syvälle, sydämeen sattuu

Ero käsillä... Mies on pettänyt useaan kertaan ja melkein yhtä monta kertaa olen antanut anteeksi. Nyt tuli loppu ja haluan erota. Mies ei halua, kertoo haluavansa vielä yhden mahdollisuuden. En pysty siihen.

Koskee ihan sairaasti, mutta päätös on mielestäni ainoa mahdollinen. En voi antaa anteeksi, en ole vihainen. Koskee ihan v*tusti. Yksin ollessa itku tulee, muuten näyttelen helvetin vahvaa. Pakko jaksaa lasten takia.

Kaipaan kai joitain lohduttavia sanoja ja varmistusta siitä, että selviän. Unelmat on hajalla ja voimat ei riitä rakentamaan uusia...
101582
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Mä olen muuttamassa lasteni kanssa pois viikon päästä - pelottaa vietävästi mutta mä TIEDÄN että mä pärjään. Ja jos MÄ pärjään, SÄKIN pärjäät :) Ihan varmasti. Alun paperisodat ja henkinen paine on tuskaa, todella kovaa tuskaa, mutta kun pääsee omaan asuntoon, luulisi sen hitusen helpottavan kun ei tarvi nähdä ex-puolisoa.

Kurjaa tulee olemaan, mutta sieltä löytyy varmasti iloisiakin hetkiä, ainakin joskus.

Äänestä
  • Aika tulee parantamaan haavasi. Luota siihen.

    Äänestä

Olen samassa tilanteessa, tiedän että mieheni pettää ja asiasta on riidelty, mutta ei hän ole kuitenkaan tunnustanut. Mutta vielä jonain päivänä hän jää kiinni, ja jonain päivänä mittani tulee varmaan täyteen. Hän sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin rakastan häntä. Olen antanut anteeksi minäkin, uskoen että se loppuisi jonain päivänä. Mutta kaikella lienee tarkoituksensa ja ihmiselle annetaan se taakka minkä jaksaa kantaa. Joskus on herkempiä hetkiä, jolloin en jaksa kuin itkeä, mutta sitten vaan täytyy aina koota itsensä.

Minä toivon sulle kaikkea hyvää, hyvä että pystyit tekemään päätöksen. Muista että jonkin loppu on uuden alku.

Äänestä

saman kokenut itsekkin mutta sitä täytyy todellakin mennä itseensä ja etsiä niitä vahvuuksia ja mitä niitä täytyy parantaa että on itse sitä mitä haluaa...vaatii aikaa ja joillakin joskus yksin oloa...

Äänestä

Mä toivon sulle kaikkea hyvää ja voimia jaksamiseen. Eron jälkeen voi tuntua, että koko maailma kaatuu päälle, mutta samalla asiat helpottuvat ja voi tuntea helpotusta, kun on vihdoin päässyt irti helvetistä. toivottavasti sun perhe tai ystävät jaksavat tukea ja olla olkapäitä, joita vasten voit itkeä...

Äänestä
  • hyvä olisi jos hakeutuisitte ammattiauttajan puheille. ja selvittäisitte missä oikein menette ja miksi mies pettää siihenkin on syy. asioita voidaan kjorjata. vaatii aikaa ja sitkeyttä. ensin pitää tehdä aivankaikki mahdollinen suhteen korjaamiseksi.

    vasta sit noita erojuttuja.

    Äänestä

  • 2xpoikaa kirjoitti:

    hyvä olisi jos hakeutuisitte ammattiauttajan puheille. ja selvittäisitte missä oikein menette ja miksi mies pettää siihenkin on syy. asioita voidaan kjorjata. vaatii aikaa ja sitkeyttä. ensin pitää tehdä aivankaikki mahdollinen suhteen korjaamiseksi.

    vasta sit noita erojuttuja.

    Kaiken olen yrittänyt ja pettämisen lisäksi mies on alkoholisti. En jaksa suurinta aikuista lasta, joka on kaiken vaikein... Jatkan elämääni sydän särkyneenä... Voi ei, kyllä koskee ihan pirusti, mutta jospa tämä vielä joku päivä helpottaisi.

    Miehen asenne on se, että minä olen syyllinen eroon. Olen varsinainen perheenhajottaja! Olisi kuulemma pitänyt antaa anteeksi!

    Äänestä

Selviät kyllä ja teit oikean päätöksen. Minä myös annoin monta anteeksiantoa jotka menivät hukkaan kun pelkkää valhetta olivat miehen jutut jättää toinen nainen. Lapsen takia sitä tulee annettua monta tilaisuutta ja rakkauden myöskin.

Pari ekaa kuúkautta menee siihen että itket aina kun lapset/työkaverit eivät näe. Paha olo jatkuu pitkään ja tunne siitä ettei selviä on ahdistava. Mutta sinä selviät. Ei auta muu kuin aika siihen. Kun pääset omillesi lasten kanssa ja aikaa kuluu suru ja ahdistus helpottaa vaikka se nyt tuntuu uskomattomalta.

Saat vielä onnellisen elämän ja sellaisiakin miehiä löytyy jotka ovat uskollisia.

Ne voimat jostain löytyvät kun on pakko tulet sen huomaamaan, vaikka vaikeaa on ja koskee selviät kyllä. Iso hali sinulle!

Äänestä

Miehesi on sairas ja vielä tuplasti. Alkoholisti, jonka myötä hänellä huono itsetunto. Lupaukset ovat lupauksia ja hänen pitäisi itse oivaltaa oma elämäntilanne. Hänellä on turvallista, kuinlapsilla on Äiti ja hähnkin saa Ädillistä huolenpitoa ja jonkilaista hyväksyntää tekemiselleen ja toimilleen. Ymmärsin, että olet kaiken tehnyt yrittänyt sulattaa ja ymmärtää häntä, mutta hän käyttää tilannetta vain hyväksi ja jatkaa omaa elämää, ottamatta sinun tuskaa huomioon. Minusta sinulla pitää olla omaa elämää ihanien lastesi kassa, joille voit antaa rakkautesi, minkä miehesi sinulta on vienyt ja tappanut itseltään. Ei hänelläkään hyvin mene, joten sinun täytyy päättää itsesi takia, koska elämä jatkuu, vaikka sattuu. Kuin olet yksin huomaat helpotuksen ja elämän laadun muutoksen, ei tarvi ajatella mitä toinen tekee ja milloin tulee kotiin. Lasennekin kärsii ja ovat varmasti helpottuneita päätöksestäsi. Alku hankalaa, mutta elämä jatkuu. Onnea sekä lämpöä elämässi ja sinu täytyy saada puhua asiasta jonkun auttajan kanssa.

Äänestä

Hetki hetkeltä musta tuntuu enemmän siltä, että olen tehnyt oikean päätöksen. Olen yrittänyt saada asioita sovittua ilman suurempia riitoja, mutta mieheni syyttää minua kaikesta...olen perheenrikkoja, koska en voi antaa anteeksi!!! Otan syyttelyt vastaan, koska tiedän, että kohta se loppuu kun pääsemme eri katon alle.

Ammattiauttajaa olen miettinyt miehelleni, mutta hän kieltää sen tarpeen...Itselläni on hyvä tukiverkosto JA TE KAIKKI IHANAT, KANNUSTAVAT IHMISET, jotka olette jaksaneet valaa minuun toivoa paremmasta huomisesta.

Jokin aika sitten mieheni yritti hyvällä...kukkia, lepertelyä ym. Nyt on paha vaihe päällä; viinaa, uhkailua, pelottelua... Ehkä hieman pelkään omankin henkeni puolesta...Hiivin varpaillani ja olen ärsyttämättä...Muutto on käsillä pian ja toivon, että sitten voin olla oma itseni; aurinkoinen, iloinen ja empaattinen. Olen hukannut itseni ja toivon löytäväni sen takaisin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


lasienkeli kirjoitti:

Ero käsillä... Mies on pettänyt useaan kertaan ja melkein yhtä monta kertaa olen antanut anteeksi. Nyt tuli loppu ja haluan erota. Mies ei halua, kertoo haluavansa vielä yhden mahdollisuuden. En pysty siihen.

Koskee ihan sairaasti, mutta päätös on mielestäni ainoa mahdollinen. En voi antaa anteeksi, en ole vihainen. Koskee ihan v*tusti. Yksin ollessa itku tulee, muuten näyttelen helvetin vahvaa. Pakko jaksaa lasten takia.

Kaipaan kai joitain lohduttavia sanoja ja varmistusta siitä, että selviän. Unelmat on hajalla ja voimat ei riitä rakentamaan uusia...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu