Tuntuu että nykyään kaikki naiset on pinnallisia, kiinnostutteko naiset oikeasti miehestä jolla on rahaa ennemmin kuin muuten mukavasta miehestä, jolla ei niin rahaa? Tuntuu että kaikki ystäväni, joilla on hienot autot ja vaatteet, mutta ei välttämättä niin kauhean komeita saavat helpommin naisia kuin minä joka ajelen fiiatilla ja en esittele itseäni missään trendi kuteissa, olen kyllä ihan ok näköinen, ja mukava mut...
Mitä ominaisuuksia haet mieheltä?
sinkkumies---
445141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Naiset haluavat nuoren, rikkaan, komean, sivistyneen, hyvän kokin, urheilijan jne. jne.
Olen ollut nuori ja komea, silloin minun olisi pitänyt olla rikas, sivistynyt ja hyvä kokki.
Nyt olen rikas, sivistynyt ja pirun hyvä kokki, minun pitäisikin olla urheilijanuorukainen.
Näin se vaan on, en tiedä mitä kukaan tuosta pelistä hyötyy.
Kyllä ainakin näin nuorella iällä riittää, että on hyvännäköinen ja mukava. Omasta kokemuksesta puhun. Ainakin mut ois jo moni huolinut, vaikka velkaa on piakkoin enemmän kuin reaali- ja finanssipääomaa. Keittiössäkin aiheutan enemmän tuhoa kuin tulosta.
Tietysti jotkut haluavat myös rikkaita poikia, mutta nämä tyttöset eivät vastaavasti sivistynyttä erottaisi, vaikka sellanen tulis ja kirjalla päähän löis.
Nuista vanhuksista en osaa sanoa, yksikään ei ole kyllä tullut iskemään. Tästä voisimme kenties päätellä, ettei hyvännäköinen ja mukava enää kelpaa?
Rahan on aika monimutkainen juttu. Sinansa se ei ole mikaan kriteeri, mutta kummasti vaan niilla fiksuilla, maaratietoisilla ja ahkerilla (nama ovat sita, mita etsin puolisossa) ihmisilla ON sita rahaa. On kaytetty sita kapasiteettia arvostetun tyon hankkimiseen, josta saa sitten korvaustakin. Puhun nyt siis tyoelamassa olevista.
Tietysti on poikkeuksia, joku voi olla intohimoinen historiantutkija, joka tekee toita, muttei tienaa ihmeemmin. Tai kasityolainen tms. Tarkeaa on, etta on kiinnostunut jostain ja tarpeeksi fiksu kouluttaakseen itsensa haluamaansa ammattiin. Ja ymmartaakseen, etta elamaa on suunniteltava eteenpain, kohtuudella.
En ottanut rahaa puheeksi sen takia, että pitäisin sitä erityisen tärkeänä. Korjasin vain ketjun aloittajan kuvitelman siitä, että rahattomat jäävät ilman ja naiset jahtaavat rikkaita.
Kun asiaa ajattelee, viime aikoina (netti)naiset ovat löytäneet minusta aivan hämmästyttävän määrän vikoja, joita en tiennyt olevankaan. Lienee heillä jotain menneitten parisuhteitten jäämää.
Jos ei olekkaan hyvän näköinen...
minä taas en tiedä mitään ;)
Miehenä en tietenkään voi vastata kysymykseesi, mutta epäilen, että kaikenlainen menestys on suureksi osaksi kiinni persoonasta.
Ei sillä verotettavan varallisuuden määrällä tai automerkillä ole suoraa vaikutusta naisten suosioon. Taloudellinen menestys on kuitenkin hyvin usein seurausta tietynlaisesta älykkyydestä sekä myyntihenkisestä ja sosiaalisesta olemuksesta, joka on edistänyt henkilön menetymistä työ- tai liike-elämässä. Uskon, että myös naiset kiinnittävät ensisijaisesti huomionsa näihin sosiaalisiin kykyihin sekä itsevarmaan olemukseen, eivät niinkään miehen taloudelliseen asemaan. Taloudellisen menestyksen ja luonteen välillä on kuitenkin yhteys, sillä varakkaat miehet ovat varmasti keskimääräistä useammin sosiaalisia "pelimiehiä".
Väitän, että kaikenlainen menestyminen lisää itseluottamusta sekä menestymisen mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa tai muilla aloilla. Menestyminen voi tarkoittaa taloudellisia saavutuksia, hyviä urheilusuorituksia, taiteellisia ansioita jne. mutta sillä on aina itsetuntoa kohottava vaikutus ja se vaikuttaa positiivisesti myös naisten pokaamiseen.
Tuli vain mieleen tätä lukiessani, että niitä asioita, jotka naisia kiehtovat, on paljon.
Renttuus, raha, valta, äly, ulkonäkö jne...
Mutta heitetäänpä tässä kehään eräs julkisuuden henkilö, EHDOTTOMAN kiehtova miespuolinen henkilö, Saksan ulkoministeri Joschka Fischer.
Minua ei kiehdo valta, vaan Fischerin uskomaton retoriikka ja intellektuelli ja analyyttinen tapa tarkastella asioita.
Toki mies on ministeri, mutta myös lievästi ylipainoinen ja ilman minkäänlaista ammattikoulutusta tai tutkintoa.
Niinpä niin...
En yhtään ihmettele, että naisena sinua viehättää Fischerin kaltainen persoona.
Yleensäkin poliitikkojen persoonissa yhdistyy vahvat vuorovaikutustaidot, älykkyys, valta jne. Kokonaisuutena nämä piirteet muodostavat hieman epämääräisen "karisma" käsitteen. Fischer on varmasti älykäs ja loistava keskustelija. Hän on myös urheilullinen (juoksee maratoneja) sekä hieman renttumainen ja arvaamaton (aikaisemmin ongelmia alkoholin kanssa). Naisseurasta ei hänellä liene puutetta.
Poliitikot ovat tarvinneet älykkyyttään ja sosiaalisisa kykyjään uransa rakentamiseen ja kohotakseen yhteiskunnan huipulle. He joutuvat todellakin taistelemaan asemastaan, joten huipulle pääsevät vain vahvimman ja parhaat.
Kun polittinen ura vaatii samoja ominaisuuksia, kuin naisten metsästäminen, en yhtään ihmettele heidän värikästä yksityiselämäänsä. Esimerkkejä on paljon: JFK, UKK, Bill Clinton, Matti Vanhanen...
Tony Halme?
George W. Bush.
Ehkä maailman vaikutusvaltaisin mies, mutta ei missään nimessä kiehtova, koska on niin tyhmä.
Bushin neuvonantajilla hikoavat kädet joka kerta kun mies avaa suunsa tiedotusvälineiden läsnäollessa...
Mainittiinko tässä nyt Vanhanen ja sana 'värikäs' samassa yhteydessä? Taitaa olla meikäläisellä nokosten aika...
painottaisin ensisijaisesti muita kuin maallisia arvoja.
Riippuu tietysti aina paljon iästä, mutta jos näin reilu kolmikymppisen näkökulmasta ajatellaan, niin seuraavat ominaisuudet olisivat MUST:
-älykkyys, ja lähinnä nimenomaan se TUNNEÄLY
-huumorintaju
-tietynlainen aktiivisuus siinä mielessä, että on kiinnostunut uusista asioista
-suvereenius oman itsensä & elämänsä suhteen, on sinut itsensä kanssa
-ymmärtää oman arvonsa eikä anna pompotella itseään
-on sosiaalinen ja positiivinen
-huoliteltu olemus (parta ajettu, hampaat pesty, hiukset & kynnet leikattu, käy säännöllisesti suihkussa ja huolehtii myös vaatteistaan)
Se, millä autolla ajaa, on loppujen lopuksi aivan yksi hailee. Vaikka toisaalta, jos joku pöräyttäisi jollain sähäkällä urheiluautolla pihaan, niin se olisi MINULLE negatiivisella tavalla signaali siitä, että ko. henkilö kiinnittää mielestäni vääränlaisiin asioihin huomiota.
Joskus oikein ihmettelen, miten miehet usein kokevat naisten olevan niin pinnallisia. Voiko se muka pitää paikkansa? Saako komealla autolla ajeleva mies helpommin seuraa?
jostain urheiluautosta saattaa tulla mieleen, että miehellä ei ole kaikki ns. miehiset substansssit ihan kohdallaan ja tätä pientä epäkohtaa sitten paikkaillaan hienolla kaaralla ;)
mut koskaan ei ole ole ollut seurasta puutetta kun olen ajellu kaverin Porchella ympäri siellä sun täällä.
Aina löytyy niitä ihmisiä joita kiehtoo voima ja vauhti.
Tosin myös hevonen ajaa saman asian. Eikä se kulje 50km/h lujempaa.
"huoliteltu olemus"
Siihen ulkonäköön se sitten vaan meni kuitenkin :)
En tarkoita, että ketään törkymöykkyä pitäisi sietää, mutta noilla kahdella sanalla suljet pois suuren joukon juuri niitä ihmisiä, joilla on KAIKKI muut toivomasi ominaisuudet ja paljon lisää. Selitys on yksinkertainen: suvereenit ihmiset ovat usein niin mukavuudenhaluisia, että eivät viitsi vaivautua "sliippauksiin". Siltä se ainakin omassa tuttavapiirissäni näyttää.
kaikkea "huoliteltu olemus" sitten pitää sisällään? Trimmattua kroppaa, valkoisia hampaita ja merkkivaatteita?
Ehei! Vaan juuri sitä, että ei ole se "törkymöykky".
Eli henk. kohtainen hygienia kunnossa, parta ajettu ja hiukset kammattu, ei nyt välttämättä reikäisiä vaatteita päällä, paino jossain vaikkapa 60-120 kg:n välillä ja ryhti kunnossa.
Kyse ei ole varsinaisesti ulkonäöstä, paitsi ehkä tuon painokriteerin suhteen. Tosin siinäkin on jo niin paljon pelivaraa, että luulisi keskivertomiehen sopivan tuohon skaalaan.
Kenet minä suljen mielestäsi pois noilla kahdella sanalla? Omasta mielestäni reilusti ylipainoiset, sottapytyt, Uuno Turhapurot ja Veltto Virtaset.
Ovatko nämä vaatimukset mielestäsi kohtuuttomia?
Ja minä tarkoitin suvereenilla ihmisellä lähinnä henkilöä, jolla on terve ote elämästä, en totaalisesti itsekurin puutteesta kärsivää henkilöä.
Itse ajan urheiluautolla, ei, en Porschella, kuten tuossa edellinen, vaan Jaguarilla. Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että on miehiä (naisiakin!), jotka ikäänkuin harrastavat jotain automerkkiä. Kuten minä Jaguaria. Vaikka hurauttaa pihaan räimeällä urheiluautolla, se saattaa olla ihmissuhdeasioissa täysin toissijainen asia. Ellei sitten yhteinen harrastus yhdistä...
Harrastatko mahdollisesti oldtimereita? Siitä ei esimerkiksi menisi pinnat.
Eli jos joku harrastaa jotain automerkkiä tai on kiinnostunut esim. oldtimereista, niin se ei viestisi minulle pinnallisuutta.
Mutta minä tarkoitin lähinnä tuota Ferrari-/Lamboghini-linjaa, tai jotain muuta "pröystäilevää". Koska niinkuin marissa jo totesikin, usein moisilla autoilla ajavat itseään tavalla tai toisella korostavat (usein myös kovin trimmatut, ruskettuneet & valkohampaiset pintamuotitietoiset) ihmiset.
Jos tästä joku vetää herneen nenään, niin siitä vain. Mutta jokaisella ihmisellä on oma makunsa. Ja minua eivät kiiltokuvapojat tai -autot kiinnosta.
Asioita voi tehdä tyylikkäästi tai pröystäilevästi. Ja vanhalla 240 Volvollakin voi ajella tyylillä...
No periaatteessa 13 vuotta vanha ei ole oldtimer, mutta kun Jaguaria harrastaa, niin siihen menee silloin uudet ja vanhat. Kaikista ollaan yhtä kiinnostuneita, vaikka ihse ei omistaisikaan vanhaa, vanhempaa tai ihan uutta.
Hevonen kulkee jopa yli 90 km/h.
Urheiluauto on kiinostava ja ymmarran, etta kyytilaisia loytyy. Miehesta riippuen kuski voisi olla minullekin ihan potentiaalinen hupikumppani. Mutta puolisona arveluttaisi, minusta rahankaytto huiman kalliisiin leluihin on vaaran merkki... Jos sita rahaa ei sitten ole ihan tolkuttomasti.
Harrasteautojen laittelijoiden vaimot ovat monesti rahattomia (auto vie) elavan leskia (mies ei ikina kotona muuta kuin nukkumassa);) (joo, tiedan kylla maltillisempiakin tapauksia)
tuollaisia hevosia...
joiden huiput on 90 km/h Vähänkö mie muuta tekiskään kun ratsastelisin joka paikkaan.
Tuossa listassa onkin kutakuinkin kaikki :)
Omalta osaltani voisin vielä tarkentaa
-älykäs ja järkeväkin
-aikaansaava (ei kuitenkaan mikään uraohjus)
Toisaalta pikku.naisen listassa nämäkin paistavat sieltä rivien välistä...
Auto, automerkki, raha, trendikuteet tai trimmi kroppa ei (ainakaan minulle) ole sellaisenaan mitenkään ratkaiseva. Viimeisen päälle trendikäs pukeutuminen tai urheiluauto on minulle itseasiassa turn-off. Tottahan ihmisellä, joka pyrkii eteenpäin elämässään ja on tavoitteellinen, on suurempi mahdollisuus olla hankkinut itselleen jotakin näistä kuin sellaisella joka tyytyy päivittelemään elämänmenoa kotisohvalla. Ei kai siinäkään mitään vikaa, ei vain oikein sytytä semmoinen kun itse olen reippaanpuoleinen naisihminen ja arvostan sitä että mies saa aikaan ainakin jotakin elämässään... siis muutakin kuin velkaa ja aviottomia lapsia.
" ... arvostan sitä että mies saa aikaan ainakin jotakin elämässään ... "
Tämä oli hyvä pointti. Varsinkin kun mies saa elämässään jotain aikaan OMASTA ALOITTEESTAAN ilman että tarvii koko ajan persuuksille potkia...
...ja tasapainoinen mies. Näitä on nykyään vaikea löytää ainakin keski-ikäisten ryhmästä. Hyväitsetuntoinen, rauhallinen, älykäs, keskustelutaitoinen. Siinäpä niin vaativat ominaisuudet että en ole vielä tälläistä tavannut.
mennyt paljon naisporukkaa ohitseni! Minä kun omasta mielestäni täytän nuo kriteerit kohtuullisesti eikä pahempia perversioitakaan ole. Nyt on pakko mennä kartsalle "maalitauluksi".
Tulin takaisin märkänä kun ei tässä myrskyssä siellä ketään näkynyt. Ei taaskaan onnistanut. Missä teidänkaltaisenne normaalit omana itsenänne olevat naiset ovat?
Olen odottanut junaa, kolme mennyt, yhtään ei pysähtynyt; joko kohta lipunlunastuksen aika on?
Vain Kuu kulkuani seuraa, varmaan Kuunkulkijalle nauraa.
Olipas tuossa jo itsesääliä pahemman kerran!
En hae ominaisuuksia, haen persoonallista ihmistä. Rahalla ei ole väliä.
Valitettavan yleinen tuo harhaluulo siitä, että naiset juoksisivat vain rahan perässä.
Tunnistit omat puutteesi viimeisessä lauseessa; "olen kyllä ihan ok näköinen ja mukava" - liian vaatimaton, liian kiltti. Nykypäivänä pitää olla särmää, kuka esittää uskottavimmin "pahista" saa eniten naista.
Synkäksi mennyt tää meininki.
Riippuu kai siitä, haluaako naista vaiko naista.
Olen miettinyt omalta kohdalta, mitkä ovat itselleni tärkeitä asioita. Vastaan tähän noin nelikymppisenä akateemisena naisena.
Toinen miellyttää sekä henkisesti että fyysisesti.
Toisen seurassa helppo olla.Tämä tarkoittaa vapautta olla oma itsensä. Ja arvostan samankaltaisia päämääriä (esim. yhteistä harrastusta).
Menestyksellä ei ole merkitystä, sillä en halua mukaan toisen valmiiseen maailmaan. Paljon hauskempaa olisi luoda toisen kanssa jotakin uutta.
Tässä sinulle yksi vastaus.
Tykkään monesti n.10 v vanhemmista miehistä joilla käytöstavat hallussa, kohtuullinen toimeentulo, siisti olemus ja ei mikään "mammanpoika" enää, niinkuin monet parikymppiset tahtovat olla.
Minua on aina viehättänyt jos mies on pikkuisen ujohko, on täysi turn off jos mies leikkii jotain "pelimiestä" tai machoilee.
Mieti sitä, että ne n. 10 v. vanhemmat miehet ovat saattaneet olla parikymppisenä juuri sellaisia mammanpoikia, kuin parikymppiset tahtovat olla. Tai että ne parikymppiset mammanpojat, joita nyt ylenkatsot, voivat olla kymmenen vuoden kuluttua hyvin käyttäytyviä, kohtullisesti toimeentulevia, siistejä herrasmiehiä, joita niin halajat. Jos mies on pikkuisen ujohko, mistä viehätyt kovasti, hän on juuri parikymppisenä ollut erittäin mammanpoika. Me kaikki kehitymme, ei meistä kukaan ole valmis, ei varsinkaan keskenkasvuisena parikymppisenä.
Itse haluaisin elämääni sellaisen miehen, joka on tyytyväinen elämäänsä jo nyt, mutta vain kuten itsekin haluaisin toisen jakamaan arjen. Hyvä itsetunto ja tyytyväisyys omaan elämään huokuu tuollaisesta ihmisestä, ja sellaiseen on helppo ihastuakin. Sen sijaan epätoivo, huono itsetunto ja surkeus paistaa valitettavasti läpi niin teiltä miehiltä kuin myös meiltä naisilta. Mutta eipä hätää, kaikkeen pystyy vaikuttamaan eli omiin ajatuksiin ja kehittämällä itseään. Vasta kun olet tyytyväinen olotilaasi, se näkyy ulos ja voit odottaa erittäin positiivista vastaanottoa. Itse ainakin olen todennut sen. Kuka haluaisi masentavaa seuraa, jos pirteää ja iloista on tarjolla?Toki itse haluan suht samantyylistä miestä, koska jos toinen on kunnianhimoinen ja toinen ei, niin mitäs siitä tulee. Ja jonkin verran on hyvä olla yhteisiäkin mielenkiinnonkohteita.
Mitä minä mieheltä haluaisin? Itse olen kesällä eronnut pitkästä suhteesta, kolmevitonen kaunokainen, hyvin säilynyt, nautin työstäni ja elämästäni yleensä. En ainakaan etsi yhden yön juttuja, ne on koettu jo parikymppisenä. Haluaisin tulevaisuudessa löytää miehen, joka tietää mitä haluaa, ei mitään tuuliviiriä siis. Samanlainen tausta (eronnut) olisi tavallaan plussaa, jos osaa nauttia työstään ja elämästään yleensä, kertoo sekin miehestä aika paljon. Lapset ed.suhteesta eivät haittaa, itsellänikin yksi reipas koululainen. Ulkoinen olemus onkin sitten silkkaa unelmointia, pituutta 180 cm, ehkä ylikin, pieni vatsa ei pahitteeksi, karismaattinen katse/hymy, ja ääni joka vie jalat alta. Ulkoinen status sitten (autot, talot, varallisuus) ei juuri kiinnosta, kunhan tulee omillaan toimeen. Että tässä muutama kriteeri, näinköhän tuonlaista koskaan löydän...
Ulkonäkö on ulkoista statusta.
Joopajoo...
Eräänä päivänä vielä ennen kuolemaani koettaa päivä, jolloin hampurilaisilla itsensä turvottaneet pullat eivät ole muodissa. Siihen asti minä sinkkuilen ja etsiskelen naista, joka ei pysähdy säännöllisesti (!) mäkkärille tai muihin roskaruokapyydyksiin...
t:
etupuolen reputon
ei minulle merkkaa nuo ulkoiset puitteet yms paljoakaan. Olen ollut miehen kanssa jolla oli "kaikkea", mutta en minä osannut arvostaa sitä samalla tavalla kuin hän. Moni nainen olisi varmaan jäänyt suhteeseen jossa komea mies maksaa kaiken, ostelee lahjoja, kuskaa naista hulppealla autolla ja asuu upeassa talossa, ja haluaa vielä vakiintua. Mutta ei sitä voi huijata itseään. Kun ei missään vaiheessa muodostunut kunnon tunteita miestä kohtaan, niin olisi ollut väärin kumpaakin kohtaan jatkaa. Mitä sitten haen mieheltä... No sellaista aitoutta, hyvyyttä, ja kykyä rakastaa toista sellaisena kuin hän on. Ottaa toisen huomioon ja kunnioittaa häntä. Elämän ydinarvoina ei saa olla ura ja raha, sen pitäisi riittää että tulee toimeen. Ja vaikka sitä rahaa olisi, niin ei sillä tarvitse pröystäillä. Muuten sitten olisi hyvä että mies olisi hiukan samantyylinen, tai pitäisi samoista asioista kuin minä, mutta ei sekään ole edellytys. Kyllä sen sitten tietää kun jonkun kanssa kolahtaa.
Ei kukaan ihastu rakastumisesta puhumattakaan kehen tahansa. Ja jos joku näin toimisi, tuskin kukaan tahtoisi olla tällaisen henkilön kanssa. Kaikki toivovat rakkaaltaan joitakin tiettyjä piirteitä. Pelkästään mukava luonne ja ok-ulkonäkö ei riitä. Muuten sinkkuja ei olisi lainkaan. Onneksi eri ihmiset arvostavat eri asioita. Joillekin naisille voi olla tärkeää ulkoiset menestyksen merkit, suotakoon se heille. Toiset taas tykkäävät älykkäistä nörteistä joiden tyyli muistuttaa Andre Wickströmiä. Jotkut haluavat naida parempiin piireihin kun jotkut taas arvostavat maanläheistä asennetta, luonnossa liikkuvaa erämiestä. Pinta kertoo ja ei kerro jotain toisesta. Jos ei ns. hoida itseään (peseydy, käytä puhtaita ja siistejä kuteita...) menettää aika paljon tsänssejä vastakkaisen sukupuolen seurassa. Ja tämä EI ole sukupuolisidonnaista. Olen itse mennyt baariin täysin paskaisena ja ilman kenkiä kuukauden reililtä suoraan käymättä kotona (syy: kaveri Lapista oli käymässä ja oli aivan mitättömän vähän aikaa nähdä) ja voin sanoa, että yksikään mies ei edes vilkaissut kun korkeintaan voidakseen pahoin. :=)
Pinta kertoo myös mieltymyksistä. Musiikkimausta, ehkä harrastuksista ja jopa työstä joissain tapauksissa. Voidaan olettaa että rastatukkainen anorakkiin pukeutunut poika ei ole töissä mäkkärillä. Toisaalta hippityttöön tuskin iskee Alexander Stubbin tyyli ja ulkonäkö. Ymmärtänet, mitä ajan takaa? Vaatevalinnoillaan ja olemuksellaan viestittää aina jotain ulospäin, tahtoi tai ei. Mikäli pyrkii pukeutumaan ja olemaan mahdollisimman neutraali, tekee itselleen helposti karhunpalveluksen. Meillä on aina ennakko-oletuksia muista ja neutraali ennakko-oletus antaa toisesta helposti tylsän vaikutelman. Muuten neutraali lyhyttukkainen vaalea poika on paljon kiinnostavampi Maidenin paidassa kuin flanellipaidassa. Hän viestii jotain itsestään ja mieltymyksestään ulospäin.
Mitä minä sitten haen? Helvetistäkö minä tiedän? Ellei joku satu tietämään Michael Chikliksen kotiosoitetta, taidan painua kohtapuoleen takaisin töihin. :=)
Piti Googlettaa, että kuka tää Michael Chiklis on. Sehän on TV:stä tuttu poliisi-setä ja lisäksi ihan mun näköinen. Joko mennään naimisiin? ;)
Kyllä.
Sokkohäät! Paperipussit poistetaan päästä vasta kun pappi on sanonut "julistan teidät mieheksi ja vaimoksi. Voitte suudella."
Kirkko on jo varattu. Tästä et voi enään perääntyä :)
Ja alttarilla paljastut isäkseni... :=)
...tapaavani miehen, jonka kanssa voisin viettää loppuelämäni.
En kaipaa miestä, jolla on hieno auto, suunnattomasti rahaa, trendivaatteet, paljon kaikkea hienoa, jatkuvasti menossa.. Enää edes se komea ulkomuoto ei ole niin tärkeä. Ennen kuvittelin, että mieheni TÄYTYY olla TOSIkomea, jotta voin rakastaa häntä (se oli silloin nuorena).
Olen kokenut rikkaan ja köyhän, väkivaltaisen ja alkoholisin ja komean..ja nyt päälle 3-kymppisenä haluaisin vain miehen, jonka kanssa on hyvä ja turvallista olla.
Että me viihtyisimme yhdessä (ja erikseen), olisimme toistemme tukena, luottaisimme toisiimme, kotona olisi hyvä olla yhdessä.
Sellainen mies, jonka kanssa elämä tuntuisi hyvältä. Seksi on kyllä minulle niin tärkeää, että jos se ei suju, ei suhteestä tule mitään ainakaan omalta osaltani. Ei sitä nyt kokoajan tarvitse olla, mutta tykkään miehistä, joille seksi on muutakin kuin pari minuutta..
Rahalla ei ole mitään väliä eikä ammatilla.
Toki on mukavaa, jos mies on käsistään kätevä, että osaisi kotona tehdä jotakin, ettei minun tarvitsisi vaihtaa aina lamppuja ja sulakkeita.
Ja sitten, että mies viihtyisi myös kotona.
Olisi kiva pitää kotona illanistujaisia ystäville ja kyläillä puolin ja toisin, en jaksaisi juosta baareissa enää kauheasti.
Ihan tavallista elämää tavallisen miehen kanssa olisi iiiihaaaanaa viettää ;))
No fakta on että yleensä ulkonäön perusteella kiinnostutaan. Itse kiinnitän huomiota pukeutumiseen. En siis odota miehen olevan mikään trendipelle, vaan siistin näköinen. Mutta kun on tutustunut niin ulkonäkö on vaan sivuseikka. Kukaan nainen ei halua mitään ylikomeaa miestä josta kaikki ovat kiinnostuneita. Rahalla ei ainakaan minulle ole pienintäkään merkitystä. Onhan se aina plussa mutta kuka katselisi rumaa ja vittumaista miestä vain rahan takia...? Loppupeleissä eniten merkkaa se, että on ns sielunkumppani eli ajatukset ja arvomaailma samat. Ja sellaiset miehet on kamalimpia jotka vielä leveilee rahoillaan... Sisin ratkaisee, usko pois :)