Hei! Olen koittanut viime päivinä lueskella mitä juttua muilla ihmisillä on ollut aiheeseen liittyen, mutta ihan kaikkia haluamiani vastauksia ei ole löytynyt joten ajattelin kysellä ihan näin.
Aloitin vajaa viikko sitten elämäni ekan lääkityksen (ja tietenkin terapian) paniikkihäiriöön (joka tosin alkoi jo 7-vuotiaana mutta on välillä pysynyt poissa ja sitten tullut takaisin) sillä tällä kertaa tuntuu ettei oma apu enää riitä ja olen enimmäkseen linnoittautunut kämpilleni. Ulosmeno ahdistaa ja kaupassakäynti on tuskaa. Nyt on sitten tietenkin tullut näitä sivuvaikutuksia, joiden kanssa olen koittanut taistella.
Pääkipu, näköhäiriöt ja pahoinvointi jäivät onneksi ekaan päivään, huimaus jatkui vähän pidempään. Suurimman ongelman aiheuttavat kuitenkin hermostuneisuus, ahdistus ja valtava väsymys. Koko ajan jalka vipattaa, ahdistus ja paniikintunne tulevat omilla kämpillä (yleensä oma asunto/sänky on ollut se "turvapaikka"), tekee mieli nukkua aamusta iltaan, ja illalla kun pitäisi nukahtaa niin ahdisus tuntuu vain pahenevan. Öisin heräilen (tätä on jatkunut jo useamman viikon) ja nyt sitten tuli lievä paniikkikohtauskin. Ahdistaa vähän koska yleensä juuri se sänky on ollut se turvallinen paikka ja uni on tuonut helpotuksen.
Noh, ennen kuin päädyn kirjoittamaan koko elämäntarinani, niin voisin varmaan kysyä mitä oli mielessä. :) Onko muilla ollut samantapaisia oireita? Eli epänormaalia hermostuneisuutta ja ahdistusta ns. turvallisissakin paikoissa, yöllisiä paniikkikohtauksia joita ei tavallisesti ole tullut, käsittämätöntä väsymystä? Ja jos on, niin kauanko kesti että oireet loppuivat? Miten lääkityksen nosto vaikutti? Itse olen nyt ekan viikon 10mg:lla, lauantaina pitäisi siirtyä 20mg:aan. Pahenivatko oireet, ja jos niin oliko väliaikaista? Milloin lääke alkoi toimia paniikkiin, eli pitääkö tosiaan odotella kolmekin kuukautta ennen kuin apua on tiedossa?
Unettomuuteen olen saanut myös Zopinoxia, mitä tosin välttelen sillä en ole varma olenko sille allerginen ja varoituksissa mainittu aamu-unisuus ei houkuttele jo aiemman unisuuden lisäksi. Pahimpaan ahdistukseen sain kokeiltavaksi Xanoria ja se onneksi rauhoitti viimeöisen kohtauksen jälkeen. En tosin haluaisi koko aikaa olla lääketokkurassa ja napata tablettia toisen perään, joten koitan sinnitellä Sepramin kanssa.
Aion kyllä jatkaa tätä vaikka sivuvaikutukset ottavatkin päähän, mutta olisi mukava tietää milloin voin odotella oloni vähän helpottavan. Tällä hetkellä kun terapiakäynnitkin tuntuvat olevan mahdoton tehtävä ja niistä kun pitäisi olla apua...
Sepram + sivuvaikutukset ja aloitusoireet
22
16069
Vastaukset
- Sadepisara
...tarina tuo sinun tarinasi. Paitsi että mä sairastuin paniikkihäiriöön ja masennukseen vasta nyt aikuisiällä, tarkalleen sanoen tammikuussa 2005. Kohtaukset tuli mullekin aina kotona/sängyssä. Kerran kaupassa ja kerran autossa. Sain lääkityksen, joka alkoi pikkuhiljaa auttamaan paniikkikohtauksiin. Masennusta se ei ole vielä vienyt pois eikä tätä tajutonta väsymystä!!! En tiedä millä saisin itseni piristymään, kun AINA VAAN VÄSYTTÄÄ! Mutta kun mä en saa öisin nukuttua... Heräilen sata kertaa ja viim. klo 04 aikaan en enää saa unta. Tää on tosi rasittavaa. Unilääkkeitä en minäkään uskalla/halua kokeilla, mutta kait se on kohta pakko...
Nosta lääkärin luvalla lääkitystä sellasiin määriin, että saat apua. Sivuvaikutukset menee nopsaan yleensä ohi.
Koita jaksella!- Ginny_80
No nyt on taas muutama päivä päästy eteenpäin ja tuntuu kyllä siltä että pahimmat aloitusoireet on takanapäin. Väsymystä on edelleen, mutta tuntuu että sekin on jo siedettävämpää (onneksi!). Laiska olo on vieläkin, mutta katsotaan nyt miten tämä tästä etenee.
En tosin ole ihan varma, johtuisiko vähempi väsymys siitä että päätin vihdoin ottaa niitä unilääkkeitä (allergiareaktiota ei onneksi tullut) että olen saanut nukahdettua. Tosin ihan vain puolikkaalla olen yrittänyt pärjäillä (saisin ottaa 0,5-1) ja vasta kolme yötä on takana, mutta tuntuu että väsymys ei ole niin mahdoton, joten jos sulla on mahdollisuus kans kokeilla niitä niin kokeile vaikka parikin yötä. Yhtenä yönä heräsin tosin jo reilun tunnin päästä, mutta parina muuna yönä olen saanut vihdoin nukuttua ihan aamuun asti (jopa yli kahdeksaan).
Niin, mullahan noita kohtauksia on yleensä tullut kaupoissa, luennoilla (olen yo-opiskelija, joten tämä ei tosiaan tee hyvää opinneille) ja muilla yleisillä paikoilla, joten olen sen takia alkanut sulkeutua kämpilleni. Siksi nuo kotona/sängyssä saadut kohtaukset ahdistaa todella paljon, koska yleensä se on ollut se viimeinen paikka missä kohtauksia ei tule. Tuntuu välilä kuin ei olisi enää missään paikkaa missä kohtaus ei vaanisi, ja se se vasta ahdistaakin. :/ Mutta onneksi on nyt pari päivää ollut vähän parempi olo, joten eiköhän tämä vielä tästä hyväksi muutu.
Toivottavasti sinäkin pääset väsymyksestä eroon mahdollisimman pian ja saat nukuttuakin. Sehän rajoittaa elämistä lähes yhtä paljon kuin yleinen ahdistuskin, ellei jopa enemmän. Jaksamisia!
- Cipralexiin
Silloin kun söin Sepramia niin olin aivan hermona. Tosiaan jalka vipatti koko ajan ja pahoinvointia. Söin 10mg/päivä. Terapeutti vaihto lääkityksen n. kuukauden päästä kun olo ei ollu yhtään helpottunu Cipralexiin jota olen nyt syönyt n. 8vko 20mg/päivä. Alku oli aivan hirveetä! En tiedä oliko kyseessä Sepramin vierotusoireet yhdistettynä Cipralexin sivuoireisiin vai mitä!! Nyt olo helpottaa vaikkakin vielä silloin tällöin kohtaus pukkaa päälle. Jospas se tästä vielä iloksi muuttuis! Syön lisäksi e-epaa. En tiedä auttaako vai ei mutta syömpä kumminki ihan sydämen takia :). Mainittaakoon että kohtauksen tullessa pelkään sydänkohtausta! Syksyisiä terveisiä kaikille vaivasta kärsiville!!! Jaksellaan!
- Ginny_80
Kuulostaa aika ahdistavalta, joten toivottavasti sulla tosiaan tuo Cipralex alkaa toimia. Olen kai siinä mielessä onnellinen, että alkuoireet on olleet aika kevyitä (siis esim. sun omiin suhteutettuina), ja tällä hetkellä kaikki nuo kolme oiretta (hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja unisuus) tuntuu lievemmiltä kuin esim. neljä päivää sitten. Tosin osa kunniasta saattaa mennä unilääkkeille, joitan päädyin kokeilemaan, ja olen saanut nukuttua vähän paremmin.
En tiedä mitä tekisin jos pelkäisin kohtauksen aikana vielä terveytenikin puolesta (esim. just sydänkohtausta). Onneksi aika pienenä, olinkohan kymmenen paikkeilla, luin jostain että se ei ole vaarallista sydämelle tai millekään muulle, enkä oikeasti sekoa tai kuole, niin olen oppinut uskomaan siihen. Yksi murhe vähemmän, mutta ei se valitettavasti auta kun epätodellisuuden tunne pukkaa täysillä päälle ja tuntuu siltä kuin vajoaisin syvemmälle ja syvemmälle sinne painajaiseen samalla kun sydän hakkaa, vapisen ja kasvot ja kädet puutuu. Paniikkikohtaus kun on aina paniikkikohtaus, vaikka järki sanoisi ettei mitään syytä paniikkiin ole.
Jaksamisia sinnekin päin! On tästä monet muutkin selvinneet, joten eiköhän mekin vielä joku päivä. :) - Päässä pyörii
Ginny_80 kirjoitti:
Kuulostaa aika ahdistavalta, joten toivottavasti sulla tosiaan tuo Cipralex alkaa toimia. Olen kai siinä mielessä onnellinen, että alkuoireet on olleet aika kevyitä (siis esim. sun omiin suhteutettuina), ja tällä hetkellä kaikki nuo kolme oiretta (hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja unisuus) tuntuu lievemmiltä kuin esim. neljä päivää sitten. Tosin osa kunniasta saattaa mennä unilääkkeille, joitan päädyin kokeilemaan, ja olen saanut nukuttua vähän paremmin.
En tiedä mitä tekisin jos pelkäisin kohtauksen aikana vielä terveytenikin puolesta (esim. just sydänkohtausta). Onneksi aika pienenä, olinkohan kymmenen paikkeilla, luin jostain että se ei ole vaarallista sydämelle tai millekään muulle, enkä oikeasti sekoa tai kuole, niin olen oppinut uskomaan siihen. Yksi murhe vähemmän, mutta ei se valitettavasti auta kun epätodellisuuden tunne pukkaa täysillä päälle ja tuntuu siltä kuin vajoaisin syvemmälle ja syvemmälle sinne painajaiseen samalla kun sydän hakkaa, vapisen ja kasvot ja kädet puutuu. Paniikkikohtaus kun on aina paniikkikohtaus, vaikka järki sanoisi ettei mitään syytä paniikkiin ole.
Jaksamisia sinnekin päin! On tästä monet muutkin selvinneet, joten eiköhän mekin vielä joku päivä. :)Heippa!
Olen syönyt Sepramia reilu puoli vuotta masennukseen ja aaltoilevaan mielitilaan. Aloitin 20 mg:n annoksella ja aloitus-sivuvaikutukset kestivät onneksi vain parisen päivää, parin viikon päästä nostin annoksen 40 mg:aan. Mutta lopetin nyt lääkkeet kokeillakseni miten homma toimisi ilman. Päätä on särkenyt, on huimannut pitkin päivää ja väsymys on valtava, ei meinaa päästä sängystä ylös aamuisin. Lisäksi on tullut itku-/masennuskohtauksia aika nopeesti takaisin. Oliko jollain kokemusta Sepramin lopettamisesta? Olo on aika kauhea... Kuinka kauan sivuvaikutukset jatkuvat? - psyk sh
Päässä pyörii kirjoitti:
Heippa!
Olen syönyt Sepramia reilu puoli vuotta masennukseen ja aaltoilevaan mielitilaan. Aloitin 20 mg:n annoksella ja aloitus-sivuvaikutukset kestivät onneksi vain parisen päivää, parin viikon päästä nostin annoksen 40 mg:aan. Mutta lopetin nyt lääkkeet kokeillakseni miten homma toimisi ilman. Päätä on särkenyt, on huimannut pitkin päivää ja väsymys on valtava, ei meinaa päästä sängystä ylös aamuisin. Lisäksi on tullut itku-/masennuskohtauksia aika nopeesti takaisin. Oliko jollain kokemusta Sepramin lopettamisesta? Olo on aika kauhea... Kuinka kauan sivuvaikutukset jatkuvat?Sepram kannattaa lopettaa pikkuhiljaa annosta pienentäen esim. 5-10mg viikkoa kohden, jotta välttyisi ikäviltä lopetusoireilta. Sitä ikävämpiä ne ovat mitä nopeammin ne lopettaa. Lopetusoireiden kesto saattaa kestää muutamasta viikosta kuukauteen.
- hulluko?
psyk sh kirjoitti:
Sepram kannattaa lopettaa pikkuhiljaa annosta pienentäen esim. 5-10mg viikkoa kohden, jotta välttyisi ikäviltä lopetusoireilta. Sitä ikävämpiä ne ovat mitä nopeammin ne lopettaa. Lopetusoireiden kesto saattaa kestää muutamasta viikosta kuukauteen.
Olen just ite lopettamassa Sepramin käyttöä ja tulin tänne katsastamaan muiden ihmisten kirjoituksia aiheeseen liittyen. Edellisen kerran kävin lukemassa Sepramiin liittyen lääkkeenkäytön alkuvaiheessa ja nyt kun on taas tullut ei toivottuja oireita, alkoi aihe kummasti kiinnostamaan:/
Vähän taustoja alkuun...Eli lääkäri ehdotti mulle lääkkeitä pitkään kestäneeseen ahdiktukseen/masennukseen ja jonkinasteisiin paniikkioireisiin. Kun päätin alkaa (vuoden vaihteessa) syömään lääkkeitä, oli alku yhtä tuskaa. Mietin kokoajan johtuuko oireet tosiaan lääkkeistä vai skitsoilinko ihan vain sillä luvalla, et lääkkeet nyt vaan vois tosiaan pahentaa oireita.. Olin toiveikas lääkkeen positiiviseen vaikutukseen, mutten kuitenkaan uskonut lääkkeen tehoon alkuvaiheessa, jollon ne nimenomaa aiheutti vaan enemmän harmia. Nyt jälkeenpäin tiedän, et kyllä ne hirveet ahdistukset, painajaisunet, paniikit ja äksyilyt tosiaan johtui lääkkeistä.
Aloitin 20mg, mut sit vaihdettiin 30mg, jonka jälkeen lääkkeet alkoi vaikuttamaan, siis positiivisessa mielessä. Olo alkoi olla jotenkin "normaali", ihan kuin oisin ollut oma vanha itseni. Olo oli huoleton, ei ahdistanut eikä masentanut enkä yhtäkkiä häpeillyt omaa itseäni kuin ennen...jotenkin outoa, mutta niin ihanaa. Ajattelin, et näillä nyt mennään jonkin aikaa ja haluan ehdottomasti lopettaa lääkkeiden käytön heti kun se on luvallista.
No, nyt on sit loppu käsillään lääkkeiden käytössä, eli annosta pienennettiin vko sitten 15mg ja nyt viikon kuuri 10mg. Nyt kuitenkin olen ollut muutaman päivän ilman lääkkeitä, koska unohdin ottaa ne reissuun mukaan. Tietty aikaista puhua tässä vaiheessa, mut tää päivä on ollut yhtä tuskaa..ihan kuin palaisin siihen karuun entiseen, ahdistukseen ja masennukseen....äh, ja pinna ei kestä sit mitään. Tajusin myös, et oon muutamana peräkkäisenä yönä nähnyt taas hirveitä painajaisia tai muuten vaan skitsoja unia, ei tunnu normaalilta sekään. En tiiä, mietinkö nyt liikaa ku tiiän et kohta lääkkeet loppuu ja pelkään et en olekaan parantunut niillä. Haluan tulla raskaaks, enkä sen takia alottaa uudestaan lääkkeitä. Mut mietin, olenko oikeasti masentunut, ahdistunut, hullu...hullumpi, kohta lopullisesti sekaisin, enkä oikeasti voi elää enää ilman lääkkeitä. En tiedä mitä elämälläni teen jos näin on?
Tän hetken olotila on todella sekava, toivottavasti tää on kuitenkin vaan ohimenevä olotila ja oikeasti lääkkeiden lopetus ei olekaan niin huono juttu. En halua soittaa lääkärille ja sanoa, et en pärjääkään ilman lääkkeitä! - Täälläkin koettu
hulluko? kirjoitti:
Olen just ite lopettamassa Sepramin käyttöä ja tulin tänne katsastamaan muiden ihmisten kirjoituksia aiheeseen liittyen. Edellisen kerran kävin lukemassa Sepramiin liittyen lääkkeenkäytön alkuvaiheessa ja nyt kun on taas tullut ei toivottuja oireita, alkoi aihe kummasti kiinnostamaan:/
Vähän taustoja alkuun...Eli lääkäri ehdotti mulle lääkkeitä pitkään kestäneeseen ahdiktukseen/masennukseen ja jonkinasteisiin paniikkioireisiin. Kun päätin alkaa (vuoden vaihteessa) syömään lääkkeitä, oli alku yhtä tuskaa. Mietin kokoajan johtuuko oireet tosiaan lääkkeistä vai skitsoilinko ihan vain sillä luvalla, et lääkkeet nyt vaan vois tosiaan pahentaa oireita.. Olin toiveikas lääkkeen positiiviseen vaikutukseen, mutten kuitenkaan uskonut lääkkeen tehoon alkuvaiheessa, jollon ne nimenomaa aiheutti vaan enemmän harmia. Nyt jälkeenpäin tiedän, et kyllä ne hirveet ahdistukset, painajaisunet, paniikit ja äksyilyt tosiaan johtui lääkkeistä.
Aloitin 20mg, mut sit vaihdettiin 30mg, jonka jälkeen lääkkeet alkoi vaikuttamaan, siis positiivisessa mielessä. Olo alkoi olla jotenkin "normaali", ihan kuin oisin ollut oma vanha itseni. Olo oli huoleton, ei ahdistanut eikä masentanut enkä yhtäkkiä häpeillyt omaa itseäni kuin ennen...jotenkin outoa, mutta niin ihanaa. Ajattelin, et näillä nyt mennään jonkin aikaa ja haluan ehdottomasti lopettaa lääkkeiden käytön heti kun se on luvallista.
No, nyt on sit loppu käsillään lääkkeiden käytössä, eli annosta pienennettiin vko sitten 15mg ja nyt viikon kuuri 10mg. Nyt kuitenkin olen ollut muutaman päivän ilman lääkkeitä, koska unohdin ottaa ne reissuun mukaan. Tietty aikaista puhua tässä vaiheessa, mut tää päivä on ollut yhtä tuskaa..ihan kuin palaisin siihen karuun entiseen, ahdistukseen ja masennukseen....äh, ja pinna ei kestä sit mitään. Tajusin myös, et oon muutamana peräkkäisenä yönä nähnyt taas hirveitä painajaisia tai muuten vaan skitsoja unia, ei tunnu normaalilta sekään. En tiiä, mietinkö nyt liikaa ku tiiän et kohta lääkkeet loppuu ja pelkään et en olekaan parantunut niillä. Haluan tulla raskaaks, enkä sen takia alottaa uudestaan lääkkeitä. Mut mietin, olenko oikeasti masentunut, ahdistunut, hullu...hullumpi, kohta lopullisesti sekaisin, enkä oikeasti voi elää enää ilman lääkkeitä. En tiedä mitä elämälläni teen jos näin on?
Tän hetken olotila on todella sekava, toivottavasti tää on kuitenkin vaan ohimenevä olotila ja oikeasti lääkkeiden lopetus ei olekaan niin huono juttu. En halua soittaa lääkärille ja sanoa, et en pärjääkään ilman lääkkeitä!Olen syönyt Sepramia muutamia vuosia 20mg/vrk. Kun tein päätöksen lopettaa lääke, söin viikon verran 10mg/vrk, sen jälkeen 10mg/joka toinen päivä viikon ajan ja nyt olen ollut kohta viikon ilman.
Kun aloin vähentämään lääkettä, tunsin että oloni oli juuri yhtä kamala kuin kerroit. Nuo oireet ovat menneet ohi ja olo on henkisesti suht normaali. Sen sijaan vaivana on huimaaminen, joka häiritsee tosi paljon. Toivottavasti tämä menee ohi pian ja voin elää normaalisti.
Tsemppiä! - Anonyymi
psyk sh kirjoitti:
Sepram kannattaa lopettaa pikkuhiljaa annosta pienentäen esim. 5-10mg viikkoa kohden, jotta välttyisi ikäviltä lopetusoireilta. Sitä ikävämpiä ne ovat mitä nopeammin ne lopettaa. Lopetusoireiden kesto saattaa kestää muutamasta viikosta kuukauteen.
Ilman muutab pitää lopettaa vähitellen, älä tee samaa virhettä kuin minä lopettamalla ketrtartysäuyksellä ja olin tocdella huonovoitinen ja ahdistunut. Pyysin monesti lääkkeen mvaihtoa ja sainkin, mutta se ei ollut myöskään oikeas vaiohtoehto, nyt syön Sepramia en kokeile enää muita, kyllä kai se masennus vähitellen lievittyy ,.toivon näin.
- dhg
Kannattaa käydä lääkeinfossa. Mun mielestäni väärä lääke, jos tuollasta tulee. Kannattaako sairastua vielä lisää. Itse otin aamuisen sepramini tunti sitten. Rintakipua ja puutuneisuutta tuli heti lääkkeen ottamisen jälkeen, lisäksi alakuloisempi olo. Annostus 60mg. En ymmärrä miten potilas totutetaan tällaiseen määrään. Mutta ei tämä hulluinta, mitä olen nähnyt psykiatrien tekevän määrätessään lääkkeitä.
- zombi
Itse aloitin viikko sitten sepramin popmisen. Aloitus annostus on 10 mg joka pitäis nostaa 20mg tänään. Itse olin ekat päivät ihan helvetin väsynyt. Hyvä et jaksoin mennä edes jääkaapille. Maha ei onneksi menny sekasin kun lekuri määräs jotain mahalääkettä. Ainut mitä haittavaikutuksia olen kokenut on ettei oikein ruoka maistu, no onkohan tuo edes haittavaikutus minulle?
- Voikoajaamopolla
Moi kaikki! Aloitin tänään ensimmäistä kertaa Sepramin käytön niin että eka viikko 10mg ja sit viikon jälkeen tais olla et 20mg.Ahdistukseen ja paniikkihäiriöön hieman myös sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Jännittää ja ehkä vähän pelottaakin että minulle tulisi hirveästi alotusoireita sunmuuta, mietin tässä et erotanko nämä oireet pms oireista kun menkatkin pitäisi alkaa tällä viikolla et
en oo varma et aiheuttaako tää lääke sit niit oireit vai pms kun ainakin jotkut
oireet voi liittyä ennen menkkojen alun
oireisiin yms. haluaisin kysyä et voiko
sebramia käyttäessä AJAA MOPOLLA kertokaa mielipiteenne asiasta.
Alotusoireita en vielä sano kun eka
päivä niin pitää vielä tutkia et
minkälaisia niitä tulee toivottavasti ei
mitään pahaa toivon hartaasti ainakin
niin no ripulia oli tänä aamuna ainakin.
Toivotaan et me yhdessä selvittäs täst
vaivasta! oon kohta 14v ja tyttö. TOIVON PIKAISIA VASTAUKSIA. Ois ollu viel paaljon kerrottavaa ja kysyttävää aloitusoireista yms mut en
jaksa kirjottaa enää XD- Voikoajaamopolla
Sios tarkoitin tuota mopolla ajamistaalkuoireiden aikana että olisiko viisasta jättää ajamatta heti lääkkeen aloitettua vai voinko mennä huoletta pöristelemään kun tuntuu ainakin nyt ekana päivänä et ois hieman ihan millin tillin väsymystä ja ripulia ja käsien vapinaa no mun käsien vapinat kylläkin on jo ollu ennen sepramin aloitusta. Auttakkee kertokaa nopeita vastauksia ku oisin tänään menossa ajaa mopolla. :D
- Voikoajaamopolla
Ainiin ja vielä kysyttävää sun muuta et voiko sepramia käyttäes ottaa myös jotain berokkaa vai eikö sais juua mitään mis on paljon energiaa?Sori kun nää viestit menee näin palapalalta mutkun tulee aina joku asia mieleen niin haluun sit kertoo sen tänne kun te ymmärrätte täst asiasta :D. Ja nyt huomasin myös et ehkä hieman semmonen jännä olo semmonen ei niinku ehken huippaava vaan semmonen etova olo miten sen nyt selittäis 😂 Onko ihan normaali alkuoireisto vai tutkiskelenko liikaa joka oireistoa? Taidan vaan jatkaa normaaliin tapaan elämistä.
- Napilla_kuuseen
Nappii naamariin ja aivot kuuseen. Näin on närhen näreet.
- Saakoajaamopolla
Terve kaikille! Mulla on nyt noin kk käytössä ollu toi sepram eka se 10mg viikko ja sitten 20mg aamuisin. Aloitusoireita oli jonkun verran, huimausta hieman väsymystä ja kuvotustakin ehkä hieman jotain sinnepäin. 20mg oli alussa hikoilua, mutta loppui parin päivän päästä.Alussa kun alotin lääkkeen 10mg muistan, että olo oli siinä heti alussa jotenki rennompi mut sit tuli niit alkuoireita hieman. Nyt kun oon käyttäny jo jonkin verran huomaan, että auttaa kyllä hieman ainakin olo on rennompi ja en itke niin herkästi eikä oo niin allapäinen olo jotenki. Ekan haittavaikutuksen huomasin nyt vähäaika sitten et mun hiuksii lähtee enemmän kuin ennen ja on ohenneetki jotenki ohuemmaks vaikka ei nää hirveen paksut ennenkää oo ollu mut kumminki tää säikäytti mua aika lailla koska en haluu mikään kalju tod olla. Ja toisaalta kun lukee nuita muitten haittavaikutuksia niin en haluu pyöristyykkään hirveesti niin nuokin vähän jotenki mietityttää. Olen ajatellut lopetella tätä lääkitystä kun ei tunnu nyt hirveen varmalta olo kun en halua haittavaikutuksien muuttavan tai häirihtevän elämääni oonha vasta 14v. Niin kyllä jotenkin ahistaa noi haittavaikutukset.
- Voikoajaamopolla
Korjasin tun nimimerkin niin tiedätte et kuka mä oon ja kerron täs omii kokemuksii.
- Voikoajaamopolla
Muuten kyl tuntuu hyvältä lääkkeeltä ja auttakin hieman ainakin ja lisään vielä että sydämmentykytykset on vähentyny ja lieventyny huomattavasti.Eniten tällähetkel ahistaa pyöristyminen ja tämä hiustenlähtö jotenki en siks oo luottavaisin mielin kun en haluu kumpaakaan nuista. Tuntuis turvalliselta vaan lopettaa mut toisaalta kun tää lääke saa olon tasottuu niin en haluu takas sitä KAUHEAAA paniikin tunnetta. AUTTAKKEE JA KERTOKAA KOKEMUKSII JA MIELIPITEIT! Joo tiiän et nää on yksilöllisii haittavaikutukset mut jotenki ristiriitanen tilanne toisaalta haluun jatkaa mut toisaalta en haluu jatkaa etten kaljuunnu tai pyöristy liikaa!
- Viisyks
Olen syönyt Sepramia yli 10 vuotta. Paniikkihäiriö on poissa, mutta masennus on jäljellä. Sepram ei väsytä niinkuin Zanor. Yritän aina välillä irrottautua lääkkeestä, mutta uskallus ei riitä. Masennus/krooninen väsymys /alakulo viikottainen seuralaiseni. Ja yksinäisyys
- Maijo
Olen ollut erilaisissa lääkityksissä 13vuotta. Kärsin samanlaista oireista.
Elämäni oli yhtä stressiä ihmisten kanssa, joista "en pitänyt". Oli koulu ja työn akua. Muuttoja ja vaikeksia naapureiden kanssa kerrostalossa.
Koko ajan kova onnistumisen paine päällä ja itsensä ylittäminen.
Kskaa en voinut kysyä, mitä itsealusin, kun ulkopuoleeta tulivatimuksia ja velvollisuuksia. Napostelin kaikenlaisia lääkkeitä, joista myöhemmin luin jasain tietää niiden kuuluvan eri huumeryhmiin. 13 vuotta meni niin.
Viime päivinä olen lukenut paljstuksia juri käyttämieni lääkedn olevn kymmeniä kertoja varallisempiakuin heroiini ja amfetamiini jamuut.
Sellaista myrkkyä lääkärit tuputtavat potilaille hyvällä omallaunnolla.
Sitten parhaiden vuosieni mentyä ja mahdollisuuksieni tasaannuttua päätin lopettaa läkkeiden syönnin. En saanut apua vieroituksiin, mutta päätin lopettaa lääkityksen yksin. Kertaheitolla kaikki pois!
Helvetti avautui ja olin sänkypotilas täristen niin, että huone pyöri ja sänky natisi liitoksistaan allani. Sydän hyppi villinä ja paha olo.
Ihoon tuli pahkuroita. Mutta akin ja ka kummaa, kun selvisn hengissä.
Sen rääkin jälkeen en ole enää lääkkeitä ottanut- muuta kuin aspiriinia.
Lääkitykseni loputtua minulle tuli kausi, jolloin sain taistella alkoholia vastaan. Se on normaali seuraus, kun on syönyt kaikenlaisia pillereitä.
Halusin lopettaa maitokaupan oluen lipittämisen. Se vaati koko elämäni draamojen läpikäymistä j sen jälkeen kok suvun tagiikat.
Fact kädessä "takapeiliin katsoessni - olen aka tyytyväinn elämäni.
Eihän se ole ollut odottamaani missään vaiheessa,mutta nyt olen "vapaaherratar"ja voin valita itse ravinnn, itä syön jase on lääkettä mnulle kuten eri liikunnan muodot varsinkin luonnossa.
Olen karsinut pois myös kaikki raatelevat energiavarkaat elämästäni.
Sitä ei tehdä töpaikalla tai koulussa, perheen parissa. Lapsia ei jätetä.
Tai ymmärrän niitä, jotka eivät jaksa hankkimiaan perhevastuitaan.
Psyyke ei vaan kestä. Mutta eo voi olla parempi ratkaisu.
Nykyisin olen velvoituksista vapaa toisia kohtaan ja hankin tietoa vaivoihini. Olen väsynyt ja päivisin on nukuttava, enkä jaksa paljoa.
Ravinto ja liikunta ovat olleet lääkkeitäni jo vuosikymmeniä.
Ilman muita sivuvaikutuksia kuin liikakilot ajoittan laiminlyödessäni liikunnan luonnossa ja lohduttaessani itseäni väärillä kaloreilla.
Mutta sellaisen saan helposti raiteilleen, kun päätän niin.
En ole lääkäri, enkä neuvo muita omiin toimiini.
Olen asinatuntija omassa elämässäni ja tunnen omat olosuhteeni. Käytän hyväkseni omat mahdollisuuteni. Suosittelen muillekin.
Olen vain nykyisin todella hyvilläni olemassaolostani.- Maijo
Sorry kaikki kirjoitusvirheet!
Ne ilmestyivät vasta lähetettyäni koko sepustukseni.
Koneeni ei taaskaan tottele määräyksiäni.
Pakko lopettaa kirjoittelu tällä uudella aparaatilla.
Tai mistä lienee ilmestyneet, kun lähettäessäni oli virheetöntä.
- Anonyymi
Ei minkäänlaisia sivuvaikutuksia mulla ole tullut yhdestäkään lääkkeistä joita käytän eli käytän aika monta eri lääkettä= 1.Sertral 2.Opamax 3.Propral 4.Risperidon
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535228
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233397Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281532Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1851399- 761056
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24968Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49887Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259816Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35768Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71759