Tiedät että miehesi on pettänyt sinua. Miten arki alkaa sujua tämän jälkeen? Lapset on hoidettava, pyykit pestävä ja kaupassa käytävä.
-pettäjä potkitaan pihalle eikä ole asiaa kotiin
- jos jäädään samankaton alle puimaan asiaa ja koiteaan löytää ratkaisu terapeutin /ajan kanssa?
- nukutaanko samassa sängyssä ja käydään saunassa niin kuin ennen vanhaan.
Pettäjämieheni saa asua samassa talossa, mutta hänellä ei ole mitään asiaa makuuhuoneeseen ja saunassa käymme erikseen. Onko tämä hyvä vai huono? Mutta en henkisesti pysty nukkumaan hänen kanssaa jos tiedän että viikko sitten on ollut joku toinen hommissa.
Miten olette toimineet ja mitä niistä on seurannut pitemmän päälle.
-pettäjä potkitaan pihalle eikä ole asiaa kotiin
- jos jäädään samankaton alle puimaan asiaa ja koiteaan löytää ratkaisu terapeutin /ajan kanssa?
- nukutaanko samassa sängyssä ja käydään saunassa niin kuin ennen vanhaan.
Pettäjämieheni saa asua samassa talossa, mutta hänellä ei ole mitään asiaa makuuhuoneeseen ja saunassa käymme erikseen. Onko tämä hyvä vai huono? Mutta en henkisesti pysty nukkumaan hänen kanssaa jos tiedän että viikko sitten on ollut joku toinen hommissa.
Miten olette toimineet ja mitä niistä on seurannut pitemmän päälle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toi on kuule ihan normaali kuvio. Kyllä se siitä taas lähtee käyntiin muutamien viikkojen kuluessa, jos on lähteäkseen.
Mutta, jos annat anteeksi, tee se kunnolla: kun anteeksi on annettu, et ala muistuttelemaan miestäsi enää sikailuista vaikka mieli tekisikin. Jos sinua on petetty, se ei tarkoita sitä, että saat olla loppuelämäsi marttyyri ja kiukutella miten sattuu.
Nuku ja sauno yksin kaikessa rauhassa. Tee siten miltä itsestä tuntuu. Kunnioitan sinua, etten ole potkimassa miestäsi pihalle ainakaan heti.
Olen samaa mieltä, että jokaisen kannattaisi kuunnella sisintään. Jos tuntuu, ettei voi nukkua samassa sängyssä tai käydä yhdessä saunassa, niin silloin on toimittava niin. Tosin kynnys tehdä asioita yhdessä myöhemmin voi nousta. Ainoa yleispätevä neuvo on mielestäni yrittää keskustella tapahtuneesta, päädytään myöhemmin eroon tai ei. Jotenkin sellainen kerrasta poikki -systeemi ilman asoiden läpikäyntiä ei toimi, jos kuitenkin on yhteisiä lapsia.
Meillä nukuttiin samassa sängyssä mieheni pettämisen paljastuttuakin ja saunassakin käytiin yhdessä. Toimi meillä, muttei varmaan kaikilla. Parisuhteet, perhetilanteet ja pettämisjutut on niin erilaisia.
siltä että jos aijotaan jatkaa vielä yhdessä pitäisi palata mahdollisimman nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen, muuten asiat vain mutkistuvat. Eri asia on tietysti jos ette vielä tiedä mitä aijotte...
Itse rakastelin mieheni kanssa jo seuraavana päivänä kuultuani salasuhteesta (ja sen loppumisesta, salarakas käräytti mieheni hänen laitettuaan välit poikki).
Olin päättänyt että annan suhteellemme vielä mahdollisuuden ja yritämme jatkaa yhdessä eteenpäin. Mielestäni oli turha leikkiä marttyyriä, se olisi vain pitkittänyt omaa tuskaani...
Nyt tuosta tapauksesta on kulunut kolmisen kuukautta ja suhteemme voi erinomaisesti(paremmin kuin vuosiin), tulevasta en tiedä ja mennyttä on turha enää surra, sitä kun ei voi muuttaa, joten elän tätä päivää ja otan siitä kaiken irti.
Minusta tuntuu että nyt täytyy olla puolin ja toisin avoin ja kertoa ja näyttää kaikki ne tunteet joita on vielä olemassa. Jos olisin torjunut hänet pitkään suhteen paljastumisen jälkeen olisi puhuminen asiasta käynyt vain hankalammaksi, katkeruus lisääntynyt ja ero olisi ollut väistämättä edessä.
Mieheni on ollut myös ensiarvoisen tärkeä tuki minun käydessäni läpi tätä "surutyötä" (niinkin kai voisi sanoa), hän on ollut olkapää johon nojata ja itkeä ja tilittää kikki tuska jonka koin.Jos olisin torjunut hänet, kuka olisi tukenut minua???
Pahin tuska kesti kuitenkin kuukauden päivät ja voin sanoa että nyt alamme olla selvillä vesillä, enää en mieti asiaa päivittäin, kotityötkin jo maistuvat ja arki alkaa palailla normaali uomiinsa. Paitsi että meidän suhteemme on paljon parempi kuin ennen ja se heijastuu koko perheeseen.
Voihan tuosta yli päästä. Hämmästyttää vain, että jotkut pääsevät puolison uskottomuudesta niinkin nopeasti kuin kuukaudessa yli. Itselläni on asian käsittely kestänyt kaksi vuotta. Nyt vastaa tuntuu, että alkaa jossain määrin hellittää. Koin aika täydellisen järkytyksen, jonkinlaisen shokin kun asia paljastui. En olisi IKINÄ uskonut, että mieheni voi tehdä minulle mitään sellaista,koska ajattelin, että meillä on kaikki hienosti ja hän on peruskunnollinen. Niinpä vain oli kännissä mennyt sänkyyn ja jatkoikin yhteydenpitoa vielä monta viikkoa. Nainen oli mukana yllyttämässä, jopa avioeroon. Hän oli ehdotellut myös hotellitapaamisia. Kuitenkin mieheni jätti naisen ja valitsi minut, kun asia paljastui. Nainen ruikutti aikansa mieheni perässä ja valitteli, kun ei saanut vastauksia viesteihinsä Mieheni näytti kaiken minulle. Juuri tuo roikkuminen tuntui myös aika pahalta. Koeta jaksaa. Anteeksi antaminen ja asian käsittely vie kyllä aikansa, toisilta enemmän toisilta vähemmän. Mutta jos saat täyden tuen mieheltäsi ja hän on kyennyt suhteen katkaisemaan täysin, niin teillä on hyvinkin toivoa saada suhteennen jopa paremmaksi.
Voi olla, että edellinen kirjoittaja tarkoitti ylipääsemisellään sitä, että asia ei estä enää normaalirutiineissa elämistä. Minullakin kesti kuukauden päivät, ennen kuin pystyin suoriutumaan puolipakollisista hommista kuten siivouksista ja muusta ruuan laitosta kuin einesruokien lämmityksestä. Se oli ensimmäinen "voitto" pettämisen käsittelyssä. Sitä kuitenkin seurasi yllätten lievä masennus eli mikään ei huvittanut. Se ei ollut kovin voimakasta, mutta elämä oli vain rutiinien suorittamista.
Lähes vuosi pettämisen paljastuttua olen jo alkanut tehdä lyhyen tähtäimen suunnitelmia, mutten voi kyllä sanoa pääseeni tapahtuneen yli. En vihaa miestäni, en ole epätoivoinen, en ole edes kovin katkera, mutta avioeron mahdollisuus on kyllä erittäin konkreettisena mielessä.
Eri huoneissa nukutaan ja saunassa ei käydä samaan aikaan. Pikkuhiljaa tässä nyt elellään ja muuten yritetään jatkaa samaan malliin perheenä. Voitas edes olla kuin sisko ja veli niiin ois hyvä. Minä en kyllä vaan enää halua tuota miestä. En vielä tiedä mitä tästä eteenpäin. Olen alkanut elää omaa elämää ja kuljen itsekin missä milloinkin ystävieni kanssa. Olen saanut ystäviläni niin paljon hauskoja hetkiä ja mukavia viikonloppuja etten vaihda tätä elämää enää siihen tylsään yksin kotona odotteluun. Kyllähän se epäilee mutta siitä vaan, minä kun olen figidi hänen mielestään niin ei tarvi pelätä niin mä sanon.