On vaan pakko ihmetellä tätä naisten vaatimuslistaa kun puhutaan miehistä. Itse olen myös nainen, mutta ihmettelen silti. Ei se taida olla mitenkään outoa, ettei löydy sopivaa kumppania kun jo ennen tutustumista lyödään tiskiin käsittämättömät ulkonäkö-,ura- ja luonnevaatimukset. Kumppania etsitään nykyään ilmeisesti samalla tavalla kuin esim. asuntoa. Hirveä lista vaatimuksia ja jos yksi ei täyty niin sitten ei kelpaa. Mutta kun ihmiset ei ole mitään tavaroita... En vaan käsitä. Kumppanin löytämisessähän on kyse rakastumisesta, siitä että antaa mennä liikaa analysoimatta ja siitä, että hyväksyy toisen pienet virheet. Rumat pottuvarpaat tai pieni löllömaha on kuitenkin kohtuullisen pieni ongelma tässä maailmassa. Oli vaan pakko kommentoida tätä asiaa kun alkaa jo käydä miehet sääliksi. Ei taida olla nykyään helppo löytää naista...
Vaatimukset
entinen sinkku
294073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mitä pahaa siinä on, jos karsin miehistä kaikki tupakoivat? Tai sellaiset, jotka ei välitä pitää huolta yleiskunnosta? EN tarkoita mitään kilpaliikuntaa, vaan yleiskuntoilua. Mitä pahaa siinä on? En käsitä, miks joku saa hirveitä pultteja siitä, kun itse en polta, saan siitä päänsärkyä. Se on mun elämä. En vaan voi sietää tupakan savua, joten miksi ottaisin riesakseni tupakoivan hemmon. Ja ei kyse ole pelkästään naisten vaatimuslistasta. Kyllä ne miehetkin osaa.
En tosiaankaan tarkoittanut nyt tämänlaatuisia vaatimuksia vaan lähinnä näitä "miehen täytyy olla hellä, mutta maskuliininen, ruskeat hiukset ja silmät, pituutta väh. 190 cm ja lihaksikas vartalo, keskustelukykyinen, hyvin toimeentuleva, ei sitoutumiskammoinen mutta ei ripustautuva jne... Siis sellaisia vaatimuksia, jotka täyttää ehkä yksi kymmenestätuhannesta miehestä. Ei kai susta itsestäsi tunnu, että vaadit liikaa kun noin suutahdit tekstistäni?
Katsos, jokainen etsii tietysti tasoistaan! Jokainen myös itse tietää oman tasonsa ja sen täyttämät vaatimukset..
Itseasiassa yllättävän harvalla on realistinen kuva omasta tasostaan.
Jokaisella aikuisellahan se on aina jo koettua/testattua tietoa, eikä mitään kuvitelmaa!:)
Teinit on ihan eri juttu..aikuisuus sekä itsetietoisuuskin on vasta hakusessa. Silloin voivat realiteetit heittääkin!
Juttuhan on muuten niin, että ihmisen minäkäsitys perustuu käytännössä vuorovaikutusmielikuviin. Ja koska ihmisen psyykkisen toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisimman eheä minuus - muutenhan sitä on aika paska olla - psyykkisen työn ja defenssejen välityksellä niitä vuorovaikutusmielikuvia osataan suodattaa, valikoida ja muokata. Ihan aikuisenakin =)
selittää mitä tuo sanomasi oikein tarkoittaa.
Odotan mielenkiinnolla.
Minäkäsityksellä tarkoitetaan sitä, millaiseksi ihminen itsensä kokee, eli tietoista minäkokemusta. Millaisena itseäsi pidät. Siis "itselle tärkeitä ihmissuhteita koskevien käsitysten, mielikuvien, tunteiden, toiveiden ja kuvitelmien kokonaisuutta". Lainausmerkeissä oleva ei kuulosta käsitykseltä itsestä, mutta se taas selittyy vuorovaikutusmielikuvilla. Lainauksen kaivoin jostain muistiinpanoistani, kun en osannut pukea omaa ajatustani vedenpitäväksi määritelmäksi.
Vuorovaikutusmielikuva taas tarkittaa sitä mielikuvaa, joka yksilöllä on itsestään suhteessa muihin. Ihmisen minuus muodostuu suurilta osin selkokielellä sanottuna siitä, minkälaisena hän olettaa muiden itseään pitävän tai millaiseksi hän kokee itsensä muihin verrattuna tai muiden rinnalla. Tästä johtuen itselle tärkeitä ihmissuhteita koskevat käsitykset muokkaavat minäkäsitystä.
Saumatonta määritelmää psyykkisestä toiminnasta tai työstä en tähän saa omin sanoin luotua, mutta senkin voin järjestää. Nuo ovat usein käsitteitä, jotka ymmärtää, mutta ei osaa selittää. Korvien välissä tapahtuvaa tietoista tai tiedostamatonta toimintaa =)
Eheä minuus tarkoittaa itseä tyydyttävää minäkokemusta. Täydellinen eheys saavutetaan vain hetkellisesti, ja minuus on työn alla halki elämän. Vaikka se harmoninen tasapaino (eheys) tavoitetaankin vain pieneksi hetkeksi joskus, ihminen kuitenkin psyykkisesti pyrkii siihen koko ajan.
Defenssit elikkäs puolustusmekanismit ovat tiedostamattomia keinoja pyrkiä säilyttämään mahdollimman eheä minuus. Käytännössä siis ihminen tietämättään "valehtelee" itselleen. Siirtää syyn toiseen, kieltää koko asian (=suodattaa ja valikoi), on kuin ei kuulisikaan, järkeilee tilanteen mieleisekseen (=muokkaa), heittää koko homman vitsiksi, siirtää epämiellyttävät tunteensa toisiin (tästä esimerkki vaikkapa on pettäjän suunnaton mustasukkaisuus), ymmärtää asian väärin... defensseistä voisi kirjoittaa pitkänkin kaavan mukaan, mutta jos uteliaisuus vielä vaivaa, kokeile googlettamalla.
Selvensikö tämä? Unohdinko jotain tai oliko selitykseni penkin alta?
ovat usein vain tekosyitä. Tällaiset ihmiset tuskin haluavatkaan kumppania. Kun on paljon erilaisia vaatimuksia, on helppo vedota johonkin yksityiskohtaan.
tuolla vaatimuslistalla mahdollisesti alla olevaa "Millainen on unelmamiehesi?"-listaa?
Jos tarkoitit, muistutan vain, että listaan sai kirjata nimenomaan UNELMAMIEHEN ominaisuuksia. Mikä ei tietystikään tarkoita sitä, että ko. ominaisuuksia jokaiselta potentiaaliselta kumppanilta odotetaan.
Saahan sitä joku lottovoitostakin haaveilla, mutta ei se silti sitä tarkoita, että tavallinen duuni ei enää kelpaa.
Eli aivan leikillä vain nämä eri listat.
En tosiaan tarkoittanut kyseistä listaa. Unelmamieshän on asia ihan erikseen, aina saa haaveilla. Tarkoitin tosissaan laadittuja vaatimuslistoja, joita on uskomattoman monella. Lähipiiristänikin tiedän ikisinkkuja joille ei vain kelpaa mikään...
ei se välttämättä viehätä. Ihminen on kokonaisuus ulkonäkö, luonne, asenteet, tavat jne. Ja ne kemiatkin pitää kohdata.
Taitaa myös päteä aivan turhan usein sukupuoleen katsomatta. Minulta on usein tiukattu millainen ihannenaiseni mielestäni on ja kun vastaan tarkoituksellisesti parilla ympäripyöreällä luonnevaatimuksella (jotka itsessään jo ovat aina suhteellisia käsitteitä), siihen suhtaudutaan yleensä aika epäilevästi. Omien kokemusten puolesta voin kuitenkin sanoa, että monta antoisaa hetkeä olisi jäänyt kokematta, jos olisin kylmästi ja kapeasti ajatellut millainen ja mistä kategoriasta "ihannenaiseni" todennäköisesti löytyy. Ihmiset kun eivät, luojan kiitos, ole stereotypioita, joita voidaan kategorioida vain muutaman "faktan" perusteella.
eikä miestä, kun samaa vikaa potevat miehetkin. Itse olen aika turhautunut noitten nettitreffipalstojen kanssa, kun en osaa itseäni kategoroida, en mainostaa ylisanoin, eikä pelkkä ilmoitus että tällainenkin nainen on vapaana riitä. Kieltämättä poiskarsin itsekin mahdollisia miehiä sen mukaan mitä he ovat omiksi hakukriteereiksi merkanneet, vaikka periaatteessahan ne on suuntaa antavia, tai jonkinlaista jakoa tekeviä miten vaan. En tyrkytä itseäni sellaiselle jonka silmien tai hiustenväri, paino tai ikätoiveisiin en sovi, vaikka muuten tuntuisi kuinka mielenkiintoiselta tahansa. Tämä johtuu siitä, etten voi tietää miten tiukasti profiilin laatija, kriteereitten esittäjä niihin suhtautuu. Ymmärrän kyllä, ettei nettitreffeiltä oikeasti voi löytää yhtään mitään, sillä siellä yleensä puheenaiheet loppuu aika pian. Kummallisesti netissä vaikuttaa sellaiset ominaisuudet mitä live-elämässä ei päältäpäin näe, ominaisuudet jotka selviävät vasta sitten kun on jonkun aikaa tehnyt tuttavuutta. Nyt ollaan esikarsinnoissa jo siinä vaiheessa kun mietitään voiko mahdollisella kumppanilla olla esimerkiksi lapsia, haluaako niitä tahi ei. Oikeassa elämässä ei kuitenkaan asiat ole ihan niin mustavalkoisia kuin jossain ihannepartnerilistassa. Ihminenkin kun on enemmän kuin kokonaisuuksiensa summa. Nyt mennään siten että ominaisuuksia miinustetaan sen mukaan miltä itsestään tuntuu,on-off-turnoff, etsitään tavallaan syitä ja piirteitä miksi ei ainakaan tuolle voi vastata, eikä huomioida sitä, että harvan persoonallisuus oikeasti mahtuu muutamaan sanaan. Ei minun ainankaan.
Otan ne siltä kannalta, että sitä saa mitä tilaa.
Jos sitä ei ole varastossa, niin jää ilman.
Terveisin varsin sivistynyt, menestyvä jne. mies.
Taidan olla jopa kauniimpi kuin monet nettinaiset, vaikka elintasomahaa alkaa jo hiukan löytyä. *LOL*
nykyään on unohtunut sekin, että jos vaikka neljäkymmentä vuotta on tätä elämää elänyt, ellei sitten jossain pumpulissa tai tynnyrissä, niin on se jo jälkensä jättänyt. En usko että kukaan on enää samassa kuosissa mitä parikymppisenä,vaikka näin mieluusti haluaisi edes itselleen uskotella. Samoin sekin tosiasia,että erottuaan jokainen ryntää punttisalille, kampaajalle, kosmetologille, rasvaimuun, plastiikakirugille, ja että on niin ja niin timmissä kunnossa on silkkaa nettiharhaa. Profiilien liikuntaosuuksia lukiessa ei voi kuin ihmetellä, miten jotkut enää ennättävät muuta tehdäkään kuin huolehtia itsestään. Aika monella eronneella on kuitenkin ainakin lapset joista edelleenkin pitää huolehtia, ja itseensä panostaminen on pikemminkin haave ja toive kuin todellisuus. Jos normaali ulkoilu ja liikkuminen ei tee nettiuskottavaksi, vaan aina pitää olla jotain huipputreeniä niin antaapi olla. En tosin usko, että kaikki miehetkään on ihan niin liikunnallisia mitä annetaan profiileissa ymmärtää. Tietysti saahan sitä aina haaveilla kriteereitä laatiessaankin,kuka sitä kieltää.
Ainoat kriteerit joita minä ehdottomasti tuijotan, on se, että mies on vapaa, ja että hän osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti.
Aika paljon samaa mieltä.
Kirjallisesta ilmaisusta voisi tulla riitaa. :-)
kuin niin.. ?
Aivan asiallista kirjoitat.
Kuitenkin, tekstin jakaminen kappaleisiin parantaa luettavuutta. Samoin ajatuksenvirran jäsentely.
Jos vastaisit samaan tyyliin vaikka treffi-ilmoitukseen niin voisin kauhistua. Väkisinkin tulee mieleen Pekka- ja pätkä filmien Justiina.
Kumpiko on näillä foorumeilla, tai kirjoittamalla tapahtuvassa tutustumisessa tärkeämpää, se että yleensäkin saa jotain sanottua, ilmaistua itseään vai se, että kappalejaot on oikein, tajunnanvirta jäsenneltyä?
Olen pahoillani, en muistanut että jollakin saattaa olla tarvetta käyttää punakynäänsä täälläkin.
Kun keskustelukumppanista ei tiedä muuta kuin miten hän on kirjoittanut pari riviä, nämä tietenkin ylikorostuvat.
Normaalielämässä isot tissit jne. tietenkin korvaisivat monta juttua. :-)
vai arveletko, tiedätkö vai luuletko tietäväsi?
Nou panic, mulla on noita korvaavia live-elementtejä kyllä.
Jos se navan alla oleva live-elementti on kunnossa, niin oikeinkirjoituksella ei ole paljon väliä. Heh, näinhän se on.
Mä etsin aina itselleni miehiä, joita voin pitää kuninkaina.Sellaisen kainaloon on ihana käpertyä kun tietää miten hyvin se huolehtii alamaisistaan. Minä olen tietenkin villiprinsessa jolla on eksoottiset silmät ja joka on TUHMA ja siksi lukittava linnaan aika ajoin.
Sellainen kuningashahmo on mun silmissäni (näitä kyllä näkee kaduilla, usko pois)hyvinvoiva eli painoa miel. vähän plussapuolella; syö mielellään, osaa nauttia tässä ja nyt, elämän iloa ja surua hyvin ja tasapainoisesti käsittelevä..Suhtautuu tyyneesti silmille hyppiviin henkilöihin, on aina lämmin ja turvallinen minulle.Vakaa ja rakastavainen myös.En halua kireää trendisnobia.
ei se ole kuningas joka "Suhtautuu tyyneesti silmille hyppiviin henkilöihin". se on orja.
Silmille hyppivät henkilöt ovat naurettavia. Sellaisia pellejä, jotka kuvittelevat voivansa kiukuttelullaan hallita muita. Ei sellaisien kanssa kannata ryhtyä tappelemaan, paras tapa on suhtautua rauhallisesti ja mahdollisesti naureskella selän takana tällaisille kiukutteleville pikkulapsille, jotka eivät osaa ilmaista mielipidettään järkevällä keskustelulla.
Yleensäkin agressiivisia ihmisiä kannattaa välttää, tappelevat miehet tuovat mieleen aivottoman gorillan.
Nykyään ei enää tarvitse ottaa miehekseen sitä naapurin poikaa. Maailma on täynnä miehiä, kyllä sitä saa latoa vaatimuksia niin paljon kuin haluaa ja varmasti löytää jossain vaiheessa oikeanlaisen. Minulle sanottiin ennen aina, etten ikinä löydä miestä kun vaatimukseni ovat niin hirveät. Ja kas vaan, mies löytyi jo parikymppisenä! Ja mitäkö nämä hirveät vaatimukset olivat, no minäpä kerron, ja muuten, näistä monet valittavatkin että nainen haluaa miehen olevan yhtäaikaa jännittävä ja kiltti jne, niin minun vaatimukseni ovat juuri sen tyylisiä. Jotkut sekoittavat sanan kiltti ja tylsä. En todellakaan ole halunnut tylsää miestä, mutta kylläkin kiltin. Kun jotkut puhuvat siitä että naiset rakastuvat renttuihin ja kunnon mies ei kelpaa, sori vaan, kyllä melkein kaikki sen kunnon miehen haluavat, mutta eivät mitään nössä tylsimystä!
Tässä lista ominaisuuksista jotka äkkisältään muistan ja jotka miehestänikin löytyvät;
-huumorintajuinen, hassu höpsöttelijä
-puhelias, sosiaalinen
-rento, rauhallinen
-kohtelias ja kiltti; kohtelee hyvin minua ja muita. Välittää muista ihmisistä.
-osaa tehdä kotitöitä ja myös tekee niitä
-lämmin, hyväsydäminen, rakastava
-hellittelevä ja minua huomioiva, kiihkeä sängyssä
-alkoholia kohtuudella tai ei lainkaan
-viihtyy kotona mutta tykkää joskus myös juhlia
-haluaa lapsia, omakotitalon yms :)
-jotain urasuunnitelmia mutta arvot muualla kuin rahassa
-huolehtii ulkonäöstään ja kropastaan
-rehellinen, suorapuheinen, luotettava
Minusta tuo naisten muuttuminen yhä vain krantummiksi on suorastaan positiivisen huvittavaa. Minusta ainakin on jotenkin mielenkiintoista tarkkailla, että mihin asti ne vaatimukset oikein nousevatkaan.
Enkä minä osaa noita kumppania etsiviä miehiä yhtään sääliä.
Nautiskellaan me vaan, ei se parisuhdekaan pelkkää ruusuilla tanssimista ole, ei todellakaan. Naapurin kiltillä, uskovaisella
miehelläkin on tarkat kotiintuloajat, olipa
sitten vaikka pyörailemässä. Yleensä "pääsee"
kotoa korkeintaan puoleksi tunniksi. Eikä koskaan
juo edes alkoholiakaan. Vaimo sensijaan reissaa yksin ulkomaita myöten. Että silleen.
Tasa-arvo toteutunut ? :) -> :(