Minua mietityttää miten auton todellista arvoa määritellään niin monella tapaa..
Mistä päästään lähimmäksi auton oikeaa arvoa, pidetäänkö arvona esimerkiksi autoliikkeen pyyntihintaa, jälleenhankinta-arvoa vai käypää arvoa? vai voiko auton todellista arvoa mitenkään selvittää...?
ja miten se sitten lasketaan? ja mistä tieto saadaan?
Onko tietoa?
Mistä päästään lähimmäksi auton oikeaa arvoa, pidetäänkö arvona esimerkiksi autoliikkeen pyyntihintaa, jälleenhankinta-arvoa vai käypää arvoa? vai voiko auton todellista arvoa mitenkään selvittää...?
ja miten se sitten lasketaan? ja mistä tieto saadaan?
Onko tietoa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
käytössä. Eli auton arvon määritystapa riippu siitä, keneltä kysyt. Ja autolle ei ole olemassa absoluuttisesti oikeaa arvoa: hinnan kyllä löytää myymällä autonsa, mutta arvo pitää sisällään enemmän (käyttöarvo, naapurikateus yms.)
miten autoliikkeen pyyntihinta, jälleenhankinta-arvo ja käypää arvo lasketaan?
pyyntihinta nyt on selkee, siihen vaikuttaa autoliikkeen sijainti, vaihdossa annettava auto, auton varusteet ja kunto sekä autoliikkeen asettama voittomarginaali. jokaisella autoliikkeella oma laskentatapa..
jälleenhankinta-arvoa käytetään tullissa ja se määritellään tilastollisesti datan perusteella. jos ei löydy datasta niin silloin tullin työryhmä määrittää autolle hinnan.
käypää arvoa käyttävät vakuutusyhtiöt ja käyvän arvon määrittelemisestä en tiedä...
GH:n tuottamaa materiaalia, mutta väärin. Tilastosta saa suoraan toteutuneet kaupat mutta tulli käyttää sitkeästi arvoa joka sisältää katteen, varastoajan, korjaukset, pesut jne.
Autoverolaissa oleva "yleinen markkina-arvo" on ko. lain mukana tullut ihan uusi käsite. Grey-Henin tilastot eivät voi perustua tehtyihin kauppoihin, vaan siellä on jonkinlainen ontuva matematiikka, joka laskee hintoja pyyntihinnoista.
Käypä arvo taas kuvaa parhaiten auton todellista arvoa, siinä AMMATTILAINEN arvioi autosta saatavan rahamäärän myytäessä se käteisellä, eli vastaa tilannetta, jossa arvo määritetään "luonnonmenetelmällä". Myy auto ja laske rahat. Käyvän arvon määritelmä esiintyy mm.
vahingonkorvausoikeudessa, vakuutusehdoissa, jne, ja sen on ajateltu kuvaavan parhaiten arvioitavan asian todellista arvoa eri oikeusasteissa. Tosin käyvän arvon määrittelemiseenkin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta ei niin paljon kuin nykyisessä Tullin käytännössä, jonka määritysperuste on matemaattinen ja siten täysin teoreettinen.
Pyyntihinta on aina pyyntihinta ja mitä erikoisemmasta autosta on kyse, sitä kauempana pyyntihinnat (lue: korkeampia) ovat auton todellisesta arvosta, johtuen suomalaisten markkinoiden kapeudesta harvinaisten autojen suhteen. Pyyntihintaa kuvaa parhaiten vanha lause: ei se ole hullu joka paljon pyytää, vaan se, joka maksaa......
Tullin OMAN markkina-arvoryhmän puolueettomuudesta ei voi olla kuin yhtä mieltä:
ovat kovin valtioon päin kallellaan, ja yksityistä autontuojaa kohdellaan stlinistis-bresneviläiseen tyyliin hallintoalamaisena, perustelematta mitenkään omia, perusteettomia päätöksiä autojen arvoista. Yli kaksinkertaiset verotusarvot kun eivät ole mitenkään harvinaisia.