Täällä kirjoitellaan välillä siitä, miten on otettu lainat itselle ja saatu pidettyä koti. Miten olette saaneet arvioitua asunnon arvon, eihän se ole sama kuin jäljellä oleva laina? Miten paljon olette maksaneet voittoa ex-puolisoillenne. Meillä ositus meneillään ja haaveilen siitä, että saisin pitää kodin minulla ja lapsilla. Velkaa meillä on yhteensä 120 000 euroa mutta asunnon arvo kyllä varmaan isompi.
asuntovelkojen lunastus erossa
paljonko voittoa exälle
142769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin no, pistän tähän tuon vaki-vastauksen osituksesta ja erottelusta, josko se auttaa.
Eli idea on että ensi laskette osituslaskelman (voi olla ettei kumpikaan maksa tasinkoa jos aivan kaikki velat ja omaisuus 50/50). Sitten erotellaan … huomatkaa että osituslaskelmassa mukana asunnon oikea hinta.
HAAA … mikä on se oikea hinta? Kiinteistövälittäjä sen kertoo maksua vastaan … EI kannata ”kusettaa” että olisi myymässä asuntoa, koska silloin välittäjä arvottaa asunnon yläkantiin (jotta otatte hänet myymään, ja tingitte aikanaan … mikä tapauksessanne ei totta).
Jos ”myyntivoittoa” ja/tai maksettua lainaa, se tietenkin toiselle hyvitetään.
_____________
Älä sekoita ajatuksissasi osittamista ja erottelua, ne ovat kaksi eri asiaa. Ensin ositetaan -- eli lasketaan ne nettovarallisuudet (omaisuus miinus velat). Ja sitten katsotaan suurellako tasingolla "puntit menevät tasan"
Ehkä esimerkki auttaa:
Yhteistä: 200.000 EUR talo (sisältää irtaimiston), asuntovelkaa 100.000 EUR
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, autolainaa 20.000 EUR
Nainen: 10.000 EUR säästötilillä
Miehen netto-omaisuus on :
200000/2 + 40000 + 50000 – 100000/2 – 20000 = 120.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200000/2 + 10000 – 100000/2 = 60.000 EUR
Jotta netto-omaisuudet saadaan yhtä suuriksi pitäsisi vaadittaessa miehen maksaa 30.000 EUR naiselle, jotta ”puntit tasan” … siis 90.000 EUR jäisi lopulta molemmille (puolet avio-oikeuden piirissä olevasta omaisuudesta).
Jälleen, mökki on ja pysyy miehen omaisuutena, kuin autokin, ja velkavastuu omasta velastaan. Miten tasinko suoritetaan on sovittavissa … viimekädessä vaikka riihikuivana rahana ellei muuta sopua synny. Mutta vaikka kuinka mökkiä vaimo vaatisi, niin ei saa. Tai mies ”päättää” kuitata tasinkonsa autolla ajokortittomalle rouvalle, niin ei onnistu.
Noh niin, nyt on siis ositus saatu tehdyksi. Seuraavaksi aletaan jakamaan. Jos vaimo tahtoo asunnon, ja näin sovitaan … lasketaan homma näin:
Asunnon velaton arvo on 100.000 EUR, josta puolet miehen omaisuutena … se siis ”ostettava”, kuitataan ensin 30.000 EUR tasingot pois tässä, maksettavaa jää vielä 20.000 EUR. Sitten nainen antaa 10.000 EUR säästöt. Hmmm … jostain tarvitaan vielä 10.000 EUR ukolle. Tätä varten nainen ottaa uutta velkaa. Ja vot, talo hänen …
Hetkinen !! Entäpä se 100.000 asuntovelka ?? Mies ei enää omista osuuttaan 200.000 EUR talosta, tuskin tahtoo olla velkavastuussakaan sen veloista. Eli, ositussopimusta vastaan pankki hakee uudet lainhuudot talolle (nainen 100% omistajaksi), ja tehdään uudet lainapaperit missä nainen ottaa koko jäljellä olevan 100.000 EUR lainan vastattavakseen, ja mies vapautuu velkavastuusta samalla. TÄHÄN ”osuuteen” on oltava pankin suostumus, ja kyse käytännössä uudesta lainoituspäätöksestä omine riskikartoituksineen ja hakemuksineen.
Tarkistetaanpa menikö ositus ja erottelu oikein, eli miltä nettovarallisuudet näyttävät kun kaikki yllä kuvattu sovittu ja tasingot kuitattu pois (molemmilla pitäisi olla edelleen se puolet 180.000 EUR avio-oikeuden piirissä olevasta varallisuudesta):
Yhteistä: Ei ole
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, nyt 20.000 EUR exän suorittamaa osuutta ”velattomasta” talosta pankkitilillä, edelleen se 20.000 EUR autolaina
Nainen: talo 200.000 EUR, koko vanha velka 100.000 hänelle, uutta ”lunastusvelkaa” 10.000 EUR. Miehelle maksettu talosta 20.000 EUR (mihin hupeni ne 10.000 säästöt)
Miehen netto-omaisuus on :
40.000 + 50.000 + 20.000 – 20.000 = 90.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200.000 – 100.000 - 10.000 = 90.000 EUR
Eli NYT vasta on tehty sekä ositus, että erottelu. Ja tulos täsmää, molemmilla se 90.000 EUR omaisuus joka kuuluukin, kun nyt ”eriteillä” ja ”hopiat kahrees kasaas”.
Ja sitten se varainsiirtovero. Tässä esimerkissä pesän ulkopuolisia varoja on käytetty 10.000 EUR, josta pitäisi maksaa varainsiirtovero. Eli fiksumpaa olisi ollut että mies olisi ottanut laajakuva TV:n ja Juhani Palmun taulut talon irtaimistosta ”maksuna” talosta (esimerkissäni kun 200 kEUR sisälsi irtaimiston), jolloin naisen ei olisi tarvinnut ottaa uutta velkaa.
Unohdin mainita, että ositus koskee vain yhteistä irtaimistoa. Meillä on kaiken poissulkeva avioehto.
... avioehdollisessa erossa puoliksi, niiltä osin kun ei voida kuitein osoittaa toisin. Yleensä tämä onnistuu vain kalliimpien kodinkoneiden osalta joissa takuukuitit tavallisesti maksanneen nimissä.
Kiinteitövälittäjään yhteys ja kerro hänelle että olet ottamassa kiinnityksiä asuntoosi. Tulee varmasti alin mahdollinen tarjous.
... ja melko nuija se toinen osapuoli joka siihen arvioon suostuu kun osituksen jälkeen jaetaan ja moista hintaa tullaan tarjoamaan.
Parasta kertoa mistä kysymys, ja että avioeroa varten tarvitaan KÄYPÄ arvio asunnosta ... se reiluinta.
Asuntoahan varten ollaan ottamassa lainaa, joka sitten erossa jaetaan osinkona? Yllytätkö muita ottamaan ylisuuria lainoja, joitten maksaminen osoittautuukin mahdottomaksi?
Sitä paitsi ihan mikä tahansa ei mene läpi pankissakaan.
Kysymyshän ei ole tuosta lainkaan.
Vaan siitä että erossa joskus toinen puoliso ottaa jäljellä olevan velan kokonaan vastattavakseen (kuin myös asunnon omaisuudekseen), ja jos/kun asuntolainaa maksettu ja/tai asunnon arvo noussut ennen ositusta, niin toki siitä hyödystä osuus (puolet) kuuluu lunastettavalle. Kuten oli ymmärtääkseni ap. kirjoittajankin ajatus.
Se on tosiaan oma lukunsa uskooko pankki siihen että toinen puolisoista yksin kykenee suoriutumaan velan velvoitteista yksin tuloillaan. Jos pankki katsoo ettei perusteita lainoitaa, niin toivottavasti asuntolainaa ei tule tai sitä siirretä... jolloin asunto myytävä.
PS. EI erossa mitään osinkoja jaeta...
meillä just erottu. sain asunnon ja jäin siihen lasten kanssa. tehtiin sopimus jossa osituksesta pidättäydytään niin kauan kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä. Elareitakaan ei tule. Maksellaan yhdessä edelleen tätä asuntoa.
Tuo teidän sopimus on sellainen mitä meilläkin mietitty muiden vaihtoehtojen ohessa. Tai lähinnän niin, että maksaisin miehelle ns vuokraa hänen asunnonpuolikkaasta. Ehkä sen voisi kuitata juuri noin, ettei elareita maksettaisi. Siinä ainakin säästyisi vuokratulojen verotukselta. Mietityttää vain, että kuinka käytännössä mahtaa onnistua jos tuleekin katkeruutta jne. Enhän voi vannoa ettenkö esim joskus löytäisi uutta miestä elämääni. Miten sitten käy. Varmasti ainaki olisi viisasta laittaa kaikki sopimukset paperille. Vaikeaa, niin vaikeaa tämä on.
Vai maksatko vuokraa exällesi?
,,niinhän jo kirjoitin
En suosittele, ettei osituksia yms. tehdä. Kannattaa hankkiutua eroon kaikista mahd. taloudellisista sitoumuksista exän kanssa. Koskaan ei tiedä, miten mieli muuttuu ja sopimuksista voi tulla aikamoisia taakkoja, uudet kumppanit voivat harmistuttaa ja elareiden maksatussuunnitelmatkin mennä uusiksi.
En suosittele, ettei osituksia yms. tehdä. Kannattaa hankkiutua eroon kaikista mahd. taloudellisista sitoumuksista exän kanssa. Koskaan ei tiedä, miten mieli muuttuu ja sopimuksista voi tulla aikamoisia taakkoja, uudet kumppanit voivat harmistuttaa ja elareiden maksatussuunnitelmatkin mennä uusiksi.
Katsoin väärin nuo viestiä yhdistävät viivat:) Eihän se ollutkaan minun tekstiini