Ennen kuin tulin raskaaksi, mietin miksi vaunuja työntävät äidit näyttivät niin vihamielisiltä - katsoivat kaikkia vastaantulevia kuin nämä olisivat murhamiehiä tai kidnappaajia.
Sain oman esikoiseni äskettäin ja tänään uskaltauduin ensi kertaa ulos työntelemään vaunuja...eiköhän heti tullut vastaan suunnilleen minun ikäiseni (n. 30 vee) kotiäiti vaunujen ja kahden lapsen kanssa - miten peittelemättömän vihaisesti ja halveksivasti hän katsoi minua?! Mikä helvetti äitejä vaivaa, väsymys ja vittuuntuneisuusko?! En ole ainoa joka on huomannut tämän.
Lisäksi haluaisin tiedustella, onko avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissakin sisäpiirejä, ts. puhutaan paskaa niistä jotka eivät mene "laumanjohtajan" eli pahimman juoruakan pillin mukaan jne?
Ei huvita liittyä seuraan...
Onneksi ystävissäni ja sukulaisissani on kotiäitejä, on siis seuraa omasta takaa jos kilpailuhenkisyys äideissä estää lähemmän tutustumisen uusiin ihmisiin. Minä en ainakaan vapaaehtoisesti lähesty letukoita joilla on tuollainen ilme naamallaan!!!
Sain oman esikoiseni äskettäin ja tänään uskaltauduin ensi kertaa ulos työntelemään vaunuja...eiköhän heti tullut vastaan suunnilleen minun ikäiseni (n. 30 vee) kotiäiti vaunujen ja kahden lapsen kanssa - miten peittelemättömän vihaisesti ja halveksivasti hän katsoi minua?! Mikä helvetti äitejä vaivaa, väsymys ja vittuuntuneisuusko?! En ole ainoa joka on huomannut tämän.
Lisäksi haluaisin tiedustella, onko avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissakin sisäpiirejä, ts. puhutaan paskaa niistä jotka eivät mene "laumanjohtajan" eli pahimman juoruakan pillin mukaan jne?
Ei huvita liittyä seuraan...
Onneksi ystävissäni ja sukulaisissani on kotiäitejä, on siis seuraa omasta takaa jos kilpailuhenkisyys äideissä estää lähemmän tutustumisen uusiin ihmisiin. Minä en ainakaan vapaaehtoisesti lähesty letukoita joilla on tuollainen ilme naamallaan!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Missähän murhanhimoisella seudulla mahdat asua? Meillä täällä ei ainakaan tuollaista ole. =) Itsekin olen vähän ujonpuoleinen, mutta tosi mukavasti on löytynyt kerhoista kävely- ja puistoseuraa, jopa pari oikein ystävää. En tosin itse saanut alussa suutani auki ja kysyttyä seuraa, vaan onneksi vastapuoli oli puheliaampi...
Minulla ei ole koskaan ollut tuollaisia tuntoja ja näkemuksiä vaunuja työntelevistä äideistä. Päinvastoin. Ikinä, en koskaan ole tavannut kuvailemasi tyyppisiä äitejä ja olen sentään kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Ettei sulla nyt vaan olisi jonkinlainen "asennevamma" ja nämä käsitykset löytyisivät ihan vain omien korvien välistä?
Juu, ei toki ollut tarkoitus sanoa että KAIKKI äidit, mutta aika monet!
Näkyyhän niitä hymyileviä äitejäkin, ehkäpä hieman liioittelin.
Voin kertoa että kyllä löytyy. Itse ihmettelen samaa kun nyrpeä naama paistaa jo kilomerin päähän. Ja toinen äiti-tyyppi on valittajamamma!
Valittajamamma:
-En kerkeä tehdä yhtään mitään
-Pitäisi siivota, mutta en kerkeä! Lapsi vie kaiken aikani , mutta tietokoneella joudan istumaan koko päivän, juomaan kahvia ja polttamaan tupakkaa tuttujen kanssa.
-Olen TAAS kipeä, en jaksa hoitaa lasta
-Lapsi on jokatoinen viikonloppu isällä, mutta silti minulla ei ole omaa aikaa ollenkaan.
- Arvostelen jatkuvasti muiden äitien kasvatusmetodeista, koska omani on parempia! JA lapseni on paljon kiltimpi kuin muiden lapset!
-Kaikki miehet ovat sikoja koska lapseni isä on sitä!
Hieman "suoraviivaisesti" kirjoitettuna!
Ja lisään vielä, EN TODELLAKAAN tarkoita että kaikki äidit! Löytyy myös positiiviset mamit jotka ei turhasta valita! Ovat onnellisia ja tyytyväisiä, vaikka pahoja päiviä löytyy! Jaksavat hymyillä ja tervehtiä!
Hyvä että joku muukin on huomannut!!! :)
Minä asun siis pk-seudulla!!! Aloin jo ajattelemaan että kuvittelenko sittenkin kaiken...:/ Mutta nimenomaan NYRPEÄ naama. Raivostuttavaa! Enkä ymmärrä mistä se johtuu!
Olen myös huomannut valitusta. Minulle tuttu äiti on aina väsynyt, hän on kahden lapsen kanssa kotona ja ravaa lapsikerhoissa. Mies on töissä, mutta joskus kuulemma neljänkin päivän vapailla ja antaa äidin nukkua jne...sitten nainen purkaa väsymyksen lapsiinsa raivoamalla. Toivoo kuitenkin kolmatta lasta...
Onko kyse siitä, että äidit vaativat itseltään liikaa? Vai vaatiiko yhteiskunta äideiltä liikaa?
Nyt kun minun vauvani on kolmeviikkoinen, olen huomannut, että kaikkea ei todellakaan ehdi tai jaksa tehdä. Teen minkä pystyn, muu jääköön huomiseksi. En kuitenkaan halua kulkea kadulla niin happaman näköisenä kuin MONET ÄIDIT.
Ja olen myös huomannut tuota kilpailuhenkisyyttä. Minä en jaksa kilpailla kenenkään kanssa! Siinähän menee kaikki ilo lapsuudesta ja äitiydestä.
Lapset ovat lahja ja siunaus! Väsymys on normaalia pienten lapsien vanhemmilla ja ymmärrettävää, eikä pidä vaatia liikoja itseltään. Ja sitten jos tilanne menee huonommaksi, ON HAETTAVA APUA. Jos kaikesta ja pienimmästäkin asiasta valittaa ei kukaan ota tosissaan jos oikeasti on hätä.
Päivä kerrallaan, aina ei ole niin ruusuista, varmasti kenelläkään! Onni tulee pienistä asioista!