Täytyy purkaa sydäntään, ehkä se helpottaa kun olo on tosi levon.
Meillä 2 alakouluikäistä lasta ja mieheni on jo muutaman vuoden ajan juonut yksinoman juopumismielessä. Ei usein, mutta silloin vedetäänkin kunnolla. Isompi lapsikin jo huomaa ja tietää milloin isä on humalassa, lapset ovat kovin takertuneita minuun - enkä ihmettele.
Olemme puhuneet ja mielestäni selvästi annoin VIELÄ YHDEN MAHKUN. Ja nyt kuullostaa siltä, että mies on taas reissullaan repsahtanut. Pohdin tässä toteutanko nyt lupaukseni ja laitan miehen pellolle, jäähylle ainakin vähäksi aikaa. Itse haluaisin pikkuhiljaa alkaa elää rauhallisesti, ilman näitä ylimääräisiä ylläreitä ja jatkuvia maton vetoja jalkojen alta. Juuri kun saa jotain kaunista ja kivaa luotua, toinen rikkoo kaiken.
Saas nähdä kuinka käy. OIkeastaan toivon, että olisin nyt tiukka! Että elämäni alkaisi pikkuhiljaa selvitä! vaikka sitten ankeasti yksinhuoltajana.
Meillä 2 alakouluikäistä lasta ja mieheni on jo muutaman vuoden ajan juonut yksinoman juopumismielessä. Ei usein, mutta silloin vedetäänkin kunnolla. Isompi lapsikin jo huomaa ja tietää milloin isä on humalassa, lapset ovat kovin takertuneita minuun - enkä ihmettele.
Olemme puhuneet ja mielestäni selvästi annoin VIELÄ YHDEN MAHKUN. Ja nyt kuullostaa siltä, että mies on taas reissullaan repsahtanut. Pohdin tässä toteutanko nyt lupaukseni ja laitan miehen pellolle, jäähylle ainakin vähäksi aikaa. Itse haluaisin pikkuhiljaa alkaa elää rauhallisesti, ilman näitä ylimääräisiä ylläreitä ja jatkuvia maton vetoja jalkojen alta. Juuri kun saa jotain kaunista ja kivaa luotua, toinen rikkoo kaiken.
Saas nähdä kuinka käy. OIkeastaan toivon, että olisin nyt tiukka! Että elämäni alkaisi pikkuhiljaa selvitä! vaikka sitten ankeasti yksinhuoltajana.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pitääkö miehesi siis olla absolutisti? Mitä haittaa siitä on sinulle ja lapsille jos hän reissulla juo? Kunhan ei enää kotona jatka.
Meillä on ollut sääntönä ettei lasten nähden pahemmin juoda. Muutama saunaolut on ihan ok. Jos joskus haluttaa enemmän juoda, niin sitten lähden jollekin kaverille tai baariin. Ja tätä tapahtuu muutaman kerran vuodessa.
etkö lukenut että alkuperäinen kirjoittaja sanoi haluavansa elää rauhallisesti ilman maton vetämistä jalkojen alta. Joillekkin se tarkoittaa absolutismia, ellei kohtuudella osata käyttää.
Joillekkin kun tuppaa käymään niin, että reissuilla juominen tarkoittaa aina jonkin sortin koheltamista, ja että juominen ei jää vain siihen pariin saunakaljaan, vaikka kuinka yrittää. (eikä alkuperäisen tapauksessa ilmeisesti yritä)
Alkuperäiselle:
Jos juominen aiheuttaa ongelmia perheeseen (turvattomuutta lapsille, mieheen ei voi luottaa, rahat loppuvat, yllättäviä riitoja ja suunnitelmien muutoksia juomisen takia ym ym.) niin ehdota miehellesi esim. avun hakemista ongelmaan. Ongelmahan juominen on jo silloin, kuin siitä on jotain haittaa läheisille, ei vasta sitten kun ongelmainen sen itse tajuaa.
Voimia sinulle
Minä ainakin sain alkup. kirjoittajan viestistä sellaisen käsityksen että mies juo harvoin. Ja nyt on sitten reissussa ottanut ja sen takia nainen lemppaamassa miestä pellolle. Mielestäni hän siinä ylireagoi ja raskaasti.
Ei alkoholismi ole leikin asia eikä mukavaa kenellekään (kokemusta on-oma isä ollut jo 30 vuotta), mutta alkup. kirjoittajan mies ei hänen kuvauksensa perusteella ole alkoholisti, joten ei nyt varmaan kannata ensimmäisenä olla pellolle lemppaamassa.
"Kuulostaa siltä että reissussa napsahtanut" ? ei kuulosta kauhealta ongelmalta. Muutaman kerran vuodessa ei nyt liene vielä alkoholismia ole. Mietippä että liioitteletko itse ongelmaa näkökulmasi ei välttämättä ole oikea.
Jos parin kertaa vuodessa takia eroa haet niin voipi olla tiukassa löytää mies joka ei paria kertaa vuodessa vetäisi kunnolla kavereiden kanssa.
...pääsi salasana unohtumaan, orvokki tässä orvokkinen-nimmarilla
Niin, lyhyesti on mahdotonta kertoa koko totuutta. Mutta kirjoitin kyllä, että PARIN VUODEN AJAN, en pari kertaa vuodessa! Enkä puhu nyt kavereiden kanssa juomisesta - kuinka arvostaisinkaan sellaista, että juomingit hoideltaisiin fiksusti, aikuisten kesken!! Olen sellaisestakin joskus siipalleni puhunut ja tarjonnut tätä mahdollisuutta. Mutta hän on hieman laajentanut omia oikeuksiaan.
Kyllä meillä juomaa kaatuu monta kertaa kuussa, ja kuten sanoin KUNNOLLA. Arkena ja viikonloppuna, ei sen väliä! Aika monasti, ihan riittävän usein olen saanut seuralaistani hävetä, sammunutta hoivailla ja jälkiä korjailla. Ja kun tätä sattuu tilanteesta riippumatta, kaikki kun eivät osaa miettiä koska ja minkälaisessa ja -ikäisessä seurassa sopii vetää lärvit! Sinä ilmeisesti osaat.
Kyllä tässä on ihan vakavasta jutusta, alkoholismista kysymys enkä mielestäni ollenkaan ylireagoi.
Ja vielä, jos tämä juttu kaatuu siihen, että toinen on lakannut ymmärtämästä, kuinka aikuinen käyttäytyy niin varma on, että ihan heti ja helpolla en uutta miestä ota, ENKÄ SIIS ETSI! Sori kaikille vastaajille, paikka ei ole avoin!
ps. mielenkiintoista, melkein voisin sanoa, ketkä kirjoittajista ovat miehiä (mies tietysti) ketkä naisia....
...alkoholin käytön ongelmana niin silloin se on sitä! Ei kukaan muu voi sanoa missä vaiheessa asian saa kokea ongelmaksi. Usein alkoholistin läheiset antavat käytöksellään tavallaan "luvan juoda" kun ymmärretään ja ymmärretään. Ei ole yksi ja kaksi alkoholistia, joka on herännyt totuuteen vasta sitten kun lähes kaikki on menetetty; työ, koti, perhe, rahat.. Ikävä kyllä kaikki eivät "herää" sittenkään. Omat riskinsä on tässäkin mutta voisiko ns väliaikainen menettäminen avata miehesi silmät ja hän ymmärtäisi mitä on menettämässä jos jatkaa näin? Useinhan asioiden arvon ymmärtää vasta sitten kun ne on menettänyt. Mutta jos jaksat ja uskalla tähän lähteä niin mahdollisuus voisi vielä olla, että jatkatte jonkun ajan kuluttua onnellisempina...yhdessä... Siinäpä sitä mietittävää. Mieti mitä SINÄ itse haluat ja mihin olet valmis.
Ok minulla taisi olla lukihäiriö tai jotain joka tapauksessa nyt sanomasi ei ole enää normaalia eikä kuulosta hallinnassa olevalta. Aikuisen miehen pitäisi jo osata tuntea rajansa ja tilanteet oikein. Eli ei arkipäivinä ei montaa kertaa kuussa ja ei niin että se häiritsee muita perheenjäseniä. Ei sammumisia/oksentelua.
Koetappa sopia tarkemmat säännöt miehellesi esim kavereiden kanssa kerran kahdessa viikossa ei viikolla kotona ollenkaan. Kavereiden kanssa menot eivät kuitenkaan tarkoita ravintolakierroksia jotka kestävät aamu kuuteen. Jos sääntöjä tulee rikottua niin esim. passitat äitillensä pariksi päiväksi.
Niin mies olen mutta en kyllä ollut tyrkyllä ?
Oma isäni on ollut aina kova ottamaan. On käynyt reissuhommissa koko työelämänsä ajan ja käynyt kotona joka viikonloppu tai joka kuukausi, riippuen, että onko työmaa ollut Suomessa tai ulkomailla. Ja aina kotiin tultuaan on juonut sen illan. Eikä sitä juomista tai humalaa ole mitenkään peitelty. Eikä siitä yhden illan dokaamisesta ole jäänyt mitään ryyppyputkea päälle. Töissä on pystynyt käymään mainiosti. Joten en oikein osaa mieltää, että mikä on alkoholismia. Yleensä kotimaisissa saippuaoopperasarjoissa kauhistellaan kun joku on humalassa, vaikkei ole edes juhannus tms. Jos humalaan itsensä juonutta pidetään spurguna, joten siinä tapauksessa huomattava osa suomalaisista on spurguja.
Omasta mielestäni alkoholi-ongelmasta kärsii henkilö joka normaalina arkipäivänä tarttuu pulloon keskellä päivää ja jatkaa vielä sitten seuraavanakin päivänä (poislukien teekkarit vappua edeltävänä viikkona).
Aivan uskomatonta, että nuo vastaajat eivät ymmärtäneet pointtiasi.
Samaistumaan pystyn tilanteeseesi, hyvinkin. Minä olen elänyt juuri tuollaisessa suhteessa. Meilläkin kaksi lasta. Aina löytyi syy jokaiseen kapakassa käyntiin/kalsarikänniin. Milloin juhlittiin jotain, milloin oli ollut niin rankka työpäivä, milloin vitutti, milloin muija ärsytti, oli tilipäivä, pekkaspäivä..jne. Aina löytyi jokin "hyvä" syy juomiseen.
Koskaan ei voinut etukäteen sopia esim. lasten kavereiden kyläilyä. Jos sopikin, niin sitten sai jännätä oliko isäntä lasten katseltavassa kunnossa tuolloin. Mielellään en jättänyt lapsia isänsä kanssa kotiin, humalainen ei ole paras lapsenvahti.Alituista möykkää, jota kenties naapuritkin ihmettelivät, riidanhaluinen kun oli. Menojen perumisia, mielialojen vaihteluita, rahan lainaamista, joko minulta tai sitten sukulaisiltaan/kavereilta. Sukulaiset sitten ihmettelivät, että "eikös niiden rahat riitä elämiseen", enkä halunnut kertoa mihin toisen osapuolen palkka menee. Vastaamisia "Missä isi on/ milloin isi tulee?" kysymyksiin. Opin siinä sivussa valehtelemaan, sillä en halunnut asioiden tulevan ilmi ulkopuolisille. Kioskireissut venähtivät myöhään yöhön, viikollakin. Sekoilua ja kohellusta, milloin naama ruvella, milloin kaikki rahat törsättynä. Epävarmuus, epärehellisyys ja turvattomuus ympäröivät meitä. Koskaan ei tiennyt mitä huominen tuo tullessaan. Aamulla kaikki hyvin, illalla helvetti irti.
Onneksi erosimme! Vaikka minä sainkin syyt usein niskoilleni juomisesta, niin kyllä se näyttää edelleenkin jatkuvan.