi valittaa?

Kommentteja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu